Toggle sidebar

Mennäkkö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lapsivesitutkimukseen\s?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
L

lapsivesitutkimukseen\s?

Vieras
Nyt minulla on edessä aika tärkeä päätös jota en osaa päättää. Olen yli 35 vuotias esikoista odottava ja neuvolassa ei oikein suositeltu eikä sanottu että kannattaa jättää tekemättäkään lapsivesitutkimusta. Kun kysyin kuinka moni sen ottaa niin 50/50 kuulema.

Meillä ei ole suvussa mitään kromosomipoikkeavuuksia ollut aiemmin eikä miehelläkään, joten uskaltaiskohan jättää väliin. Nyt on sellainen olo että jos vain saa kunnialla tämän odotusajan vietyä loppuun niin ei ole niin väliä tuleeko kromosomipoikkeavainen lapsi. Toisaalta taas mietityttää että onko se lapsi sitten onnellinen jos vammaisena syntyy. Aina on asioissa kaksi puolta...

Pelottaa se keskenmeno riski kun on yksi keskenmeno takana. Niskapoimu-ultraa ei ole vielä tehty, eivätkä oikein täällä ruottin puolella vanno sen nimeen, kun voi tulla niin paljon virhemittauksia.

Miksi nyt tänne tätä kirjoittelen niin vähän haluaisin saada tukea päätökselle niiltä jotka ovat tehneet testin tai jättäneet tekemättä. En ossaa päättää....
 
Emme menneet. Ikää 26v, kummankaan suvussa ei tietojen mukaan ole kromosomi poikkeavuuksia. Np-ultrassa kaikki oli hyvin ja turvotusta 1mm. Rakenneultrassa havaittiin pieni plexus kysta ja hieman laajentuneet munuaisaltaat. Saimme mahdollisuuden mennä lapsivesi tutkimukseen, muttemme halunneet ottaa keskenmeno riskiä kahden keskenmenon jälkeen. Emme myöskään uskoneet kykenevämme keskeyttämäänkään.
Nyt rv25 meneillään, pikkuinen on kasvanut käyrän mukaan ja 4D-ultrassa sanottiin munuaisten ym. elimien olevan normaalit ja kunnossa. Synnyttäessä näkee sitten onko down, mutta 18-trisomian mahdollisuuteen lääkäri ei uskonut (yleensä sisäelimissä vakavia rakennevikoja).
 
Olen nyt 32 ja mahdollinen toinen lapsi suunnitteilla vasta parin, kolmen vuoden päästä. Minä menisin, jos lapsivesitutkimusta tarjottaisiin. Olen sellainen hermoilija, että haluaisin kaikki tarjotut tutkimukset tehtävän.
Mutta tämä vain minun mielipiteeni ja kokemustahan minulla ei tuosta asiasta ole.
 
Meillä ensimmäisen kanssa np-ultrassa oli turvotusta yli rajojen. Veriseula yksin oli normaali, mutta yhdessä niskaturvotuksen kanssa taas rajan yläpuolella. Käytiin silloin lapsivesitutkimuksessa, onneksi tulos oli normaali ja samalla olisi saanut varmasti tietää myös lapsen sukupuolen. Itse lapsivesinäytteen ottaminen ei ollut kovinkaan miellyttävä operaatio. Lääkäri joutui kahteen kertaan pistämään, kun ekalla yrittämällä meni viereen... Keskenmenoriski on kuitenkin aika pieni, sitä ei silloin kovinkaan pelätty, mutta pistihän se miettimään, että mitä jos...
Nyt jos joutuisin samaan tilanteeseen, miettisin varmaan kahdesti menenkö lainkaan lapsivesitutkimukseen. Ihan jo sen takia, että ainakaan mulla se näytteen otto ei kaikkein miellyttävin tapahtuma ollut.
Tämmöiset kokemukset mulla.

Tosiasiahan on, että jokainen tekee päätöksen itse, mutta toivottavasti tämä edes vähän auttoi. Toivottavasti päädyt itsellesi oikeaan ratkaisuun.
 
