Meidän neiti huutaa ja kantelee ja naapurin poika tönii ja lyö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
eli naapurin poika leikkii välillä tyttömme kanssa ja poika on välillä kovakourainen ja tönii ja lyö ja tyttömme tulee aina näistä sanomaan ja kiukuttelee ja huutaa. Pojan vanhemmat eivät puutu juurikaan asiaan, pari kertaa ovat sanoneet että älä töni mut ei muuta, eli yleensä eivät sano mitään. Heidän äiti vaan tuumas mulle että teidän tyttö näyttää olevan siinä vaiheessa kun heidänkin tyttö oli joskus että huutaa ja valittaa joka asiasta. Mitä tehdä tässä tilanteessa?
 
Sanoisin, että teillä on klassinen meidän lapsi ja naapurin kakara -asetelma. Tiedätkö varmuudella, että tuo poika on ainoa syyllinen eli olitko läsnä näissä tilanteissa? Juuri luin olisiko ollut kaksplussasta, että jos ei ole ollut läsnä, niin kannattaa suhtautua varauksella lasten välisiin selvittelyihin, koska ei tiedä, mikä on johtanut siihen tilanteeseen ja mikä on totta.
Oman pojan ja kaverin välinen tilanne oli hieman samanlainen eli tämä toinen poika tuli aina vinkumaan ja kantelemaan aikuisille, ja poikani sai aina syyt niskoilleen. Nyt pari kertaa olen nähnyt tilanteita kauempaa, joissa tämä toinen poika on lyönyt omaani ja kirkkain silmin väittänyt että ei lyönyt. Oma poika kun ei ole "kantelutyyppiä" ollenkaan.

En sano, että lyöminen pitäisi sallia tai muuta, mutta selvitä ne tilanteet ennen kuin uskot suoraan omaasi ja syytät tuota naapurin lasta kritiikittömästi. Voit yllättyä kun kuulet koko tarinan...
 
meidän tyttö 4v ja poika 5v. Mutta mietin vaan että annanko oikeesti tytön olla tönittävänä ja lyötävänä? itse pidän sallituuna sitä että hän sen jotenkin ilmi tuo jos "kiusataan", toki välillä se huutaminen on rasittavaa. mieheni on ollut koulukiusattu ja hän olis sitä mieltä ettei tarvis enää tuon pojan kans leikkiä. Tyttö haluaa pojan kans välillä leikkimään mut 10min. menee nätisti ja sit se taas alkaa.
 
Minusta taas ap on harvinaisen tasapuolinen sepustuksessaan. yleensä mammat kiehuu, jos joku koskee heidän lastaan.
ei ollenkaan naapurin kakarat, oma lapsi, tyyliä.
pitäisi seurata tilanteita, mutta nehän ei koskaan seuraa, kenellä olisi syytä. he eivät vietä aikaa lastensa kanssa tai seuraa kotonaan leikkejä. toisalta myös lapset ovat erilaisia jos ovat kotonaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huom:
Sanoisin, että teillä on klassinen meidän lapsi ja naapurin kakara -asetelma. Tiedätkö varmuudella, että tuo poika on ainoa syyllinen eli olitko läsnä näissä tilanteissa? Juuri luin olisiko ollut kaksplussasta, että jos ei ole ollut läsnä, niin kannattaa suhtautua varauksella lasten välisiin selvittelyihin, koska ei tiedä, mikä on johtanut siihen tilanteeseen ja mikä on totta.
Oman pojan ja kaverin välinen tilanne oli hieman samanlainen eli tämä toinen poika tuli aina vinkumaan ja kantelemaan aikuisille, ja poikani sai aina syyt niskoilleen. Nyt pari kertaa olen nähnyt tilanteita kauempaa, joissa tämä toinen poika on lyönyt omaani ja kirkkain silmin väittänyt että ei lyönyt. Oma poika kun ei ole "kantelutyyppiä" ollenkaan.

En sano, että lyöminen pitäisi sallia tai muuta, mutta selvitä ne tilanteet ennen kuin uskot suoraan omaasi ja syytät tuota naapurin lasta kritiikittömästi. Voit yllättyä kun kuulet koko tarinan...

Tyttöni ei ole yksin ulkona eli kaikki tilanteet nään, ihan olen seurannut heidän touhujaan ja asia on ollut niin kuin tyttöni on tullut "kantelemaan".

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
meidän tyttö 4v ja poika 5v. Mutta mietin vaan että annanko oikeesti tytön olla tönittävänä ja lyötävänä? itse pidän sallituuna sitä että hän sen jotenkin ilmi tuo jos "kiusataan", toki välillä se huutaminen on rasittavaa. mieheni on ollut koulukiusattu ja hän olis sitä mieltä ettei tarvis enää tuon pojan kans leikkiä. Tyttö haluaa pojan kans välillä leikkimään mut 10min. menee nätisti ja sit se taas alkaa.

Ehkä tuo tilanteen korostamisen tarve selittyy juuri sillä, että miehesi on ollut koulukiusattu. Oman kokemuksen mukaan sellaisia tulee valitettavasti juuri silloin, kun lapsi vinkuu ja kantelee joka asiasta eikä opi pitämään puoliaan. Vielä hienompaa asiasta tekee se, jos lapselle selitetään joka käänteessä että "kun tuo toinen kiusaa" ja lapsi oppii saamaan vanhemmiltaan huomiota kantelemalla muista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Huom:
Sanoisin, että teillä on klassinen meidän lapsi ja naapurin kakara -asetelma. Tiedätkö varmuudella, että tuo poika on ainoa syyllinen eli olitko läsnä näissä tilanteissa? Juuri luin olisiko ollut kaksplussasta, että jos ei ole ollut läsnä, niin kannattaa suhtautua varauksella lasten välisiin selvittelyihin, koska ei tiedä, mikä on johtanut siihen tilanteeseen ja mikä on totta.
Oman pojan ja kaverin välinen tilanne oli hieman samanlainen eli tämä toinen poika tuli aina vinkumaan ja kantelemaan aikuisille, ja poikani sai aina syyt niskoilleen. Nyt pari kertaa olen nähnyt tilanteita kauempaa, joissa tämä toinen poika on lyönyt omaani ja kirkkain silmin väittänyt että ei lyönyt. Oma poika kun ei ole "kantelutyyppiä" ollenkaan.

En sano, että lyöminen pitäisi sallia tai muuta, mutta selvitä ne tilanteet ennen kuin uskot suoraan omaasi ja syytät tuota naapurin lasta kritiikittömästi. Voit yllättyä kun kuulet koko tarinan...

Tyttöni ei ole yksin ulkona eli kaikki tilanteet nään, ihan olen seurannut heidän touhujaan ja asia on ollut niin kuin tyttöni on tullut "kantelemaan".

Mikset mene väliin ja selitä lapsille, mikä on sallittua leikkiä ja mikä ei?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jee:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
meidän tyttö 4v ja poika 5v. Mutta mietin vaan että annanko oikeesti tytön olla tönittävänä ja lyötävänä? itse pidän sallituuna sitä että hän sen jotenkin ilmi tuo jos "kiusataan", toki välillä se huutaminen on rasittavaa. mieheni on ollut koulukiusattu ja hän olis sitä mieltä ettei tarvis enää tuon pojan kans leikkiä. Tyttö haluaa pojan kans välillä leikkimään mut 10min. menee nätisti ja sit se taas alkaa.

Ehkä tuo tilanteen korostamisen tarve selittyy juuri sillä, että miehesi on ollut koulukiusattu. Oman kokemuksen mukaan sellaisia tulee valitettavasti juuri silloin, kun lapsi vinkuu ja kantelee joka asiasta eikä opi pitämään puoliaan. Vielä hienompaa asiasta tekee se, jos lapselle selitetään joka käänteessä että "kun tuo toinen kiusaa" ja lapsi oppii saamaan vanhemmiltaan huomiota kantelemalla muista.

just. nii palstan tasoa taas. väkivaltainen lyö toisia, mutta ap:n lapsihan se syyllinen onkin. hohhoijaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huom:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Huom:
Sanoisin, että teillä on klassinen meidän lapsi ja naapurin kakara -asetelma. Tiedätkö varmuudella, että tuo poika on ainoa syyllinen eli olitko läsnä näissä tilanteissa? Juuri luin olisiko ollut kaksplussasta, että jos ei ole ollut läsnä, niin kannattaa suhtautua varauksella lasten välisiin selvittelyihin, koska ei tiedä, mikä on johtanut siihen tilanteeseen ja mikä on totta.
Oman pojan ja kaverin välinen tilanne oli hieman samanlainen eli tämä toinen poika tuli aina vinkumaan ja kantelemaan aikuisille, ja poikani sai aina syyt niskoilleen. Nyt pari kertaa olen nähnyt tilanteita kauempaa, joissa tämä toinen poika on lyönyt omaani ja kirkkain silmin väittänyt että ei lyönyt. Oma poika kun ei ole "kantelutyyppiä" ollenkaan.

