Alkuperäinen kirjoittaja v:
Sossun työntekijöitä on monenenlaisia. Itsekin olen tavannut useita nyt kun minulla on lapsi. Minulla on nuoruudesta melkoinen tausta, joten olen senkin takia silmätikkuna, eivät usko että voisin pärjätä lapsen kanssa ja että kaikki on tätänykyä hyvin.
Todellakin on. Itsellä tausta rankka ja lasta odottaessa juoksutettiin kaikenmaailman tukiryhmissä, tapaamisissa ja huumetesteissä tietysti. Sosiaalissa oli vähän liioiteltu kuva mun tekemisistäni aikaisemmin, eikä asiaa auttanut se että itse oli rehellinen ja kertoi esim. ainekokeiluista avoimesti. Siitähän ne riemastui ja sitten mentiin kusipurkki kädessä.. Vapaaehtoista ehkä mutta enpä tiedä mitä olisi tehneet jos olisi kieltäytynyt.
Vauvan synnyttyä tyrkytettiin apua jos jonkinnäköistä, perhetyöntekijää ja tukiperhettä jne. Kieltäydyin järjestelmällisesti ja kerroin että hyvin pärjäillään. Kävin sovituissa seurantatapaamisissa siihen asti kun vauva oli puolivuotias ja sitten sovimme (siis sossut sopivat) että neuvola seurailee jatkossa ja saa olla yhteyksissä jos ongelmia on. Enkä ole sen jälkeen niistä kuullut. Mutta apua mun olisi tod hankala hakea vaikka joskus olisi rankka tilanne, koska pelkäisin varmasti jääväni silmätikuksi.
Ap:na varmasti vaihtaisin paikkakuntaa. Olisi edes mahdollisuus siihen että eri työntekijät olisivat järkevämpiä tapauksia.
Ja tuleva sossu; ls-ilmoituksen tekoon ei tarvita aina huolta. Ilkeys joskus riittää. Helppo mutta järeä keino. On myös meitä kenen vanhemmuutta epäillään turhaan. Ja sitten tiilitaloperheissä saa tapahtua mitä vaan seinien sisällä, eihän niillä mitään kun on niin mukava keskiluokkainen ydinperhe.....