Menin lapsivesitutkimukseen, kun niskaturvotusultrassa turvotus meni juuri ja juuri rajoille. Kahden viikon päästä tuli sitten tieto normaaleista kromosomeista ja kysyimme myös sukupuolen.

Näytteen otto ei minulla ollut mitenkään epämiellyttävä, vaikka vähän jännittikin. Sitten rakenneultrassa löydettiin vielä plexus kystat, joten siinä vaiheessa oli todella huojentavaa, kun oli kromosomitkin jo testattu, niin niistä ei tarvinnut huolestua.

Itselleni testi toi mielenrauhan, kukin tavallaan.
 
Meillä epäiltiin kromosomipoikkeavuutta ja menin lapsivesitutkimukseen (joka henk koht oli helppo toimenpide). Tämän kahden viikon ajan vain itkin ja olin tosi surullinen, kunnes kahden viikon jälkeen sain tulokset. Terve lapsi tulossa. Elämäni onnellisin päivä =)

Ehdottomasti menen myös seuraavalla kerralla jos tarvetta. Ja nyt nautin raskaudestani täysillä :)
 
Nämä ovat tavattoman vaikeita päätöksiä ihmiselämässä ja päätös on aina loppujen lopuksi henkilökohtainen.

Me mieheni teimme pitkällisen miettimisen jälkeen päätöksen olla menemättä lapsivesitutkimukseen keskenmenoriskin vuoksi. Aina ne jollekin sattuu ne 0,5-1,0 % tutkimuksen aiheuttamista keskenmenoista. Niskaturvotusultra on 16.6. (nyt siis rv 11+5) ja jos sieltä löytyy jotain todella epäilyttävää mietitään sitten uudestaan... Ihan vaan sen takia, että tietäisimme tarkemmin mahdollisesta ongelmasta.

Meillä on esikoisena down-tyttö (1v 4kk) ja häntä odottaessani en myöskään mennyt muihin kuin ultriin. Nt-ultrassa ei silloin näkynyt mitään epäilyttävää. Tyttömme on ihana päivänsäde, joka vaan tulee aina oppimaan asioita hitaammin kuin muut ikätoverinsa. Mutta down-lapsen eivät myöskään osaa kärsiä ""vammastansa"" vaan elävät täysipainoista ja onnellista elämää. Down-lapsen (21-trisonomia) ei minua oikeastaan pelotakaan vaan se, että niitä on niin paljon muita pahempiakin vammaisuuksia kuin down. Mutta kuinka ikinä voisin edes harkita keskeytystä... Esikoista ennen koimme yhden keskenmenon.

Julmaa - mutta mikään tutkimus ei kuitenkaan takaa tervettä lasta. Mikä tahansa voi mennä ""pieleen"" odotusaikana, synnytyksessä tai syntymän jälkeen. Oli lapsi sitten terve tai vammainen, hän on kuitenkin minun oma lapseni, jota rakastan sellaisena kuin hän on.
 
Olen rv 30. Kävin np-ultrassa ja siihen yhdistetyssä veriseulassa. Tulokset olivat ok. Lapsivesipunktioon en menisi keskenmenoriskin takia. Olemme mieheni kanssa myös keskustelleet siitä, että jos tuloksissa olisi ilmennyt riski vammaisesta lapsesta. Mieheni mielestä heilläkin on oikeus syntyä. Itse ajattelen samoin. Kannattaa ensin mielestäni miettiä, synnyttäisikö mahdollisesti vammaisen lapsen vai keskeyttäisikö raskauden. Jos synnyttäisi, niin miksi mennä tutkimuksiin. Jos keskeyttäisi, niin silloin mielestäni kannattaa käydä tutkimuksissa. Olen käynyt kaikki ultrat - kyllähän nekin jotain näyttävät ja toisaalta olisi hyvää aikaa valmistautua vastaanottamaan vammainen lapsi. Niin, ja esim. down-lapset ovat yleensä hyvin onnellisia ja iloisia lapsia ja jonkun tutkimuksen mukaan vammaiset ovat keskimääräistä onnellisempia kuin ns. vammattomat.
 
