Toggle sidebar

Meillä ei oo sosiaalista elämää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Yksikkö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Y

Yksikkö

Vieras
Muutettiin miehen kotiseudulle, noin 500 km päähän mun kotipaikasta. En tunne täältä oikeen ristin sielua, paitsi miehen vanhemmat, jotka asuu täältä noin 100 km päästä.

Mies ei halua kutsua meillle kavereitaan, ei halua käyä heillä kyläilemässä. Tapaa mieluummin harrastusten parissa ym.

Mä oon oikeesti tosi yksinäinen. Ja eniten mua harmittaa että mies on oikeen tyytyväinen. Hälle koti on linna, hälle on ihan jees että meillä on viimeks käyny kyläilemässä joku viime vuoden pääsiäisenä.

Musta ois niin kiva kun ois joku jolle vaikka keittää kahvit ja leipoo. Mut en tiiä.... Äh.
 
Asut siis jossain tuppukylässä?
Käske se miehes kutsumaan kavereitaan teille, kerrot että kaipaat elämää kotiin ni pitäs miehenki ymmärtää.
Tai painelet sinne kylille.. missä lie siellä porukka istuukaan??
 
Jos tutustut johonkin naapuriin tai lasten kautta muihin aikuisiin, niin hyvin voit kutsua epämuodollisesti kahveille jonkun niin, että hän on sinun vieraanasi ja mies puuhailee omiaan.
 
Juu.. itse olen raskaana kotona lasten kanssa. Herranjestas kun ees joku kävis!! Olen kutsunut miehen työkavereita jne. Mutta eivät ne käy. Itse en tunne täältä paikkakunnalta ketään, enkä ole onnistunut tutustumaankaan. Mies kaiket päivät töissä ja usein reissussa ja minä olen täälä... ketä varten? Tekis mieli pakata lapset ja kimpsut ja kampsut ja palata "kotiin".
 
Juu tuppukyläpä tämä kai.

Mies oli sinkku vielä sillon joskus muinoin kun täällä asu, joten kaippa sitten tottunut siihen että näkee kavereitaan harrastuksissa ja muutenkin kylällä. Ehkä ei poikamiesporukka sitten mitään kotikutsuja harrastanu.

Meidät on pari kertaa kutsunu miehen kaverin vaimo kylään, mut mies on kieltäytyny. Sanoo ettei halua mitään teennäisiä pönöttämisiä, ei tykkää pyöriä toisten nurkissa ja niin edelleen. Voispa ny sen yhen illan kestää mut kun ei.

Ärh. No, omapa se on kai vika kun tuollaisen juntturan matkaan lähdin. Tämä puoli ei vaan tullu yhtään esille kun asuttiin isomassa paikkaa, sillon meillä sentään kyläili mun kaverit ja suvutkin. Mut kukapa tänne kuusen näreeseen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tsirppu:
Juu.. itse olen raskaana kotona lasten kanssa. Herranjestas kun ees joku kävis!! Olen kutsunut miehen työkavereita jne. Mutta eivät ne käy. Itse en tunne täältä paikkakunnalta ketään, enkä ole onnistunut tutustumaankaan. Mies kaiket päivät töissä ja usein reissussa ja minä olen täälä... ketä varten? Tekis mieli pakata lapset ja kimpsut ja kampsut ja palata "kotiin".
Click to expand...

Oi että kuulostipa tutulta! Ei meilläkään nuo miehen kaverit oikeen käy kun ovella, mikä ihme siinä on että se ois muka niin kauhean outoa istua hetken alas? Eikä niitten miesten tarvi mun kanssa ruveta parhaiksi kavereiksi, mutta eikö niistäkin ois mukava joskus ottaa rouvansa mukaan kun tulevat kaveriaan tapaamaan?

En tiiä. Onko se joku kulttuuriero vai mitä ihmettä.
 
mie tutustuin mein naapurin tätiin niin, että tämä täti (mun kanssa saman ikänen) tuli ja pimpotti ovikelloa, esitteli itsensä ja mie kutsuin kahville. :) olen myös kotiäiti ja raskaana, mut ei se kait ole este sosiaalisille kontakteille..? käydään kylässä silloin tällöin, meillä samanikäsiä lapsia, ni kiva et on heillä leikkikaveria jne..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Tsirppu:
Juu.. itse olen raskaana kotona lasten kanssa. Herranjestas kun ees joku kävis!! Olen kutsunut miehen työkavereita jne. Mutta eivät ne käy. Itse en tunne täältä paikkakunnalta ketään, enkä ole onnistunut tutustumaankaan. Mies kaiket päivät töissä ja usein reissussa ja minä olen täälä... ketä varten? Tekis mieli pakata lapset ja kimpsut ja kampsut ja palata "kotiin".
Click to expand...

Oi että kuulostipa tutulta! Ei meilläkään nuo miehen kaverit oikeen käy kun ovella, mikä ihme siinä on että se ois muka niin kauhean outoa istua hetken alas? Eikä niitten miesten tarvi mun kanssa ruveta parhaiksi kavereiksi, mutta eikö niistäkin ois mukava joskus ottaa rouvansa mukaan kun tulevat kaveriaan tapaamaan?

En tiiä. Onko se joku kulttuuriero vai mitä ihmettä.
Click to expand...

Aivan samaa miettinyt, että miten ne kaverit meille löytää (jopa kahville) just sillon, kun on vaimo ja lapset poissa kotoa, mutta ei vahingossakaan sillon, kun olisin paikan päällä? En nyt kai niin kamala ämmäkään ole... :) Niin ja harrastukset ja kaljottelu on se tapa ja tyyli tavata kavereita. Mun on paha lähtee sinne kaljallekaan, kun en täältä tosiaan ketään tunne, et vois lapsenlikkaa pyytää. No niin ja en kai nyt tällä hetkellä varsinaisesti kaljalle enää lähtiskään vähään aikaan.

En minäkään oota, että ne sitten alkaisivat munkin kavereita olemaan, mut olishan sitä kiva tavata, että millasessa seurassa se mun mies aikaansa viettää ja viihtyy. Tuntuu, että olen IHAN ulkopuolinen.
 
En kehtaisi kutsua miehen työkavereita kotiini. En itsekän halua veljeillä /siskoilla työkavereiden tai naapureiden kanssa. eikä mies.

kai nyt normaali ihminen ystäviä sa jos haluaa?

itse olen samanlainen kuin miehesi, kotini on linnani, ja inhoan vetelehtimnistä toisten nurkissa ja sosiaalista kanssakäymistä ja sitä että joku vetelehtii meillä.

Mutta jos haluaisin että meille tulisi porukkaa niin aivan varmasti vaikka joka päivä tulisi. moni varsinkin kotiäiti tulee paljo mieluummin kylään kuin kutsuu itse.
 
Asuisiko lähellä joku, johon voisi vähän tutustua? Ei kannata liian tunkeilevaksi käydä, mutta voihan itsensä esitellä ja kertoakin, ettet juuri tunne ihmisiä ja olisi kiva tutustua.

Toinen juttu tuli mieleen, että voittehan harkita muuttoa paikkakunnalle, jossa molemmilla olisi hyvä olla.
 
Meette lasten kans perhekerhoihin,muskareihin,satujumppiin jne. Selllasista mieki oon kavereita löytäny ja itseasiassa tän kakslplussankin kautta yks tosi hyvä ystävä löytynyt 4 vuotta sitten kun sain esikoisen =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja aika avutonta :
En kehtaisi kutsua miehen työkavereita kotiini. En itsekän halua veljeillä /siskoilla työkavereiden tai naapureiden kanssa. eikä mies.

kai nyt normaali ihminen ystäviä sa jos haluaa?

itse olen samanlainen kuin miehesi, kotini on linnani, ja inhoan vetelehtimnistä toisten nurkissa ja sosiaalista kanssakäymistä ja sitä että joku vetelehtii meillä.

Mutta jos haluaisin että meille tulisi porukkaa niin aivan varmasti vaikka joka päivä tulisi. moni varsinkin kotiäiti tulee paljo mieluummin kylään kuin kutsuu itse.
Click to expand...

idiootti. et tainnut oikein ymmärtää?
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa