Meillä vauvan kanssa ei pääse pois kotoa, jos ei halua ongelmia. :(

[neuvoja??]

Meillä lähes 5kk vauva, jonka kanssa on hankalaa lähteä kotoa minnekään.

Hän ei suostu melkein ikinä syömään muualla kuin kotona tai ihan rauhallisessa ympäristössä isovanhempien luona. Joskus harvoin vauva syö esim hiljaisessa kahvilassa vaunuissa (niin ettei näe mitään/ketään, eikä ehkä tajua olevansa pois kotoa), sitten heti seuraavana päivänä on innoissaan lähdössä vauvan kanssa jonnekin, mutta sitten tulee taas takapakkia. Syö siis pullosta.

Nukkuminenkaan ei onnistu vaunuissa, koska joka paikassa on hälinää. Ja jos vaikka lapsen isän kanssa ollaan kävelyllä nukuttamassa vauvaa, ei voida oikeastaan jutella, koska vauva kiinnostuu heti meidän äänistämme, eikä nuku. Vauva haluaa nukkua lisäksi usein ja nukkuu vain 25-30min.

Tuntuu vaikealta kaikki. Kotona vauva on iloinen ja aurinkoinen kun mennään hänen rytminsä mukaan, mutta kyllähän sitä jo haluaisi jonnekin lähteä ilman, että aina on niin vaikeaa. Koska tämä vauva oppii olemaan liikkeellä? Mitä pitäisi tehdä?

Kyllä me viedään vauvaa mukana kaupoissa vaunuissa, mutta jos vauvalla on uniaika, täytyy etsiä joku tosi hiljainen paikka, jonne jäädä heijaamaan vaunuja. Ja melkeinpä aina syöminen ei onnistu siitä huolimatta, että vauva ensin ilmoittaa olevansa nälkäinen. Ei sitten syökään kuin vasta kotona, mahdollisesti tunnin päästä. Näin ruokailutkin (ja alkavat rytmittämiset) menee ihan pieleen, ja vauva saattaa olla syömättä 4-5 tuntia.

Voisiko joku antaa neuvoja?

 

[no]

Sinnikkäästi vaan viette vauvaa ihmisten ilmoille, kyllä hän tottuu ajan kanssa.

 

[hmm]

no ehkä hieman myöhästä mutta alahan siellä kotona pitämään radioo päivisin päällä,että tottuu hälinään ja erottaa yön ja päivän...sitten vaan yksinkertasesti menet sinne ihmistenilmoille sen kanssa..aluksi pieniä reissuja ja pidennät hiljotellen

 

[vieras]

Se on vaan paras tottua, että vauva syö harvemmin ja saattaa nukkua vain lyhyitä pätkiä, Vietätte vaan ihan normaalia elämää, kyllä se vauva siihen tottuu.

 

[ap]

Olen kyllä ollut tietoinen, että päivällä pitäisi opettaa vauvaa nukkumaan hälinässä, mutta kun vauvaa saa hiljaisuudessakin nukuttaa 15 min päiväunille ja 1 tunnin verran yöunille, niin ei sitä oikein jaksa kokeilla nukuttaa metelin kanssa...
Kerroin jo, ette mennäänhän me ihmistenilmoille, mutta pitääkö jättää sitten vauva nukuttamatta ja antaa huutaa, jos haluaa opettaa toisille tavoille?

 

[ap]

Se on vaan paras tottua, että vauva syö harvemmin ja saattaa nukkua vain lyhyitä pätkiä, Vietätte vaan ihan normaalia elämää, kyllä se vauva siihen tottuu.

Minkäköhänlaiset rymit omilla vauvoillasi on/on ollut, jos sinulla on lapsia?

Tarkoitatko siis, että teen tieten tahtoen vauvani surulliseksi, kun en nukuta enää häntä ja en mene rauhalliseen paikkaan, missä hän saa rauhassa syödä?

 

[M Y R K K Y]

Jos on ääniyliherkkä.
Ootko neuvolassa puhunut asiasta?
Toiset lapset voivat olla kosketuksellekin arkoja,itkevät aina kun koskee....
Keskushermosto on epäkypsä vielä...

 

[hmm]

tässä nähdään nää ongelmat justiin kun on eka lapsi,eletään hiljaa neljänseinän sisällä ja sit itketään kun ei onnistu asiat helposti..
laita se radio päälle kyllä se lapsi sinne sänkyyn nukahtaa kun tarpeeksi väsyttää,eikä sen radion tarvi huutaa kuhan kuuluu..
ja ei haittaa jos vauva välillä vähän itkee,ota se vaikka rintareppuun kaupassa jos viihtyisi paremmin sylissä

 

[Niin]

Toisaalta kyse voi olla tottumisesta, mutta toisaalta taas sitten vauvanne saattaa olla hyvin häiriöherkkä ja kaipaa tarkkoja rutiineja. Rasittavaa vanhemmille, mutta saattaa olla vauvalle tarpeellista. Voi olla, etä vauvasta kasvaa lapsi, joka häiriintyy herkästi äänistä ja keskittyminen on vaikeaa. Toisaalta siis omaan elämään totuttamisen lisäksi, olisi hyvä kunnioittaa lapsen omaa persoonaa kaikkine piirteineen.

