MFGA Suomen MAGA mahdollinen! - Se on jo kertaalleen tehty aiemminkin

[vierailija]

MFGA Suomen MAGA mahdollinen!

MFGA - Make Finland Great Again!
Se on mahdollista, se on tehty jo kertaalleen aiemminkin!

Rakennetaan maailman kehittynein Suomen Pohjoismainen hyvinvointivaltio vielä paremmaksi hyvinvointivaltiodemokraattien voimin!

Vasemmisto, sdp ja työväenliike loivat Suomen hyvinvointivaltion:
http://hirvasnoro.blogspot.fi/2008/05/vasemmistoenemmist-1958-ja-tylisten.html
"Suomalaisen yhteiskunnan suunnasta käytiin kiihkeä taistelu 1950-luvulla. Oikeisto lähti vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan, mutta koki takaiskun vuoden 1958 vaaleissa. Eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö tuotti uuden hegemonian, jonka tuloksena syntyi hyvinvointivaltio.

Suomalaisen yhteiskunnan ratkaiseva käänne kohti hyvinvointivaltiota alkoi vuoden 1956 yleislakon jälkeen.

Siitä käynnistyi kiihkeä kahden vuoden jakso, jona oikeisto kävi vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan.

Kärjistyneen vastakkainasettelun synnyttämä eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö vuonna 1958 taittoi niskat porvarien politiikalta.

Nyt itsestään selviltä tuntuvat uudistukset, kuten työttömyysvakuutus, viisipäiväinen työviikko ja työeläkejärjestelmä pantiin silloin alulle.

Mutta ilman kansalaisten joukkoliikettä se ei olisi onnistunut. Kerta toisensa jälkeen työläiset osoittivat joukkovoimaansa kaupunkien kaduilla ja eduskuntatalon edustalla, ja muuttivat näin historian kulun.

1950-luvun kamppailujen taustana oli työläisten elintason nousu sodan jälkeen. Palkkoja ja ostovoimaa kasvattivat niin lakot kuin hallitusten toimetkin.

Velaksi ei silti eletty, päinvastoin. Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen koko ajanjakson 1948-1990 ja valtion velka aleni 1950-luvulla."

 

[vierailija]

Hyvinvoinnin joukot taas työhön Suomen ja suomalaisten eduksi!


Sisäistä ja ulkoista uhkaa vastaan.


Suomen ja hyvinvoinnin voi myydä vain kerran!

 

[vierailija]

Hyvinvoinnin joukot taas työhön Suomen ja suomalaisten eduksi!
Sisäistä ja ulkoista uhkaa vastaan.

Suomen ja hyvinvoinnin voi myydä vain kerran!

Ei koskaan, mikäli kyse on kantasuomalaisista.

 

[vierailija]

Satavuotiaan Suomen historia on hyvinvointivaltion historiaa

Toisen maailmansodan jälkeen alkanut hyvinvointivaltiokäänne oli Työväenliikettä tutkineen Jarmo Peltolan mukaan hyvin voimakas.

Vuonna 1952 Suomi sai maksettua viimeiset sotakorvaukset Neuvostoliittoon. Samana vuonna Helsingissä järjestettiin olympialaiset. Sodasta toipunut Suomi sai olla hetken koko maailman huomion keskipisteenä. Suomalaisille vuosi 1952 merkitsi uuden aikakauden alkamista.

1950- ja 1960-luvuilla Suomen talous kasvoi ja valtio sai lisää verotuloja. Suomesta alettiin rakentaa Pohjoismaista hyvinvointivaltiota.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio tarkoittaa, että valtio pyrkii tasaamaan verotuksella ihmisten välisiä tuloeroja ja takaa kaikille kansalaisille riittävän toimeentulon sekä peruspalvelut. Peruspalveluita ovat esimerkiksi sairaanhoito ja koulutus.

1960-luvulla tehtiin paljon uudistuksia, joista muodostui suomalaisen hyvinvointivaltion perusta.

Kaikki suomalaiset saivat esimerkiksi sosiaaliturvatunnuksen ja valtion sairausvakuutuksen. 1970-luvulla tehtiin peruskoulu-uudistus, jonka seurauksena koulusta tuli maksutonta kaikilla luokka-asteilla.

Lisäksi 1970-luvulla kuntien velvollisuudeksi tuli järjestää kaikille lapsille päivähoitopaikka. Sen seurauksena naisten oli helpompi osallistua työelämään.

1990-luvun alussa Suomessa alkoi suuri talouslama. Sen seurauksena työttömyys kasvoi ja valtio joutui ottamaan velkaa.

Laman aikana hyvinvointivaltion palveluita alettiin leikata. Laman jälkeen suomalaiset ovat olleet eri mieltä siitä, millainen suomalaisen hyvinvointivaltion pitäisi olla.

Poliittinen vasemmisto on puolustanut pohjoismaista hyvinvointivaltiota, jossa valtiolla ja kunnilla on suuri rooli.

Poliittinen oikeisto taas on halunnut pienentää valtion ja kuntien roolia, vähentää tulonsiirtoja ja siirtää palveluita enemmän yksityisten yritysten vastuulle.

1990- ja 2000-luvuilla suomalainen yhteiskunta on muuttunut poliittisen oikeiston toivomaan suuntaan.

Verotusta on kevennetty ja toisaalta valtion sekä kuntien tarjoamia palveluja on leikattu ja siirretty yksityisten yritysten hoidettavaksi.

Jarmo Peltolasta on selvää, että hyvinvointivaltioajattelussa on menty taaksepäin 1990-luvun laman jälkeen.

Lama-ajan ja hyvinvointivaltion heikentämisen historiaa ei ole vielä kirjoitettu.

– Tätä takapakkia ei oteta tosissaan, vaikka sitä on tullut jo kohta kolmekymmentä vuotta.

Laman aikana omaksunut talouspoliittiset linjaukset jäivät pysyviksi Suomessa.

Peltola sanoo, että tuolloin omaksuttu talouskuri toi ideologisen käänteen politiikkaan. Harri Holkerin sinipunahallitus oli Peltolan mukaan viimeinen hyvinvointivaltiota rakentanut hallitus.

– 1990-luvun alussa muuttui se, että alettiin korostaa palkkaeroja tasa-arvon sijaan talouskasvun ja edistyksen lähteenä.

Kuitenkin kun ajatellaan vaikka, miten Nokia-ilmiö Suomeen rakentui, se rakentui erittäin tasa-arvoisen peruskoulujärjestelmän pohjalle. Kun kaikki, joilla oli lahjoja pääsivät kouluun, saatiin insinöörikeskittymä, jolla Nokia-ilmiö tuli mahdolliseksi.

Oliko lamasäästöistä syntynyt ideologinen käänne vahinko?
– Ei ollut. Se oli reaktio, sillä Suomi on osan maailmantaloutta ja maailmanpoliittista järjestelmää.

Kommunismin pelko ja Neuvostoliitto olivat aiheuttaneet sen, että työväestön vaatimuksiin piti suhtautua vakavasti.

Työnantajien osalta kompromissi perustui Neuvostoliiton uhkaan. Kun Neuvostoliitto romahti, Esko Ahon hallitus pystyi historiallisen tilanteen vuoksi toteuttamaan käänteen ja se käytti mahdollisuuden. Porvarijohtoiset hallitukset ovat sen jälkeen jatkaneet samaa linjaa näihin päiviin asti.

Olisiko nyt hyvinvointivaltion rakentajien revanssin aika!

 

[vierailija]

Satavuotiaan Suomen historia on hyvinvointivaltion historiaa

Toisen maailmansodan jälkeen alkanut hyvinvointivaltiokäänne oli Työväenliikettä tutkineen Jarmo Peltolan mukaan hyvin voimakas.

Vuonna 1952 Suomi sai maksettua viimeiset sotakorvaukset Neuvostoliittoon. Samana vuonna Helsingissä järjestettiin olympialaiset. Sodasta toipunut Suomi sai olla hetken koko maailman huomion keskipisteenä. Suomalaisille vuosi 1952 merkitsi uuden aikakauden alkamista.