En sano, että lyöminen pitäisi sallia tai muuta, mutta selvitä ne tilanteet ennen kuin uskot suoraan omaasi ja syytät tuota naapurin lasta kritiikittömästi. Voit yllättyä kun kuulet koko tarinan...

Tyttöni ei ole yksin ulkona eli kaikki tilanteet nään, ihan olen seurannut heidän touhujaan ja asia on ollut niin kuin tyttöni on tullut "kantelemaan".

Mikset mene väliin ja selitä lapsille, mikä on sallittua leikkiä ja mikä ei?

Kyllä olen sanonut, mutta alkaa olla turhauttavaa kun toisen äiti ei sano tai tee mitään vaikka on itsekin paikalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hmmm:
Alkuperäinen kirjoittaja Jee:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
meidän tyttö 4v ja poika 5v. Mutta mietin vaan että annanko oikeesti tytön olla tönittävänä ja lyötävänä? itse pidän sallituuna sitä että hän sen jotenkin ilmi tuo jos "kiusataan", toki välillä se huutaminen on rasittavaa. mieheni on ollut koulukiusattu ja hän olis sitä mieltä ettei tarvis enää tuon pojan kans leikkiä. Tyttö haluaa pojan kans välillä leikkimään mut 10min. menee nätisti ja sit se taas alkaa.

Ehkä tuo tilanteen korostamisen tarve selittyy juuri sillä, että miehesi on ollut koulukiusattu. Oman kokemuksen mukaan sellaisia tulee valitettavasti juuri silloin, kun lapsi vinkuu ja kantelee joka asiasta eikä opi pitämään puoliaan. Vielä hienompaa asiasta tekee se, jos lapselle selitetään joka käänteessä että "kun tuo toinen kiusaa" ja lapsi oppii saamaan vanhemmiltaan huomiota kantelemalla muista.

just. nii palstan tasoa taas. väkivaltainen lyö toisia, mutta ap:n lapsihan se syyllinen onkin. hohhoijaa.

Kieltämättä olen itsekin vähän yllättynyt vastauksista, itse en siedä väkivaltaista käytöstä ja olen ylpeä tytöstäni kun hän ei käy tappelemaan takaisin, mutta vissiin pitäis...

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
aika huonot sosiaaliset taidot jollei osaa itse selvittää

Kyllä meidänkin poika tuntuu välillä tarvitsevan aikuisen apua, että osaa nähdä myös oman syyllisyytensä tilanteissa. Hienosti leikit siis yleensä sujuu muiden lasten kanssa, mutta välillä sitten kertoo tilanteista, joissa on tullut riitaa. Yhdessä kun pohditaan, niin todetaan, että molemmat olisivat voineet toimia toisin. Ja ikää siis 6 v,.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja hmmm:
Alkuperäinen kirjoittaja Jee:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
meidän tyttö 4v ja poika 5v. Mutta mietin vaan että annanko oikeesti tytön olla tönittävänä ja lyötävänä? itse pidän sallituuna sitä että hän sen jotenkin ilmi tuo jos "kiusataan", toki välillä se huutaminen on rasittavaa. mieheni on ollut koulukiusattu ja hän olis sitä mieltä ettei tarvis enää tuon pojan kans leikkiä. Tyttö haluaa pojan kans välillä leikkimään mut 10min. menee nätisti ja sit se taas alkaa.

Ehkä tuo tilanteen korostamisen tarve selittyy juuri sillä, että miehesi on ollut koulukiusattu. Oman kokemuksen mukaan sellaisia tulee valitettavasti juuri silloin, kun lapsi vinkuu ja kantelee joka asiasta eikä opi pitämään puoliaan. Vielä hienompaa asiasta tekee se, jos lapselle selitetään joka käänteessä että "kun tuo toinen kiusaa" ja lapsi oppii saamaan vanhemmiltaan huomiota kantelemalla muista.

just. nii palstan tasoa taas. väkivaltainen lyö toisia, mutta ap:n lapsihan se syyllinen onkin. hohhoijaa.

Kieltämättä olen itsekin vähän yllättynyt vastauksista, itse en siedä väkivaltaista käytöstä ja olen ylpeä tytöstäni kun hän ei käy tappelemaan takaisin, mutta vissiin pitäis...