 

[umbrella-]

Meillä kuopus (nyt 2,5v.) ei ole koskaan nukahtanut kauppaan tms. ei edes ihan pienenä vauvana, vaan tarvi siihen oman kodin rauhan. Itse vaan sitten hyväksyin sen, että vauvat on erilaisia. Joskus huvittaa nää kommentit, että lapsi pitää totuttaa ääniin -kaikki kun eivät vaan totu. Esikoinen nukkui missä hälinässä tahansa ja kuvittelinkin, että kuopuksen v vauva-aika on samanlaista ja saan rauhassa shoppailla ja kierrella keskustaa vauvan nukkuessa vaunuissa -juu, näin ei ikinä käynyt.

Pikku hiljaa lapsi sitten alkoi viihtyä kodin ulkopuolella, kun alkoi kiinnostua ympäristöstä ja olla siinä iässä, että istui rattaissa.

 

[hei]

miten nukutat vauvaa? tietenkin on nyt tottunut siihen ja ei osaa nukahtaa ilman tuttua rytmiä, niin se vain on. Minusta odottele vähän aikaa. pieni on vielä 5kk ja kos kokee ressaavajsi reissut parempi pysyä kotona.

 

[umbrella-]

Toisaalta kyse voi olla tottumisesta, mutta toisaalta taas sitten vauvanne saattaa olla hyvin häiriöherkkä ja kaipaa tarkkoja rutiineja. Rasittavaa vanhemmille, mutta saattaa olla vauvalle tarpeellista. Voi olla, etä vauvasta kasvaa lapsi, joka häiriintyy herkästi äänistä ja keskittyminen on vaikeaa. Toisaalta siis omaan elämään totuttamisen lisäksi, olisi hyvä kunnioittaa lapsen omaa persoonaa kaikkine piirteineen.

Hyvin sanottu :flower:

 

[umbrella-]

miten nukutat vauvaa? tietenkin on nyt tottunut siihen ja ei osaa nukahtaa ilman tuttua rytmiä, niin se vain on. Minusta odottele vähän aikaa. pieni on vielä 5kk ja kos kokee ressaavajsi reissut parempi pysyä kotona.

Edelleen, se ei vain aina mene noin. Lapset ei ole persoonattomia olentoja, jotka vanhemmat muokkaa mieleisikseen. Meillä ei kuopus vastasyntyneenäkään nukahtanut kauppaan tms. Ei ikinä. Mä siis kuvittelin esikoisen esimerkillä, että vauvat nukkuu hälinässä eikä varsinkaan heti vastasyntyneenä reagoi ääniin, mutta kuopuksen kanssa näin ei käynyt ikinä. Ei ikinä tottunut esim. isoveljenkään ääniin, vaikka varmasti oli jo masuvauvasta saakka niihin "tottunut".

 

[myy]

ei se vauva rikki mee siitä jos se itkee pieni neuvo vaan.

ite olin 4kk vauvan kanssa kotona kun en ite uskaltanu lähteä mihinkään, pelkäsin etten osaa toimia enää kodin ulkopuolella. toki käytiin lähikaupassa ja kävelyillä, elettiin muuten normaalia elämään. vauva nukku vaikka ois ollu maantiejyrä vieressä, meillä ei koskaan ollut kotona tuolloin hiljaista. aina oli radio päällä tai muuta musiikkia.

jos se tuntuu niin ylitsepääsemättömältä olla ihmisten ilmoilla, niin suosittelen jäädä kotiin. jos tossa vaiheessa alkaa se että mennään pelkästään vauvan ehdoilla, niin mitä se on kahden kolmen vuoden päästä ? JA EI, en tarkota että nyt alat elää omaa elämää ja vauva vaan mukana, järki hoi.

keneltä se vauva oppii sitä arkea jos kaikki tehdään vaan alusta asti hänen ehdoillaan ?

 

[umbrella-]

ei se vauva rikki mee siitä jos se itkee pieni neuvo vaan.

ite olin 4kk vauvan kanssa kotona kun en ite uskaltanu lähteä mihinkään, pelkäsin etten osaa toimia enää kodin ulkopuolella. toki käytiin lähikaupassa ja kävelyillä, elettiin muuten normaalia elämään. vauva nukku vaikka ois ollu maantiejyrä vieressä, meillä ei koskaan ollut kotona tuolloin hiljaista. aina oli radio päällä tai muuta musiikkia.

jos se tuntuu niin ylitsepääsemättömältä olla ihmisten ilmoilla, niin suosittelen jäädä kotiin. jos tossa vaiheessa alkaa se että mennään pelkästään vauvan ehdoilla, niin mitä se on kahden kolmen vuoden päästä ? JA EI, en tarkota että nyt alat elää omaa elämää ja vauva vaan mukana, järki hoi.

keneltä se vauva oppii sitä arkea jos kaikki tehdään vaan alusta asti hänen ehdoillaan ?

Mä oon taas aina ajatellut, että ihan tossa pikkuvauva vaiheessa tosiaan mennään sen vauvan ehdoilla Enkä ole siitä ikinä kärsinyt millää tavalla, vaan se on osa sitä vauva-ajasta nauttimista ja sopeutumista siihen, että ollaan nyt vauvaperhe.

 

[M Y R K K Y]

keneltä se vauva oppii sitä arkea jos kaikki tehdään vaan alusta asti hänen ehdoillaan ?

Ei pieni lapsi osaa manipuloida.
Musta pitää kuunnella lastakin,mutta ei kotiin kannata linnoittautua.

Olisiko liina tms kantoväline ap parempi kuin vaunut?
Moni vauva viihtyy liinassa ja sitä on mukava itsekin kantaa.
Samoin voin suositella itse Ergoa,se on tosi hyvä!!

 

[M Y R K K Y]

ei se vauva rikki mee siitä jos se itkee pieni neuvo vaan.

ite olin 4kk vauvan kanssa kotona kun en ite uskaltanu lähteä mihinkään, pelkäsin etten osaa toimia enää kodin ulkopuolella. toki käytiin lähikaupassa ja kävelyillä, elettiin muuten normaalia elämään. vauva nukku vaikka ois ollu maantiejyrä vieressä, meillä ei koskaan ollut kotona tuolloin hiljaista. aina oli radio päällä tai muuta musiikkia.

jos se tuntuu niin ylitsepääsemättömältä olla ihmisten ilmoilla, niin suosittelen jäädä kotiin. jos tossa vaiheessa alkaa se että mennään pelkästään vauvan ehdoilla, niin mitä se on kahden kolmen vuoden päästä ? JA EI, en tarkota että nyt alat elää omaa elämää ja vauva vaan mukana, järki hoi.

keneltä se vauva oppii sitä arkea jos kaikki tehdään vaan alusta asti hänen ehdoillaan ?

Mä oon taas aina ajatellut, että ihan tossa pikkuvauva vaiheessa tosiaan mennään sen vauvan ehdoilla Enkä ole siitä ikinä kärsinyt millää tavalla, vaan se on osa sitä vauva-ajasta nauttimista ja sopeutumista siihen, että ollaan nyt vauvaperhe.

Jees,samma häär!!
:wave:

 

[Hmm..]

Meillä on samanikäinen neitokainen kun sinulla ap. Oletko varma ettei vauvasi vain halua nähdä mitä ympärillä tapahtuu kun tiedostaa ettei olla kotona enään?
Ja meilläkin neiti on alkanut nukkumaan vain parinkymmenen minuutin pätkiä, sit herää touhottamaan ja syömään välillä ja kohta nukahtaa uudestaan hetkeksi.

 

[äiti 45]

Meidän neiti ei vauvana nukkunut juuri koskaan päivisin pidempään kuin 1/2 tuntia kerrallaan.

Kaikki selittivät, että lähde vaunujen kanssa kävelemään, niin vauva nukahtaa. Juu, niin teki vauvat muiden vaunuissa, mutta ei meillä. Huusi vain jos yritti pitää makuulla. No, ei sitten makuutettu. Meillä ei kyllä ollut kysymys hiljaisuudesta, nimittäin ihan kavereiden "huonon" esimerkin johdosta pidin aina radiota tms. päällä, jotta tottuisi ääniin.

Kasvaessaan kyllä oppi nukkumaan päiväunia ja yöt on aina nukkunut erinomaisesti. Vain päiväunet vauvalla oli mitä sattui. Oltiin kotona tai ei. Joten kuljettiin sitten ihan normaalisti, jos jonnekin oli asiaa.

Toki tuo on vähän "rasittavampaa" kun piti vauvaa välillä kanniskella ja seurustella sen sijaan, että olisi voinut rauhassa itse kuljeskella. Mutta jos siitä ei tee ongelmaa, niin kyllä tuostakin ajasta hyvin yli pääsee.

 

[sen verran umbrella]

että lue tarkemmin ennekuin rupeat kommentoimaan, sitähän minäkin justiin tarkoitin omalla kirjoituksellani että vauvoja ei muokkailla haluamakseen ---

 

[Myylle]

Tajusin ehkä viestisi väärin, mutta tuli sellainen olo, että jo ihan pienenkään vauvan ehdoilla ei kuulu mennä? Olen eri mieltä. Kun vauva on ihan pieni, minusta hän silloin sanelee ehdot: hänen itkuihinsa vastataan ja kaikki perustarpeet tyydytetään. Sitten pikkuhiljaa, vauvasta riippuen ( ehkä n. puolen vuoden jälkeen ), voi vauvalta ruveta jo vaatimaan, että hän malttaa hetken odottaa tarpeidensa tyydytystä. Ja kyllähän vauvansa tunteva vanhempi tietää, milloin on kyse tarpeesta ja milloin "turhasta" käninästä, johon ei tarvitse joutuin vastata.

Ja eihän se vauva fyysisesti mene rikki itkemisestä, mutta jos jatkuvasti jätetään tarpeisiin vastaamatta ja annetaan vaan itkeä, henkistä rikkoontumista saattapi tapahtua. Lapsesta saattaa tulla kiltti ja sopeutuvainen, mutta myös arvottomuuden tunne voi jäädä muhimaan.

 

[sen verran]

että kyllä tutut rytmit tuovat turvallisuuden tunnetta se on fakat tottui vauva siihen tai ei--!!!!

 

[vieras]

5 kk:n ikäinen pärjää jo useamman tunnin syömäti eli jos ei syö kaupungilla, syö varmasti pikkasen myöhemmin.
Sama nukkumisen kanssa, nukkuu kun nukuttaa.

Ei kaikkea tarvi tehdä vauvan mukaan.

 

[bdt]

keneltä se vauva oppii sitä arkea jos kaikki tehdään vaan alusta asti hänen ehdoillaan ?

Ei pieni lapsi osaa manipuloida.
Musta pitää kuunnella lastakin,mutta ei kotiin kannata linnoittautua.

Olisiko liina tms kantoväline ap parempi kuin vaunut?
Moni vauva viihtyy liinassa ja sitä on mukava itsekin kantaa.
Samoin voin suositella itse Ergoa,se on tosi hyvä!!

Tässäpä hyvä vinkki ja mielipiteenkin lapsen hoidosta jaan täysin Katan kanssa.

 

[myy]

Mä oon taas aina ajatellut, että ihan tossa pikkuvauva vaiheessa tosiaan mennään sen vauvan ehdoilla Enkä ole siitä ikinä kärsinyt millää tavalla, vaan se on osa sitä vauva-ajasta nauttimista ja sopeutumista siihen, että ollaan nyt vauvaperhe.

niin, mähän kirjoitin että en tarkota sitä että alat täysin elää omaa elämää vauva vaan mukana... mutta joo ei takerruta siihen. tiedän kyllä mistä puhun kun vastaavassa tilanteessa ollut, tosin sitten kun lapsi vanhempi.

mä menin sen muutaman kuukauden mitä kerkesin kun lapsi oli 4-7kk "normaalisti" lähdettiin kun aamupalat oli nassussa ja pyörittiin sielä sun täällä vaunujen kanssa, tultiin kotiin päikkäreiksi ja syötiin, taas lähdettiin. että en mä ihan omilla ehdoilla ole mennyt mut jos tahallaan haluaa väärin käsittää niin mikäs siinä

en ma siihen ruvennut kun vauva oli pieni että KAIKKI pitäis tehdä just sillon kun vähän vauva inisi tai ilmoitti että nyt on nälkä, syliin kyllä otin ja rauhoittelin, mutta rauhoittu meillä yöt tuolla tavalla eikä huutanu kun palosireeni heti..

ja kun sanoin että mistä se vauva oppii sitä arkea jos ei vanhemmilta, tarkotin lähinnä sitä että mistä vauva oppii ja tottuu siihen mikä on normaalia, jos istutaan vaan kotona ? toki on sitten niitä tapauksia että vauva ei vaan viihdy missään muualla kun kotona neljän seinän sisällä ja mieluiten vielä verhot ikkunoiden edessä aamusta iltaan.. olipa tökerösti sanottu..

mutta joo, meillä vauva alotti ton saman touhun kun ap:llä vasta 7kk iän jälkeen, ei ollut hyvä vaunuissa ei sylissä ei syöny muualla kun kotona jos sieläkään eikä nukkunu oikeen yöllä tai päivällä, siitä seuras vääristyny vuorokausi rytmi näin hienosti sanottuna, vauva nukku päivät ja yöt hereillä, se vasta raskasta oli. nyt sama lapsukainen on vajaa 3v ja uniongelmat on edelleen olemassa.

mutta joku viisas varmaan nyt sanoo että se johtuu siitä että en mennyt totaalisesti vauvan ehdoilla kun vauva oli pieni.