1950- ja 1960-luvuilla Suomen talous kasvoi ja valtio sai lisää verotuloja. Suomesta alettiin rakentaa Pohjoismaista hyvinvointivaltiota.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio tarkoittaa, että valtio pyrkii tasaamaan verotuksella ihmisten välisiä tuloeroja ja takaa kaikille kansalaisille riittävän toimeentulon sekä peruspalvelut. Peruspalveluita ovat esimerkiksi sairaanhoito ja koulutus.

1960-luvulla tehtiin paljon uudistuksia, joista muodostui suomalaisen hyvinvointivaltion perusta.

Kaikki suomalaiset saivat esimerkiksi sosiaaliturvatunnuksen ja valtion sairausvakuutuksen. 1970-luvulla tehtiin peruskoulu-uudistus, jonka seurauksena koulusta tuli maksutonta kaikilla luokka-asteilla.

Lisäksi 1970-luvulla kuntien velvollisuudeksi tuli järjestää kaikille lapsille päivähoitopaikka. Sen seurauksena naisten oli helpompi osallistua työelämään.

1990-luvun alussa Suomessa alkoi suuri talouslama. Sen seurauksena työttömyys kasvoi ja valtio joutui ottamaan velkaa.

Laman aikana hyvinvointivaltion palveluita alettiin leikata. Laman jälkeen suomalaiset ovat olleet eri mieltä siitä, millainen suomalaisen hyvinvointivaltion pitäisi olla.

Poliittinen vasemmisto on puolustanut pohjoismaista hyvinvointivaltiota, jossa valtiolla ja kunnilla on suuri rooli.

Poliittinen oikeisto taas on halunnut pienentää valtion ja kuntien roolia, vähentää tulonsiirtoja ja siirtää palveluita enemmän yksityisten yritysten vastuulle.

1990- ja 2000-luvuilla suomalainen yhteiskunta on muuttunut poliittisen oikeiston toivomaan suuntaan.

Verotusta on kevennetty ja toisaalta valtion sekä kuntien tarjoamia palveluja on leikattu ja siirretty yksityisten yritysten hoidettavaksi.

Jarmo Peltolasta on selvää, että hyvinvointivaltioajattelussa on menty taaksepäin 1990-luvun laman jälkeen.

Lama-ajan ja hyvinvointivaltion heikentämisen historiaa ei ole vielä kirjoitettu.

– Tätä takapakkia ei oteta tosissaan, vaikka sitä on tullut jo kohta kolmekymmentä vuotta.

Laman aikana omaksunut talouspoliittiset linjaukset jäivät pysyviksi Suomessa.

Peltola sanoo, että tuolloin omaksuttu talouskuri toi ideologisen käänteen politiikkaan. Harri Holkerin sinipunahallitus oli Peltolan mukaan viimeinen hyvinvointivaltiota rakentanut hallitus.

– 1990-luvun alussa muuttui se, että alettiin korostaa palkkaeroja tasa-arvon sijaan talouskasvun ja edistyksen lähteenä.

Kuitenkin kun ajatellaan vaikka, miten Nokia-ilmiö Suomeen rakentui, se rakentui erittäin tasa-arvoisen peruskoulujärjestelmän pohjalle. Kun kaikki, joilla oli lahjoja pääsivät kouluun, saatiin insinöörikeskittymä, jolla Nokia-ilmiö tuli mahdolliseksi.

Oliko lamasäästöistä syntynyt ideologinen käänne vahinko?
– Ei ollut. Se oli reaktio, sillä Suomi on osan maailmantaloutta ja maailmanpoliittista järjestelmää.

Kommunismin pelko ja Neuvostoliitto olivat aiheuttaneet sen, että työväestön vaatimuksiin piti suhtautua vakavasti.

Työnantajien osalta kompromissi perustui Neuvostoliiton uhkaan. Kun Neuvostoliitto romahti, Esko Ahon hallitus pystyi historiallisen tilanteen vuoksi toteuttamaan käänteen ja se käytti mahdollisuuden. Porvarijohtoiset hallitukset ovat sen jälkeen jatkaneet samaa linjaa näihin päiviin asti.

Olisiko nyt hyvinvointivaltion rakentajien revanssin aika!

Dreamerit rules!

