Masennusta vai mitä..?

["KRIISI"]

Ihan höhlä olo ollut jo jonkin aikaa, jotenkin vaan siirryn päivästä toiseen...Onkohan tämä masennusta vai joku eksistentiaalinen kriisi ? Tuntuu, että tässä se nyt oli, ja loppuelämä on lasten kasvun ja toivottavasti lastenlasten kasvun seuraamista =(. Jotenkin tuntuu, että on jo saavuttanut kaiken, minkä eteen on joskus nuorena unelmoinut ja simona tehnyt töitä. Ei oikein sellaista kunnon unelmaa tai tavoitetta enää ole...kunhan vain kaikki säilyisi terveinä, mutta siihenhän ei juurikaan pysty vaikuttamaan.

Nyt sopii osuvasti kysyä, että mitäs nyt ? Kuntoilu ei innosta, uuden opiskelu ei innosta, asiat jotka ennen olleet tärkeitä. Olen ollut aina kova suorittaja, ja nyt kun kaikki "plakkarissa" ihan tosi tyhjä olo. Rakastan lapsiani, miestäni, koiraani...olemme saavuttaneet taloudellisilla mittareilla paljon. Joku nyt mättää kun ei jaksa innostua =(

 

["niin"]

Elämänvaihekriisi. Minusta ihan normaalia. Vähän ajan päästä keksit luultavasti uusia tavoitteita itsellesi tai lakkaat vaivaavamasta päätäsi moisella

 

["KRIISI"]

Kiitos vastauksesta, sitä itsekin toivon...menis nyt vaan ohi, tämä on aika raastavaa.