Meidän perhe taitaa kuulua nykyään vähemmistöön

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hmm
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hmm

Vieras
Uusioperheitä, yksinhuoltajia, yhteishuoltajia, äitipuolia, isäpuolia, sisarpuolia jne jne...

Me ollaan oltu ikuisuus yhdessä, kummallakaan ei ole aiempaa avioliittoa ja lapset ovat yhteisiä (biologisestikin).

Välillä mietityttää, miksi ihmiset eroavat nykyisin niin usein... :( Vaikka eihän se asia minulle kuulu, mutta kuitenkin.
Esikoinenkin kyselee milloin meille tulee ero ja hän saa kaksi kotia ja kahdet vanhemmat (ikää 6-vuotta)
 
No mun mies pamautti turpaan 7 vuoden yhdessäolon jälkeen. En ajatellut jäädä katselemaan koska tekee jotain pahempaa tai lyö lapsia.

Eiköhän lähestulkoon jokainen perhe ole aluksi ydinperhe. Tuskin kukaan alusta asti ajattelee eroavansa ja tekevänsä sit toisen kanssa lapsia tms.

Et sinäkään voi tietää mitä huominen tuo tullessaan.
 
samaan "kastiin" kuulutaan mekin..

Meillä ei onneksi ole tullut tuollaisia kysymyksiä. Esikoinen tosin joskus miettinyt miten serkullaan ei ole isää lainkaan tai onpas hassua että xxx:llä on kotona muu kuin isä vastassa..

Joskus tulee mieleen erotaanko "liian helposti"? Siis en tarkoita mitään väkivaltajuttuja tms tässä yhteydessä ne ei mitenkään kuulu tähän.
Toisaalta mennäänkö liian nopealla tahdilla kaiken kaikkiaan, lapset, liitto jne jne?

Ja ei edelleenkään en ketään syyllistä, mietin vain hiljaa omassa mielessäni.......
 
Minusta ero pitäisi kieltää lailla alle 2v lasten vanhemmilta :)

Se on suuri myllerrys parisuhteessa ja perheessä aina kun perheeseen syntyy lapsi. Välillä vaikuttaa siltä, että esim mieheltä odotetaan liian paljon liian nopeasti ja sitten ellei kaikki ole täydellistä HETI, niin erotaan. Naisilla on sentään raskauden ja hormonien tuoma etumatka vanhemmuuteen. Naisen väsymys ja hormonimyllerrykset sekoittavat elämää osaltaan ja pitäisi aina odottaa, että elämä tasaantuu ennen kuin tekee koko loppuelämään vaikuttavia päätöksiä - ja etenkin radikaalisti lasten elämään vaikuttavia päätöksiä. Minusta monilla vaikuttaa olevan vähän liian hoppu.
 
Mmä olin 13v yhdessä exän kanssa, oli siis tällainen vähemmistöperhe... Sitten ex petti ja mä lähdin.

Mun nykyinen mies oli 18v yhdessä vaimonsa kanssa, vaimo petti ja mies lähti.

Ei kannata vielä hehkuttaa.
 
Yksi puolituttu perhe hajosi vanhempien 25v avioliittovuoden jälkeen. lapset jo aikuisia, mutta kuitenkin.
Etten haistaisi pikkuisen ylemmyydentunnetta ap:n "ihmettelyssä"?
 
No, niin täälläkin, ollaan oltu naimisissa nyt 10 vuotta.

Mä ymmärrän, että ihmiset eroaa, koska yksin ei kukaan voi pitää parisuhdetta hyvänä. Voi olla, että toinen yrittää ja joustaa aina kaikessa ja toinen vaan odottaa tilaisuutta livetä ja häipyä. Molemmilla pitää olla yritystä, aina ei ole helppoa.
 
Me ollaan jo kerran erottu :) toisin siis väärässä järjestyksessä.
Oltiin 13 ja 15 kun "seukatiin" erottiin kolmen vuoden jälkeen ja 8 vuotta oltiin erossa. Nyt on takana 15 yhteistä vuotta ja lapsia ei oo kuin toistemme kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ******:
Minusta ero pitäisi kieltää lailla alle 2v lasten vanhemmilta :)

Se on suuri myllerrys parisuhteessa ja perheessä aina kun perheeseen syntyy lapsi. Välillä vaikuttaa siltä, että esim mieheltä odotetaan liian paljon liian nopeasti ja sitten ellei kaikki ole täydellistä HETI, niin erotaan. Naisilla on sentään raskauden ja hormonien tuoma etumatka vanhemmuuteen. Naisen väsymys ja hormonimyllerrykset sekoittavat elämää osaltaan ja pitäisi aina odottaa, että elämä tasaantuu ennen kuin tekee koko loppuelämään vaikuttavia päätöksiä - ja etenkin radikaalisti lasten elämään vaikuttavia päätöksiä. Minusta monilla vaikuttaa olevan vähän liian hoppu.

Joo tämäpä vasta hyvä idea, kaikkien olis pakko ottaa turpiin niin paljon kuin ukko vaan kehtais hakata ja katsella vaikka minkälaista juon_kaikki_rahat_vaikka_lapsilla_ei_ole_ruokaa jaa mut jos vaikka imettää sen 2vuotta ni ei nää lapsi nälkää :headwall:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Mie vaan:
No jos esikoinen vasta 6v, kyllä te ehditte vielä...

Peesi, turha elvistellä vielä. Tule sitten sanomaan kun esikoinen on 40v. Sitten on elvistelyn aihetta.

Eikä oo sittenkään, ellei tosissaan ole onnellinen avioliitto. Tosi paljon nykyisissäkin 60-70-vuotiaissa pareissa on niitä, joille olisi tehnyt hyvää erota jo 30 vuotta sitten.

Eiköhän useimmat usko ja toivo naimisiin mennessään elävänsä onnellisina loppuun asti. Joskus se ei vaan syystä tai toisesta onnistu.
 
Meinasin hehkuttaa että me kans kuulutaan tähän ryhmään mutta sitten tajusin et ei muuten kuulutakkaan. Eli unohdin että miehellä on jo kolme ennestään, aikuisia tosin. Me ollaankin sitten uusioperhe, oho Ö.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Ei kannata vielä hehkuttaa.

En minä oikeastaan hehkuta. Sitä tuntee itsensä niin poikkeukselliseksi kun työpaikassani minä olen ainoa, joka elelee ns. perinteisten arvojen mukaan (sori, ei ole tarkoitus härnätä ketään! )
Samoin mies puhelee sitä, että on jännää olla ainoa varattu omassa työpaikassaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Yksi puolituttu perhe hajosi vanhempien 25v avioliittovuoden jälkeen. lapset jo aikuisia, mutta kuitenkin.
Etten haistaisi pikkuisen ylemmyydentunnetta ap:n "ihmettelyssä"?

Jeps, samaa haistelin... Ei tosiaan vielä kannata alkaa juhlii.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ******:
Minusta ero pitäisi kieltää lailla alle 2v lasten vanhemmilta :)

Se on suuri myllerrys parisuhteessa ja perheessä aina kun perheeseen syntyy lapsi. Välillä vaikuttaa siltä, että esim mieheltä odotetaan liian paljon liian nopeasti ja sitten ellei kaikki ole täydellistä HETI, niin erotaan. Naisilla on sentään raskauden ja hormonien tuoma etumatka vanhemmuuteen. Naisen väsymys ja hormonimyllerrykset sekoittavat elämää osaltaan ja pitäisi aina odottaa, että elämä tasaantuu ennen kuin tekee koko loppuelämään vaikuttavia päätöksiä - ja etenkin radikaalisti lasten elämään vaikuttavia päätöksiä. Minusta monilla vaikuttaa olevan vähän liian hoppu.

2v on pitkä aika odottaa että asiat muuttuu eikä lapsillakaan ole mukavaa ne ajat...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Yksi puolituttu perhe hajosi vanhempien 25v avioliittovuoden jälkeen. lapset jo aikuisia, mutta kuitenkin.
Etten haistaisi pikkuisen ylemmyydentunnetta ap:n "ihmettelyssä"?

Jeps, samaa haistelin... Ei tosiaan vielä kannata alkaa juhlii.

Höh, no ei tietenkään. Enhän minäkään voi tietää huomisesta mitään, sen näkee sitten.
Älkää nyt imaisko niitä terttuja nekkuihinne! =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Homo heidelbergensis:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Mie vaan:
No jos esikoinen vasta 6v, kyllä te ehditte vielä...

Peesi, turha elvistellä vielä. Tule sitten sanomaan kun esikoinen on 40v. Sitten on elvistelyn aihetta.

Eikä oo sittenkään, ellei tosissaan ole onnellinen avioliitto. Tosi paljon nykyisissäkin 60-70-vuotiaissa pareissa on niitä, joille olisi tehnyt hyvää erota jo 30 vuotta sitten.

Eiköhän useimmat usko ja toivo naimisiin mennessään elävänsä onnellisina loppuun asti. Joskus se ei vaan syystä tai toisesta onnistu.

Niinpä. Itse uskoin niin liiankin pitkään. Ja oma terveys petti kun jäi liian kauaksi aikaa yrittämään. Yksin on hankala yrittää. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Yksi puolituttu perhe hajosi vanhempien 25v avioliittovuoden jälkeen. lapset jo aikuisia, mutta kuitenkin.
Etten haistaisi pikkuisen ylemmyydentunnetta ap:n "ihmettelyssä"?

Jeps, samaa haistelin... Ei tosiaan vielä kannata alkaa juhlii.

Höh, no ei tietenkään. Enhän minäkään voi tietää huomisesta mitään, sen näkee sitten.
Älkää nyt imaisko niitä terttuja nekkuihinne! =)

Ei vaan heräteltiin sua todellisuuteen että olisitte jatkossakin "vähemmistöä". Ettet tuudittaudu liikaa tuohon omaan onnellisuuteen. Vaan teet töitä sen eteen ettet päädy samaan kuin monet muut mitä täällä ihmettelit.
 
Me kuulutaan myös. Takana 9 vuotta, 2 lasta ja ensi kesänä häät. Ja kyllä, olen hemmetin ylpeä meistä että ollaan tarvottu raskas tie läpi ja halutaan silti olla yhdessä. Totta kai voi tapahtua mitä vaan, mutta vakaasti yhdessä oloomme uskotaan :)
 

Yhteistyössä