:flower: Ajattelinpa laittaa tänne pikku viestin kun en muutakaan paikkaa keksinyt ja tässä lukee Isovanhemmat.No täältä en kyllä montaakaan mummun tai vaarin kirjoitusta löytänyt mutta silti.No olipa jaaritusta alkuun tuokin =)
Minulla kun on nyt asiat niin ihanalla mallilla että joulun jälkeen syntyy ihana ensimmäinen lapsenlapsi,josta jaksan hehkuttaa jopa tutun kaupan kassallakin jatkuvasti :saint: Olen yrittänyt etsiä sellaisia palstoja missä mummut kirjoittelee kokemuksiaan ja tunnelmiaan mutta hyvin paljon törmännyt tuohon ikävään asiaan eli mummut ja vanhemmat vastakkain.No molemmat asiat tuttuja minulle ei minunkaan äiti välittänyt minusta tai lapsistamme ja nyt sitten en välitä eikä lapset hänestä,mutta oli sitten toinen äiti jonka kanssa asiat juuri päinvastoin mutta hän on nyt jo nukkunut pois.Mutta niistä sen enempää,vaan asiaan...
Olen suht nuori :ashamed: mummuksi tuleva eli 44v (onhan niitä nuorempiakin kyllä),lapset vain niin sanoo että mummu ja pappa on kun pahemmat teinit toisinaan.
No minä nyt kuitenkin olisin kiinnostunut aloittamaan keskustelun mummoilusta/pappailusta ja olisi ihan kiva tietysti vaihtaa vaikka ajatuksia yv.lläkin vaikka aluksi.Olisi kiva kuulla miltä teistä tuntuu kun nuo teidän omat pikkuiset ovatkin saaneet jo omia pieniä ja kaikkea mitä suinkin isovanhemmuuteen kuuluu.
Itse olen saanut kaksi eri kokemusta äitiydestä ja mummoudesta ja usein ajatuksissa kuinka erilaisia ihmiset on.Itse olen "yrittänyt " noudattaa sitä hellempää :hug: kopkemusta ja muutenkin olen tällainen höpöttelevä tiukkapipo :saint: joka viihtyy kotona ja touhuten kaikenlaista.Kapakka-aika jäi sinne nuoruuteen jolloin kokeilin uhmata kaikkea mitä silloin vain kiellettiin,nyt kotihiiri ja ajatuksissa tuo tuleva pikkuinen jolle lupaan antaa kaiken mahdollisen hyvän mutta sovussa vanhempien kanssa.
Jos nyt joku jotain selvää sai niin ihan innolla odotan vastauksia ja eipä ole kielletty nuoriakaan vastaamasta jos haluaa kommentoida.
Mutta mukavaa Syksynpäiviä kaikille. :flower:
Minulla kun on nyt asiat niin ihanalla mallilla että joulun jälkeen syntyy ihana ensimmäinen lapsenlapsi,josta jaksan hehkuttaa jopa tutun kaupan kassallakin jatkuvasti :saint: Olen yrittänyt etsiä sellaisia palstoja missä mummut kirjoittelee kokemuksiaan ja tunnelmiaan mutta hyvin paljon törmännyt tuohon ikävään asiaan eli mummut ja vanhemmat vastakkain.No molemmat asiat tuttuja minulle ei minunkaan äiti välittänyt minusta tai lapsistamme ja nyt sitten en välitä eikä lapset hänestä,mutta oli sitten toinen äiti jonka kanssa asiat juuri päinvastoin mutta hän on nyt jo nukkunut pois.Mutta niistä sen enempää,vaan asiaan...
Olen suht nuori :ashamed: mummuksi tuleva eli 44v (onhan niitä nuorempiakin kyllä),lapset vain niin sanoo että mummu ja pappa on kun pahemmat teinit toisinaan.
No minä nyt kuitenkin olisin kiinnostunut aloittamaan keskustelun mummoilusta/pappailusta ja olisi ihan kiva tietysti vaihtaa vaikka ajatuksia yv.lläkin vaikka aluksi.Olisi kiva kuulla miltä teistä tuntuu kun nuo teidän omat pikkuiset ovatkin saaneet jo omia pieniä ja kaikkea mitä suinkin isovanhemmuuteen kuuluu.Itse olen saanut kaksi eri kokemusta äitiydestä ja mummoudesta ja usein ajatuksissa kuinka erilaisia ihmiset on.Itse olen "yrittänyt " noudattaa sitä hellempää :hug: kopkemusta ja muutenkin olen tällainen höpöttelevä tiukkapipo :saint: joka viihtyy kotona ja touhuten kaikenlaista.Kapakka-aika jäi sinne nuoruuteen jolloin kokeilin uhmata kaikkea mitä silloin vain kiellettiin,nyt kotihiiri ja ajatuksissa tuo tuleva pikkuinen jolle lupaan antaa kaiken mahdollisen hyvän mutta sovussa vanhempien kanssa.
Jos nyt joku jotain selvää sai niin ihan innolla odotan vastauksia ja eipä ole kielletty nuoriakaan vastaamasta jos haluaa kommentoida.
Mutta mukavaa Syksynpäiviä kaikille. :flower: