Meille tulee kolmas lapsi (+äitini reaktio)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vimpula
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Vimpula

Vieras
Äitini, helvetin haaska, rupesi itkemään. Ei tietoakaan onnitteluista! Itki, ja sanoi että "et sinä jaksa, et sinä jaksa, et sinä jaksa, se on niin rankkaa" Eikä todellakaan kuunnellut, kun ilmoitin että meillä ollaan asiasta kovin onnellisia ja lapsi on oikein toivottu jne :( Se saatanan akka on molemmista lapsista sanonut kun kerroin että odotan, jotta "eikä!" ja ehdotellut aborttia.

En ymmärrä :( Tulee erittäin paha mieli. Erittäin. Ja lapsemme ovat nätisti käyttäytyviä, suhteellisen rauhallisia ja iloisia, eikä meillä ole mitään ongelmia jaksamisessa tai muissakaan asioissa. Toivoisimme lisääkin lapsia, vielä tämänkin jälkeen, mikäli luoja suo.
En ole puhunut äitini kanssa nyt viikkoon, vaikka normaalisti olemme paljon tekemisissä. En pysty. Ei minulla ole hänelle enää mitään sanottavaa.

Kerroin valtavan iloisen uutisen, ja reaktio on tuo... Suksikoon suolle koko akka! :(
 
Anteeksi, mutta ehkä äitisi on vain huolissaan.

Minä itse koen perheen todellla raskaaksi. Vaikka olen ahkera ja työtä aina tehnyt paljon. KOulussa kiitettävät kaikessa, vaikka olen vain keskinkertaisesti lahjakas, mutta ahkeruudella yliopistotutkinto ja työelämäkin oli ihan helppoa. Mutta lastenhoito on raskasta, jatkuvasti joku on jotakin vailla, kun ei saa koskaan levätä (tukiverkkoja ei ole, sukulaiset asuvat kaukana)

Ja ajattele, kun lapset ovat pieniä, ei ehkä hoksaa ajatella, että se on sitä sinun ruoanlaitto ja siivousvuoroa 20 vuotta.
 
No just! :( Minä en alkaisi tuommosta kuuntelemaan, sano sinäkin suorat sanat tuollaiselle ihmiselle, joka ei osaa olla iloinen läheisensä onnesta. Tulet itsekin paljon onnellisemmaksi kun ei tarvitse kantaa surua toisen käyttäytymisestä. Haleja!! Ja onnea odotuksesta!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Anteeksi, mutta ehkä äitisi on vain huolissaan.

Minä itse koen perheen todellla raskaaksi. Vaikka olen ahkera ja työtä aina tehnyt paljon. KOulussa kiitettävät kaikessa, vaikka olen vain keskinkertaisesti lahjakas, mutta ahkeruudella yliopistotutkinto ja työelämäkin oli ihan helppoa. Mutta lastenhoito on raskasta, jatkuvasti joku on jotakin vailla, kun ei saa koskaan levätä (tukiverkkoja ei ole, sukulaiset asuvat kaukana)

Ja ajattele, kun lapset ovat pieniä, ei ehkä hoksaa ajatella, että se on sitä sinun ruoanlaitto ja siivousvuoroa 20 vuotta.

Paskat. Se vaan ei itse ole pärjännyt kuin hätikuti yhden lapsen kanssa, eikä käsitä sitä, että toiset haluavat enemmän lapsia kuin hän, ja jaksavat ja pärjäävät kyllä mainiosti useammankin kanssa.

Väitän myös, että jokainen tietää, että se lastenhoito on sitovaa seuraavat 18v min. ;) Tai no, minä ainakin.
 
Rankkaahan se on.
Mutta oma asenne ratkaisee tosi paljon.
Itse väsyksissä sorrun ajattelemaan, etten muka jaksa ja siinä sitten fiiliksetkin menee sen mukaan.
Jos väsyneenä ajattelen, että menen vaikka harmaan kiven läpi, niin totta helevatassa myös menen.

Äitisi reaktio on todella outo, mutta jos hää on vain oikeasti tosisti huolissaan sinun jaksamisestasi, onhan äitisi se joka sinut kasvatti ja nähnyt miten reagoit paineen alla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vimpula:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Anteeksi, mutta ehkä äitisi on vain huolissaan.

Minä itse koen perheen todellla raskaaksi. Vaikka olen ahkera ja työtä aina tehnyt paljon. KOulussa kiitettävät kaikessa, vaikka olen vain keskinkertaisesti lahjakas, mutta ahkeruudella yliopistotutkinto ja työelämäkin oli ihan helppoa. Mutta lastenhoito on raskasta, jatkuvasti joku on jotakin vailla, kun ei saa koskaan levätä (tukiverkkoja ei ole, sukulaiset asuvat kaukana)

Ja ajattele, kun lapset ovat pieniä, ei ehkä hoksaa ajatella, että se on sitä sinun ruoanlaitto ja siivousvuoroa 20 vuotta.

Paskat. Se vaan ei itse ole pärjännyt kuin hätikuti yhden lapsen kanssa, eikä käsitä sitä, että toiset haluavat enemmän lapsia kuin hän, ja jaksavat ja pärjäävät kyllä mainiosti useammankin kanssa.

Väitän myös, että jokainen tietää, että se lastenhoito on sitovaa seuraavat 18v min. ;) Tai no, minä ainakin.

No sellaisia me ihmiset olemme, meidän on vaikea käsittää että olemme erilaisia.
Itsekin koen yhden lapsen kanssa olemisen nautinnoksi, mutta esim. 2 on jo kovaa työtä, koska meilä lapset tappelevat paljon.
Minkä ikäiset lapset sinulla? TArkoitan, oletko jo nähnyt mitä on kun lapset tappelevat jatkuvasti.
 
hei,kuulosti kamalan tutulta.meillä on 2 ekaa syntyny vuoden ikäerolla ja nuorimman täyttäessä 3v halusimme vielä kolmannen.tärppäsi heti ja vaikka olinkin aika uupunut poikien kanssa olin tosi onnellinen tulokkaasta.ja kas kummaa kun iloisenaäidilleni uutista ensimmäisenä kertomaan oli vastaus vaan Elä viitti,kuinka sä oikeen meinaat jaksaa kolmen kanssa???Itkuhan siinä melkeen tuli...ei tietookaan onnitteluista..Vaikka välillä,lue aina,väsyttää kolmen vauhtihirmun kanssa niin pätkääkään en kadu prinsessaani.että elä välitä ap äidistäsi..anna pölyn laskeutua ja anna hänen ajan kanssa kiinnostua kolmannestanne...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hewletin Paccardi:
No just! :( Minä en alkaisi tuommosta kuuntelemaan, sano sinäkin suorat sanat tuollaiselle ihmiselle, joka ei osaa olla iloinen läheisensä onnesta. Tulet itsekin paljon onnellisemmaksi kun ei tarvitse kantaa surua toisen käyttäytymisestä. Haleja!! Ja onnea odotuksesta!!!

KIITOS! En vaan tiedä, että mitä tuommoiselle sanoisi :(
 
tiedän tunteen.

ja onnittelut raskaudesta

mä oon ite 25v 3 lapsen äiti 7,4 ja 3v

eka raskaus mun suku hyppi kattoon miehen suku raivos,ehdotti aborttia kiristi,uhkaili pisti välit poikki ym

toka raskaus molemmat suvut ihan ok

kolmas miehen suku napisee että tarviiko niitä lapsia tehä liukuhihnalla,onko meillä varaa ym mun mummu napisee ehkäsyn käytöstä

ainut joka aina iloinnut on mun äiti onneksi=) kaikilta muilta tullu aina jotain napisemista
 
Anoppini asennoituu samantyylisesti meidän tulevaan toiseen lapseemme, kun lasten ikäeroksi tulee reilut 1,5 vuotta. "Ihan kamalaa, tulee tosi rankkaa". Onnitteli sentään pitkin hampain. Kiinnostaisi tietää, onko äitisi muuten tasapainoinen... Anoppi ei mielestäni ole... On vaikea jättää omaan arvoonsa tuollaisen kommentit. Varsinkin jos ne tulee omalta äidiltä. Yritä olla antamatta sen latistaa onneasi...
 
Alkuperäinen kirjoittaja +:
hei,kuulosti kamalan tutulta.meillä on 2 ekaa syntyny vuoden ikäerolla ja nuorimman täyttäessä 3v halusimme vielä kolmannen.tärppäsi heti ja vaikka olinkin aika uupunut poikien kanssa olin tosi onnellinen tulokkaasta.ja kas kummaa kun iloisenaäidilleni uutista ensimmäisenä kertomaan oli vastaus vaan Elä viitti,kuinka sä oikeen meinaat jaksaa kolmen kanssa???Itkuhan siinä melkeen tuli...ei tietookaan onnitteluista..Vaikka välillä,lue aina,väsyttää kolmen vauhtihirmun kanssa niin pätkääkään en kadu prinsessaani.että elä välitä ap äidistäsi..anna pölyn laskeutua ja anna hänen ajan kanssa kiinnostua kolmannestanne...

miten aiotte hoitaa harrastukset ym? kolmet vanhempainillat jne, kolmet harrastukset jne. Isommille enemmän ruoanlaittoa, enemmän siivoamista. Isommista ihmsiistä on yhtä iso työ kuin pienemmistä. Se vaan on enemmän henkistä, murrosiän huolet, yömenemiset sitten teininä jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jee:
Rankkaahan se on.
Mutta oma asenne ratkaisee tosi paljon.
Itse väsyksissä sorrun ajattelemaan, etten muka jaksa ja siinä sitten fiiliksetkin menee sen mukaan.
Jos väsyneenä ajattelen, että menen vaikka harmaan kiven läpi, niin totta helevatassa myös menen.

Äitisi reaktio on todella outo, mutta jos hää on vain oikeasti tosisti huolissaan sinun jaksamisestasi, onhan äitisi se joka sinut kasvatti ja nähnyt miten reagoit paineen alla.

No nimenomaan. Siksipä hänen luulisi tietävän sen, että minä kyllä jaksan ja ongelmitta! Koska virtaa ja leppoisaa mieltä riittää :)

Mielestäni se, että hän onkin huolissaan, ei todellakaan oikeuta laukomaan tuollaisia asioita minulle. Ei missään nimessä.
 
miten sitä omaa äitiä nimitellään? Millanen muuten on ja millaiset välit teillä? Tarkotan lähinnä onko muuten tavallinen äiti ja mummo lapsilleen, ettei mikään alkoholisti tai muuta kun nimittelet noin.

Huonoa käytöstä toi on äidiltä. Jotenkin vaan tuntuu, että onko hänellä itsellään ollut raskasta teidän kanssa. Tai sitten on peruspessimistinen ihminen, kuten eka vieraskin. Minäkin olen pessimismiin taipuvainen, ajattelen etukäteen missä asiat voisi mennä huonosti, jotta osaan varautua pettymykseen, mutta en nyt sentään käy 20 vuotta eteenpäin ajattelemaan! Johan siinä tulee hulluksi kuka tahansa! Ja sitä kun ei tiedä vaikka lähtö tulisi huomenna, jää ruuanlaitot siihen ;)

Mun äiti ihan hyvä mummo ja nyt vanhemmiten tulen äidin kanssa toimeen. On vaan kovin itsepäinen ja toisaalta huono itseluottamus hänellä. Ja välillä sanoa töksäyttelee. Mulla kävi samalla tavalla kun ilmoitin meneväni naimisiin. Laspsista on ihan iloinnut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja +:
hei,kuulosti kamalan tutulta.meillä on 2 ekaa syntyny vuoden ikäerolla ja nuorimman täyttäessä 3v halusimme vielä kolmannen.tärppäsi heti ja vaikka olinkin aika uupunut poikien kanssa olin tosi onnellinen tulokkaasta.ja kas kummaa kun iloisenaäidilleni uutista ensimmäisenä kertomaan oli vastaus vaan Elä viitti,kuinka sä oikeen meinaat jaksaa kolmen kanssa???Itkuhan siinä melkeen tuli...ei tietookaan onnitteluista..Vaikka välillä,lue aina,väsyttää kolmen vauhtihirmun kanssa niin pätkääkään en kadu prinsessaani.että elä välitä ap äidistäsi..anna pölyn laskeutua ja anna hänen ajan kanssa kiinnostua kolmannestanne...

Voihan :( Minulla on vaan niin loukattu olo, etten halua kuulla koko naisesta mitään ihan hetkeen :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja +:
hei,kuulosti kamalan tutulta.meillä on 2 ekaa syntyny vuoden ikäerolla ja nuorimman täyttäessä 3v halusimme vielä kolmannen.tärppäsi heti ja vaikka olinkin aika uupunut poikien kanssa olin tosi onnellinen tulokkaasta.ja kas kummaa kun iloisenaäidilleni uutista ensimmäisenä kertomaan oli vastaus vaan Elä viitti,kuinka sä oikeen meinaat jaksaa kolmen kanssa???Itkuhan siinä melkeen tuli...ei tietookaan onnitteluista..Vaikka välillä,lue aina,väsyttää kolmen vauhtihirmun kanssa niin pätkääkään en kadu prinsessaani.että elä välitä ap äidistäsi..anna pölyn laskeutua ja anna hänen ajan kanssa kiinnostua kolmannestanne...

miten aiotte hoitaa harrastukset ym? kolmet vanhempainillat jne, kolmet harrastukset jne. Isommille enemmän ruoanlaittoa, enemmän siivoamista. Isommista ihmsiistä on yhtä iso työ kuin pienemmistä. Se vaan on enemmän henkistä, murrosiän huolet, yömenemiset sitten teininä jne.

täh,en tajunnu sun pointtia???ihan niinku kaikki muutkin ihmiset joissa useempi lapsi...
 
Alkuperäinen kirjoittaja nohnoh:
miten sitä omaa äitiä nimitellään? Millanen muuten on ja millaiset välit teillä? Tarkotan lähinnä onko muuten tavallinen äiti ja mummo lapsilleen, ettei mikään alkoholisti tai muuta kun nimittelet noin.

Huonoa käytöstä toi on äidiltä. Jotenkin vaan tuntuu, että onko hänellä itsellään ollut raskasta teidän kanssa. Tai sitten on peruspessimistinen ihminen, kuten eka vieraskin. Minäkin olen pessimismiin taipuvainen, ajattelen etukäteen missä asiat voisi mennä huonosti, jotta osaan varautua pettymykseen, mutta en nyt sentään käy 20 vuotta eteenpäin ajattelemaan! Johan siinä tulee hulluksi kuka tahansa! Ja sitä kun ei tiedä vaikka lähtö tulisi huomenna, jää ruuanlaitot siihen ;)

Mun äiti ihan hyvä mummo ja nyt vanhemmiten tulen äidin kanssa toimeen. On vaan kovin itsepäinen ja toisaalta huono itseluottamus hänellä. Ja välillä sanoa töksäyttelee. Mulla kävi samalla tavalla kun ilmoitin meneväni naimisiin. Laspsista on ihan iloinnut.

No meillä ei mummot ole mitenkään tekemisissä meidän kanssa. OMa äiti ei enää jaksa, kun sai omat lapsensa kasvatettua. Täyttä työtä oli hänelle (yh on)
Anoppi asuu myös kaukana eikä häntä ole koskaan kiinnostanut kuin vanhin ja nuorin lapsenlapsi. On hänellä ikuinen vauvakuume, ja se on vain se nuorin joka aina kiinnostaa ja josta puhuu. Meidän lapset keskimmäisiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nohnoh:
miten sitä omaa äitiä nimitellään? Millanen muuten on ja millaiset välit teillä? Tarkotan lähinnä onko muuten tavallinen äiti ja mummo lapsilleen, ettei mikään alkoholisti tai muuta kun nimittelet noin.

Huonoa käytöstä toi on äidiltä. Jotenkin vaan tuntuu, että onko hänellä itsellään ollut raskasta teidän kanssa. Tai sitten on peruspessimistinen ihminen, kuten eka vieraskin. Minäkin olen pessimismiin taipuvainen, ajattelen etukäteen missä asiat voisi mennä huonosti, jotta osaan varautua pettymykseen, mutta en nyt sentään käy 20 vuotta eteenpäin ajattelemaan! Johan siinä tulee hulluksi kuka tahansa! Ja sitä kun ei tiedä vaikka lähtö tulisi huomenna, jää ruuanlaitot siihen ;)

Mun äiti ihan hyvä mummo ja nyt vanhemmiten tulen äidin kanssa toimeen. On vaan kovin itsepäinen ja toisaalta huono itseluottamus hänellä. Ja välillä sanoa töksäyttelee. Mulla kävi samalla tavalla kun ilmoitin meneväni naimisiin. Laspsista on ihan iloinnut.

No meillä ei mummot ole mitenkään tekemisissä meidän kanssa. OMa äiti ei enää jaksa, kun sai omat lapsensa kasvatettua. Täyttä työtä oli hänelle (yh on)
Anoppi asuu myös kaukana eikä häntä ole koskaan kiinnostanut kuin vanhin ja nuorin lapsenlapsi. On hänellä ikuinen vauvakuume, ja se on vain se nuorin joka aina kiinnostaa ja josta puhuu. Meidän lapset keskimmäisiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
tiedän tunteen.

ja onnittelut raskaudesta

mä oon ite 25v 3 lapsen äiti 7,4 ja 3v

eka raskaus mun suku hyppi kattoon miehen suku raivos,ehdotti aborttia kiristi,uhkaili pisti välit poikki ym

toka raskaus molemmat suvut ihan ok

kolmas miehen suku napisee että tarviiko niitä lapsia tehä liukuhihnalla,onko meillä varaa ym mun mummu napisee ehkäsyn käytöstä

ainut joka aina iloinnut on mun äiti onneksi=) kaikilta muilta tullu aina jotain napisemista

Tämä on siis yleistäkin.. Uskomatonta! Ei itselle tulisi herran jumala mieleenkään mennä sanomaan mitään törkeää toisen vauvauutisiin!! Uskomattoman törkeää! Missä käytöstavat? Toisten valintojen kunnioittaminen? Herranen aika, mitä juntteja sitä onkaan :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vimpula:
Alkuperäinen kirjoittaja +:
hei,kuulosti kamalan tutulta.meillä on 2 ekaa syntyny vuoden ikäerolla ja nuorimman täyttäessä 3v halusimme vielä kolmannen.tärppäsi heti ja vaikka olinkin aika uupunut poikien kanssa olin tosi onnellinen tulokkaasta.ja kas kummaa kun iloisenaäidilleni uutista ensimmäisenä kertomaan oli vastaus vaan Elä viitti,kuinka sä oikeen meinaat jaksaa kolmen kanssa???Itkuhan siinä melkeen tuli...ei tietookaan onnitteluista..Vaikka välillä,lue aina,väsyttää kolmen vauhtihirmun kanssa niin pätkääkään en kadu prinsessaani.että elä välitä ap äidistäsi..anna pölyn laskeutua ja anna hänen ajan kanssa kiinnostua kolmannestanne...

Voihan :( Minulla on vaan niin loukattu olo, etten halua kuulla koko naisesta mitään ihan hetkeen :(

joo älä ota yhteyttä...anna sen olla ja miettii..en mäkään voinu olla yhteyksissä sillon...ite muhun otti sit ajan päästä yhteyttä.voimia ja onne kolmosesta...paitsi et kolme on tyhmä luku...aina nuorin kolmantena pyöränä...eikä koskaan pääse leikkiin kun on niin pieni..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Helmi S:
Anoppini asennoituu samantyylisesti meidän tulevaan toiseen lapseemme, kun lasten ikäeroksi tulee reilut 1,5 vuotta. "Ihan kamalaa, tulee tosi rankkaa". Onnitteli sentään pitkin hampain. Kiinnostaisi tietää, onko äitisi muuten tasapainoinen... Anoppi ei mielestäni ole... On vaikea jättää omaan arvoonsa tuollaisen kommentit. Varsinkin jos ne tulee omalta äidiltä. Yritä olla antamatta sen latistaa onneasi...

Tiedä sitten, onko jotain huonoa omaatuntoa äidilläni, mikä tekee tuon. Ehkä hän ajattelee, että meillä onkin jotenkin rankempaa, mitä todellisuudessa on ja potee sitten huonoa mieltä, kun ei ole koskaan pitänyt lapsia, tai jotain? En todella tiedä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja +:
hei,kuulosti kamalan tutulta.meillä on 2 ekaa syntyny vuoden ikäerolla ja nuorimman täyttäessä 3v halusimme vielä kolmannen.tärppäsi heti ja vaikka olinkin aika uupunut poikien kanssa olin tosi onnellinen tulokkaasta.ja kas kummaa kun iloisenaäidilleni uutista ensimmäisenä kertomaan oli vastaus vaan Elä viitti,kuinka sä oikeen meinaat jaksaa kolmen kanssa???Itkuhan siinä melkeen tuli...ei tietookaan onnitteluista..Vaikka välillä,lue aina,väsyttää kolmen vauhtihirmun kanssa niin pätkääkään en kadu prinsessaani.että elä välitä ap äidistäsi..anna pölyn laskeutua ja anna hänen ajan kanssa kiinnostua kolmannestanne...

miten aiotte hoitaa harrastukset ym? kolmet vanhempainillat jne, kolmet harrastukset jne. Isommille enemmän ruoanlaittoa, enemmän siivoamista. Isommista ihmsiistä on yhtä iso työ kuin pienemmistä. Se vaan on enemmän henkistä, murrosiän huolet, yömenemiset sitten teininä jne.

Onkohan sullakin jotain ongelmia itselläsi? :o
 

Yhteistyössä