Olen lukenut monista pariskunnista joille on syntynyt kehitysvammainen lapsi ja vammasta on saatu tietää odotusaikana.
On ollut kuulemma helpottavaa, kun on saanut sulatella asiaa ennen lapsen syntymää.
 
Toi on mun mielestä hyvä pointti,et menee lapsivesitutkimuksiin,jos on aikeita abortoida sikiö,jos todetaan vammaiseksi.
Jos ei aio aborttia tehä,ni miksi mennä turhaan riskeeraamaan keskenmenolla.
 
Onpas erikoista. Rupesin miettimään, että ehdotetaanko Suomessa lapsivesitutkimusta *ennen* kuin on epäily kehityshäiriöstä? Tarjotaanko sitä siellä kaikille ihan rutiininomaisesti jo ennen ultraa?

Minä osallistuin niskaturvotusultraan ja veriseulaan. Jos niiden perusteella olisi ollut kasvanut riski, olisi vasta sitten keskusteltu punktion mahdollisuudesta. Puhuttiin miehen kanssa etukäteen, että jos ""riskittömien"" tutkimusten perusteella ei epäillä kehityshäiriötä, niin ei sitten myöskään lisätä keskenmenoriskiä punktiolla. (Jos np-ultra+veriseula olisi näyttänyt kasvanutta riskiä, niin sitten olisin varmaan mennyt punktioon, jotta tietäisi valmistautua henkisesti. Toki mitkään tutkimukset ei takaa tervettä lasta.)
 
Odotan keinoalkuisia kaksosia. Minulla aiemmin kolme ""lasta"". Olen jo reilusti yli 40 vuotta. Minua yritettiin epätoivoisesti saada punktioon. Sikiöillä on ollut koko ajan painoeroa. Pienemmällä nähtiin kehityshäiriöön viittaava kaksoiskupla muodostelma vatsalaukun alueella. Pääsin prof. Kirkisen vastaanotolle 4D-ultraan TAYS:iin. Ei viitteitä kehityshäiriöstä.
Esikoista odottaessa minulle tehtiin lapsivesipunktio. Ei taannut tervettä lasta. Syntyi poika, jolla lieväasteinen CP-vamma, joka ei synnytyksessä tullut. Ikävä toimenpide, kun niin vähän lapsivettä.
Kaksosraskaudessa ongelmallista, että seerumiseulaa ei voida ottaa. Mitäs sitten, jos toinen terve. Osittainen keskeytys voidaan yrittää tehdä alle rv.12. Toinenkin voi menehtyä.
Niin kuin professori sanoi, mikään tähänastisista seulontamenetelmistä ei takaa tervettä lasta. Vain eliminoidaan tiettyjä pois. Jos syntyy sairas lapsi, so what...
 
Olen nyt tullut siihen päätökseen että yritän päästä np-ultraan ja jos siellä ollaan rajalukemissa niin sitten menen lapsivesitutkimukseen. Katon sitten mitä tulee tulokseksi ja mietin vasta sitten jos aihetta jatkotoimiin.

Kiitoksia kaikille vastauksista !

 
Olen ymmärtänyt, että np-ultrassa nenäluun näkyminen on jopa tärkeämpää kuin se niskapoimuturvotuksen mitta. Näin mulle sanottiin kun kävin helsingissä Femedassa 3/4D-ultrassa.
 
Minulta(39 vee) otettiin verinäyte rv 10+5 sekä np.-ultra rv 12+4, näiden tulos oli normaali. Eli tämän mukaan ei tarvinnut mennä lapsivesipunktioon. Otettiin viellä rv 15+0 femom veriseula jossa tutkittiin kromosomipoikkeavuutta, tulos normaali. Koska arvot eivät olleet hälyttäviä niin en käynnyt koko loppu raskauden aikaan ultrassa enkä sen kummemmin ollut erityis seurannassa ikänikään puolesta. Sain terveen tytön rv 39+0.
 
Np-ultra on niskapoimu-ultra, ei napanuoraultra. Lienekö tuollaista napanuoraultraa onkaan? Niskapoimu-ultra tehdään rv 12 tietämissä, hieman ennen tai jälkeen on myös mahdollista.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa