Masentaa. kun vauvantekohomma ei onnistu.

[ehkä]

Mulla on ihana perhe. Kiva aviomies ja yksi lapsi. Parhaillaan käydään tutkimuksissa, mikä on vialla, kun toista lasta ei vielä ole siunaantunut.

Mun suuri unelma "pienestä pitäen" on ollut iso perhe, paljon lapsia. En tiedä miten käsittelisin pinnalle nousevia tunteita, tunnen kateutta, katkeruutta jopa vihaa... siitä että muut tuttavani poks noin vaan pamahtavat raskaaksi, minä en. Ympärillä vaan vauvamahoja, vastasyntyneitä..

Mulla ei ole koskaan elämässä ollut näin ahdistavaa tunnetta. Olen kyllä aina ollut "realisti", ja tiedän että lapset ovat suuri lahja... Mutta tuttavat ympärillä ovat hankkineet esikoiselle sisaruksia, tuosta noin vaan...

Inhottaa, ja tunnen syyllisyyttä siitä, etten pysty "tyytymään" nykytilanteeseen - kaikki on nyt hyvin. Mutta kun se vauvankaipuu on vaan niin suuri. Että se roikkuu joka päivä mielessä. Ei auta uudet harrastukset tai työkuviot.
Ehkäpä jonain päivänä, toivottavasti.

 

[yhden äiti myös]

Voi että, kurja tilanne Mekin ollaan hetken aikaa jo yritetty toista... minkä ikäinen sun esikoinen on, ja kuinka kauan ootte yrittäny toista?

 

[macy gray]

Kyllähän se masentaa. Toisten vauvautumisonni ei kuitenkaan ole sinulta pois, joten koita iloita läheistesi kanssa. Ehkä teidänkin vuoronne vielä tulee. Onnea yritykseen ja voimia tilanteeseen!

 

[vieras]

Samassa jamassa. Toivottavasti saan clomit ens kuussa, ja sitten yritetään taas. Meilläkin on yksi 4 v. ja iänkin puolesta alkaa kiirettä pitämään, koska haluaisin vielä 2. Mutta positiivisena vaan eteenpäin. Pahin aika mulle on se 2 viikkoa oviksen jälkeen, tulen melkeinpä hulluksi menkkoja odotellessa ja pelätessä. Joten yritän olla ajattelematta, ja yritän olla mahdollisimman kiireinen tuona aikana. Muuten hajoo pää.

 

[ap]

Voi että, kurja tilanne Mekin ollaan hetken aikaa jo yritetty toista... minkä ikäinen sun esikoinen on, ja kuinka kauan ootte yrittäny toista?

5 vuotta esikoinen, ja vauvakuume on ollut jo parivuotta. No, onneksi nyt nuo tutkimukset aluillaan...

 

[J]

Toki sinulle tulee negatiivisia tunteita pintaan ja hyvä on antaa tulla ja käsitellä niitä poies. Itsellä kesti viisi vuotta ennen kuin ensimmäinen lapsi saatiin, toista ei ole näkynyt. Enää en koe mitään kriisiä, koska kävin sen jo läpi ensimmäistä toivoessa ja olen äärimmäisen tyytyväinen jo tähän yhteen rakkaaseen ja sisarus hänelle olisi vain todella iloinen bonus. Sinulla kriisi on nyt, koska oletan, että ensimmäinen on tullut suht helposti, etkä ole osannut odottaa tällaista vaikeutta toisen saamisessa. Se on rankkaa, mutta helpottaa kyllä, joko sillä, että saatte vauvan tai sillä, että käsittelet asiat: annat tunteiden tulla ja ajan kulua. Hyvä, että olette tutkimuksissa, ainakin selviää mahdollinen syy (jos sellaista siis on ).

Vinkkinä sellainen, että kannattaa avautua näistä tuntemuksistasi mieluummin tuolla lapsettomuuspuolella. Siellä on sekundäärilapsettomillekin aina omia pinoja. Täällä mitäs nyt-palstalla tulet ikävä kyllä melko varmasti saamaan kakkaa niskaan ja sinun tilanteessa se satuttaa tosi kovaa. Säästä siis itseäsi ja etsi keskusteluseuraa ja lohtua vertaisryhmästä, niin saat oikeasti ymmärtävää suhtautumista!

Toivottavasti toiveesi suurperheestä vielä toteutuu!!!

 

[vieras]

Voi ku sais ees sen yhden, olisin onnellinen!

 

[mää]

Voi ku sais ees sen yhden, olisin onnellinen!

samaa mieltä.. kesällä kolme vuotta yritystä jo takana... rankkaa..