V
"vieras"
Vieras
Ironisinta tosin että vanhemmat ei edes tajua sitä. Luulevat että kun tässä menee viikko pari kaikki unohtunut ja jatketaan niinkuin mitää ei olis tapahtunut.
En tiedä miksi olen kerta toisensa jälkeen vaan unohtanut ja antanut asioiden olla. Nyt vaan riitti. En aio vastata puheluihin.
Lapset voi jossain vaiheessa ihmetellä. isommille vain sanoin ettei heidän kaikkea tarvi edes tietää. Ja siis ei lapset tiedä että en aio olla enää tekemisissä. Tuskin hirveästi kukaan kyselee perään kun ei tähänkään asti ole juuri siellä käyty.
Jos tilannetta vois jotenkin kuvailla ehkä niin että äiti soittaa asioista veljelleni joka sitten soittaa minulle että äiti sanoi niin ja näin. Paljastu tosin että velikin kaunistellu äidin sanomisia. Ite soittanu suoraan äidille. sanoo vain että ei ole mitään sanonut eikä tiedä mistään mitään. että soita veljelle kun hän tietää. Kuitenkin asioita mitkä pitäis osata aikuisen ihmisen puhua suoraan.
Mun mielipiteellä asioihin ei ole mitään merkitystä. Veli on aina oikeassa ja tietää kaiken paremmin joten kaiken voi häneltä kysyä. Kyse asiasta mistä minä ja veli ollaan eri mieltä ja äidin pitäisi päättää miten asiassa toimitaan. Veljen kanssa ei olla riidoissa kumpikin ollaan myönnetty toisillemme että ei olla samaa mieltä asiasta ja kumpikaan ei anna omasta mielipiteestään periksi.
Kyse asiasta mikä olisi pitänyt hoitaa nyt aika nopeasti. Mieheni sitten soitti veljelleni että sanoudun irti koko asiasta että hoitavat asian kuten parhaaksi näkevät.
Sitä ennen kävin äidin kanssa puhelun jossa sain kuulla suoraan että asia ei minulle kuullu ja voin painua mihin tykkään. Kuitenkin asia oli sellainen joka koski meidän perhettä ja minun vanhempia ei veljen perhettä. Sanoin vain että mulle riitti ja että palataan asiaan joskus jos palataan.
Kiitos ja kumarrus. Lujille ottaa silti en tiedä miksi. Ennenkin olen suuttunut ja päättänyt pitää väliä. Ja on aina helpottanutkin kun muutaman kuukauden pitänyt väliä. Nyt päätin että enää en päätäni seinään hakkaa.
En tiedä miksi olen kerta toisensa jälkeen vaan unohtanut ja antanut asioiden olla. Nyt vaan riitti. En aio vastata puheluihin.
Lapset voi jossain vaiheessa ihmetellä. isommille vain sanoin ettei heidän kaikkea tarvi edes tietää. Ja siis ei lapset tiedä että en aio olla enää tekemisissä. Tuskin hirveästi kukaan kyselee perään kun ei tähänkään asti ole juuri siellä käyty.
Jos tilannetta vois jotenkin kuvailla ehkä niin että äiti soittaa asioista veljelleni joka sitten soittaa minulle että äiti sanoi niin ja näin. Paljastu tosin että velikin kaunistellu äidin sanomisia. Ite soittanu suoraan äidille. sanoo vain että ei ole mitään sanonut eikä tiedä mistään mitään. että soita veljelle kun hän tietää. Kuitenkin asioita mitkä pitäis osata aikuisen ihmisen puhua suoraan.
Mun mielipiteellä asioihin ei ole mitään merkitystä. Veli on aina oikeassa ja tietää kaiken paremmin joten kaiken voi häneltä kysyä. Kyse asiasta mistä minä ja veli ollaan eri mieltä ja äidin pitäisi päättää miten asiassa toimitaan. Veljen kanssa ei olla riidoissa kumpikin ollaan myönnetty toisillemme että ei olla samaa mieltä asiasta ja kumpikaan ei anna omasta mielipiteestään periksi.
Kyse asiasta mikä olisi pitänyt hoitaa nyt aika nopeasti. Mieheni sitten soitti veljelleni että sanoudun irti koko asiasta että hoitavat asian kuten parhaaksi näkevät.
Sitä ennen kävin äidin kanssa puhelun jossa sain kuulla suoraan että asia ei minulle kuullu ja voin painua mihin tykkään. Kuitenkin asia oli sellainen joka koski meidän perhettä ja minun vanhempia ei veljen perhettä. Sanoin vain että mulle riitti ja että palataan asiaan joskus jos palataan.
Kiitos ja kumarrus. Lujille ottaa silti en tiedä miksi. Ennenkin olen suuttunut ja päättänyt pitää väliä. Ja on aina helpottanutkin kun muutaman kuukauden pitänyt väliä. Nyt päätin että enää en päätäni seinään hakkaa.
Asiat ei tosiaan mene sujuvasti, mutta sitten pitää vaan asettaa jotain takarajoja, eikä elää hänen omassa epätoivossaan niin kovasti mukana. Sanotte, että päätä asia siihen mennessä. Mikäli et tiedä vastausta tuolloin tuohon mennessä, niin me päätämme, ja hoidamme asian näin. Te ette sen enempää mieti asiaa. Tiedän, että monet asiat ovat tätä hankalampia ratkaista, mutta totuus on se, että äitisi ei voi itselleen mitään, ja hän ihan oikeasti varmaankin tekee parhaansa. Koita kestää. 
...