Siitä voisi olla myöhemmässä elämässä hyötyä. Jos jää uhriksi, on valitettavasti aina uhri. En ole sanonut, että ap:n lapsi on syyllinen.
 
Naapurin 9v huutaa ihan kokoajan ulkonta äidilleen ja valittaa milloin mistäkin.
"äiti nuo ei leiki mun kanssa"
"äiti nuo ei tottele tän leikin sääntöjä"
"äiti myö oltii juoksukisaa keinuun ja nuo kerkes en s ja nyt mie en pääse keinuun"

Mein esikko taas valittaa kun tuo kaveri kokoaja määräilee et mitä pitää leikkiä ym.
oonkii omille sanonu et ei oo mikää pakko leikkiä sen kanssa, menkää omii leikkeihin ja leikitte keskenänne. Ei toisia voi ruveta määräilemään et nyt pitää leikkiä näin ja noin jos ei ees oo yhteisessä leikissä.

Välillä tuo naapurin lapsi tulee minullekii valittamaan sitä kun mein lapset ei suostu hänen määräämiin leikkeihin. Oon sit sanonu sillekii et jos toiset ei halua tulla siihen leikkiin niin ei tarvii!
Mut silti vaan jatkaa jankkaamista, kun niiden PITÄÄ :headwall:

Meni ihan ohi aapee aiheen mut kerroimpa silti :D
 
Lyöminen on väärin, siitä ei mihinkään pääse, ja 5 v lapsi on jo sen verran iso että pitäisi kyetä pärjäämään ilman nyrkkejä jos on sosiaalisissa taidoissa suht koht ikätasolla.

Pientä tuuppimista yms lasten leikeissä sen sijaan esiintyy väkisinkin, etenkin jos toinen osapuoli on hieman raisumpi....ja jatkuva kanteleminen on todella ärsyttävää, mä en siedä sitä omalta tyttäreltäni juuri lainkaan :ashamed: . Siis turhasta kantelemista; jonkun pikku tönäisyn lapsi osaa ja lapsen kuuluukin osata itse selvittää sanomalla, että tuo ei ollut kivaa, älä tee enää niin, ja pyydä anteeksi. Asiasta saa ja pitääkin sanoa.

Ehkä niiden pitäisi leikkiä erillään, jos yhdessä leikkiminen ei suju? Ei kaikilla lapsilla mene leikit hyvin yksiin, toisten kanssa se vaan on sitä että tapellaan, itketään ja kannellaan jatkuvasti. Esimerkiksi meidän tyttö ja eräs lähistöllä asuva tyttö eivät saa millään leikityksi viittä minuuttia pidempään ilman että se toinen tyttö tönii/raapii/lyö/omii kaikki lelut, meidän tytöllä menee hermo ja hän toteaa ettei enää leiki sun kaa (tai itkee jos on saanut kovinkin nokkiinsa) ja vie omat lelunsa pois, mistä toinen taas alkaa vääkymään että "toi sanoi ettei se leiki mun kaa!"ja tulee uikuttamaan mulle että nyt se lähtee vaikka lupasi leikkiä mun kanssa, mihin minä totean että miksi sitten löit/raavit jos kerran haluat hänen kanssaan leikkiä... jne. Mua ei ollenkaan haittaa, ettei ne enää leiki yhdessä juuri koskaan :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
eli naapurin poika leikkii välillä tyttömme kanssa ja poika on välillä kovakourainen ja tönii ja lyö ja tyttömme tulee aina näistä sanomaan ja kiukuttelee ja huutaa. Pojan vanhemmat eivät puutu juurikaan asiaan, pari kertaa ovat sanoneet että älä töni mut ei muuta, eli yleensä eivät sano mitään. Heidän äiti vaan tuumas mulle että teidän tyttö näyttää olevan siinä vaiheessa kun heidänkin tyttö oli joskus että huutaa ja valittaa joka asiasta. Mitä tehdä tässä tilanteessa?

Anna kuule vaan lasten sovitella ja sano tytölle että puolustaa itseään. Minä teen niin, eivätpä viitsi kauaa töniä kun ei sekaannu. Korkeintaan suuttuessaan ja vihaisina selvittelevät välejään. Eivät enää huvin vuoksi ja äidin huomiosta.
 
Neuvolantäti antoi mulle sellasen neuvo:sano lapselle, että lyö takaisin ja niin kovaa että veri lentää. ja haukkumiseen vastataan takaisin samalla mitalla. ei nykymaailmassa pärjää, jos kasvattaa lapsesta hyväkäytöksisen.
 

Yhteistyössä