Meillekin taitaa tulla ero.Ja lapseni taitaa olla siihen se suurin "syy".

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja surullinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

surullinen

Vieras
Meidän elämä on yhtäkkiä täynnä huutoa,kiukuttelua ja joka asiassa laitetaan täysillä vastaan.
Ilmapiiri alkaa olla kireä,kaikki ollaan stressantuneita,väsyneitä ja vittuuntuneita.
Aina joku meistä 3:sta on kuin myrskynmerkki.
Tämä kiukuttelija-tyttönen on kohta 5 vuotias ja elämä on raskasta,niin raskasta,siis jos häntä kuunnellaan,mikään ei suju ja kukaan ei ole kiva.
Uusi miesystäväni ei ainakaan tilannetta helpota.Tyttö kyllä väittää pitävänsä hänestä,ainakin kysyttäessä väittää niin.
Olen huomannut,että mieheni ei jaksa enää "tapella"tyttöni kanssa.Hermo alkaa palaa ja vitutus on kova.
Mies ei halua enää touhuta lapseni kanssa,eikä ottaa häntä mukaan.Kieltää tosi nopeasti,jos tyttö jotain haluaa.Varsinkin,jos tyttö on ollut kiukkuinen,mutta tilanne jo rauennut.
Alan olla umpikujassa.En tiiä mitä voisin tehdä,että meillä kolmella olisi taas hauskaa niin kuin ennen.
Haluaisin,että tyttöni olisi taas onnellinen ja iloinen itsensä.
Haluasin,että mieheni rakastuisi uudelleen tyttööni nauttisi hänen seurastaan.
Toivoisin myös,että oma suhde lapseeni muuttuisi taas lämpöiseksi ja että jaksaisin paremmin olla hyvä äiti.
En tiiä mitä mun piäisi tehdä.Neuvoja?
 
Meilläkin on tyttö 5v, ja uhma on kova, ihan mahdotonta tuntuu olevan välillä....Mä vaan toivon että tämä menee ohi, toivotaan että näin käy teillekkin ja elonne tasaantuisi jälleen.
 
Ota yhteyttä perheneuvolaan. Koita saada mieskin mukaasi, mutta jollei onnistu niin mene tyttösi kanssa kahdestaan. Tuo on melkoinen oravanpyörä: Tyttöä varmasti ahdistaa ilmapiirin kireys siinä missä teitäkin.
 
Et voi tehdä muuta kuin jaksaa. ja jaksaa. ja jaksaa.
Puhu miehesi kanssa, kerro hänelle, ettei kiukuttelut ole varsinaisesti tytön vika, vaan kuuluu ikään. Kyllä se siitä tasaantuu tuo tytön käytös, kun nyt jaksat olla tiukkana, etkä väsyneenä anna periksi, etkä valu mukaan tytön juttuihin.
 
Ei 5v enää uhmaa, hän varmaankin on vain jotenkin sekaisin uudesta tilanteesta.
Ei ole helppoa sopeutua uuteen ihmiseen ja jos isääkin ikävä.
Juuri lasten takia en koskaan ole alkanut uusperhekuvioon ja ollut yksin lukuunottamatta satunnaisia tanssireissuja tuttujen kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja osanottoni:
Ei 5v enää uhmaa, hän varmaankin on vain jotenkin sekaisin uudesta tilanteesta.
Ei ole helppoa sopeutua uuteen ihmiseen ja jos isääkin ikävä.
Juuri lasten takia en koskaan ole alkanut uusperhekuvioon ja ollut yksin lukuunottamatta satunnaisia tanssireissuja tuttujen kanssa.



nyt et tiedä mistä puhut. Joten olisit jättänyt kommentoimatta asiaa, josta et ymmärrä. 4-6v lapsilla ON uhmavaiheet ja ne voivat olla todella rankkoja sekä perheelle että ko lapselle. Jos keinot loppuvat, voisi olla hyvä kysyä neuvolasta apuja; esim perheneuvojan vastaanotolla käynti tai vastaavaa. Apuja saa kun osaa pyytää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja osanottoni:
Ei 5v enää uhmaa, hän varmaankin on vain jotenkin sekaisin uudesta tilanteesta.
Ei ole helppoa sopeutua uuteen ihmiseen ja jos isääkin ikävä.
Juuri lasten takia en koskaan ole alkanut uusperhekuvioon ja ollut yksin lukuunottamatta satunnaisia tanssireissuja tuttujen kanssa.



Anteeksi, mutta ihan on pakko kysyä: onko sulla itselläsi oikeasti todella lapsia??? :laugh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja osanottoni:
Ei 5v enää uhmaa, hän varmaankin on vain jotenkin sekaisin uudesta tilanteesta.
Ei ole helppoa sopeutua uuteen ihmiseen ja jos isääkin ikävä.
Juuri lasten takia en koskaan ole alkanut uusperhekuvioon ja ollut yksin lukuunottamatta satunnaisia tanssireissuja tuttujen kanssa.

Ton ikäinen kuule aloittelee semmoista uhmisvaihetta, että HUH. Helpottaa kouluun mennessä. Ja siinä on kyllä koko sakki koetuksella. Kaikilla tätä ei ole, mutta monilla on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Valaja:
Alkuperäinen kirjoittaja osanottoni:
Ei 5v enää uhmaa, hän varmaankin on vain jotenkin sekaisin uudesta tilanteesta.
Ei ole helppoa sopeutua uuteen ihmiseen ja jos isääkin ikävä.
Juuri lasten takia en koskaan ole alkanut uusperhekuvioon ja ollut yksin lukuunottamatta satunnaisia tanssireissuja tuttujen kanssa.

Ton ikäinen kuule aloittelee semmoista uhmisvaihetta, että HUH. Helpottaa kouluun mennessä. Ja siinä on kyllä koko sakki koetuksella. Kaikilla tätä ei ole, mutta monilla on.

Näin on. Jos siihen soppaan sekotettaisiin meillä vielä uusi suhde (tyttö on nyt 6 vee) mä tulisin hulluksi. vieras mies tulisi ihan varmasti hulluksi, ellei tajuaisi sitä ennen lähteä kävelemään. :ashamed:

Mutta ap: olisiko teidän mahdollista seurustella hetki ihan kahden? Siis tapailla ilman lasta?
 
Alkuperäinen kirjoittaja osanottoni:
Ei 5v enää uhmaa, hän varmaankin on vain jotenkin sekaisin uudesta tilanteesta.
Ei ole helppoa sopeutua uuteen ihmiseen ja jos isääkin ikävä.
Juuri lasten takia en koskaan ole alkanut uusperhekuvioon ja ollut yksin lukuunottamatta satunnaisia tanssireissuja tuttujen kanssa.

http://vanhemmat.mll.fi/lapsi_kasvaa_ja_kehittyy/6-7vuotias.php?dir=/lapsi_kasvaa_ja_kehittyy

Katso eka otsikko ja lue : pieni murrosikä jne.

 

Yhteistyössä