 

[Palstapesu]

Ikävä kyllä, vasemmisto keskittyy nykyään lähinnä heikentämään hyvinvointia.

 

[vierailija]

Ikävä kyllä, vasemmisto keskittyy nykyään lähinnä heikentämään hyvinvointia.

Linkki?

 

[vierailija]

Nää on kaikki feiknyyssejä. Suomen hyvinvoinnin on luonut Lapuan Liike!

 

[vierailija]

Ikävä kyllä, vasemmisto keskittyy nykyään lähinnä heikentämään hyvinvointia.

Niinpä...

 

[Palstapesu]

Linkki?

Ministerit

valtioneuvosto.fi

 

[vierailija]

Jos ja kun vasemmiston ja oikeiston politiikka tähtää samaan päämäärään, joskin eri syistä, olemme uuden ajan kynnyksellä, josta ei ole enää paluuta vanhaan järjestelmään.
Kansallisvaltioiden tuhoaminen, halpatyövoiman maahantulon lisääminen, aasian ja afrikan maiden kansalaisten siirrot eurooppaan ja muualle länsimaihin, ovat lähestulkoon kaikkien puolueiden tavoitteita.
Oikeiston päämääränä palkkojen ja sosiaalisten tukien alasajaminen ja vasemmistolla hyvesignalointi ja suoranainen ymmärtämättömyys syiden ja seurausten välisestä kausaliteetista, joten jako oikeiston ja vasemmiston välillä ei enää toimi.
Uuden poliittisen liikkeen kantavana ajatuksena ei ole enää oikeisto/vasemmistopolitiikka, vaan taistelu globalisaatiosta, hallitsemattomasta maahanmuutosta ym. asioista, jotka jakavat kansalaisten mielipiteitä enemmän kuin vanhat poliittiset mielipiteet.
Vanhojen puolueiden kannattajien siirtyminen Perussuomalaisiin kuvaa tilannetta hyvin, sillä yhä useampi alkaa huomaamaan, että vaikka pienistä asioista vanhat puolueet ovat erimielisiä, suurista linjoista ne ovat samaa mieltä ja ainoan vaihtoehdon tulevalle politiikalle antavat perussuomalaiset.
Demokratia vaatii erimielisyyttä toimiakseen oikein ja ellei vaihtoehtoja ole, olemme matkalla vihervasemmistolaisoikeistolaiseen dystopiaan, josta on enää mahdotonta palata perinteiseen käsitykseen demokratiasta.

 

[vierailija]

Jos ja kun vasemmiston ja oikeiston politiikka tähtää samaan päämäärään, joskin eri syistä, olemme uuden ajan kynnyksellä, josta ei ole enää paluuta vanhaan järjestelmään.
Kansallisvaltioiden tuhoaminen, halpatyövoiman maahantulon lisääminen, aasian ja afrikan maiden kansalaisten siirrot eurooppaan ja muualle länsimaihin, ovat lähestulkoon kaikkien puolueiden tavoitteita.
Oikeiston päämääränä palkkojen ja sosiaalisten tukien alasajaminen ja vasemmistolla hyvesignalointi ja suoranainen ymmärtämättömyys syiden ja seurausten välisestä kausaliteetista, joten jako oikeiston ja vasemmiston välillä ei enää toimi.
Uuden poliittisen liikkeen kantavana ajatuksena ei ole enää oikeisto/vasemmistopolitiikka, vaan taistelu globalisaatiosta, hallitsemattomasta maahanmuutosta ym. asioista, jotka jakavat kansalaisten mielipiteitä enemmän kuin vanhat poliittiset mielipiteet.
Vanhojen puolueiden kannattajien siirtyminen Perussuomalaisiin kuvaa tilannetta hyvin, sillä yhä useampi alkaa huomaamaan, että vaikka pienistä asioista vanhat puolueet ovat erimielisiä, suurista linjoista ne ovat samaa mieltä ja ainoan vaihtoehdon tulevalle politiikalle antavat perussuomalaiset.
Demokratia vaatii erimielisyyttä toimiakseen oikein ja ellei vaihtoehtoja ole, olemme matkalla vihervasemmistolaisoikeistolaiseen dystopiaan, josta on enää mahdotonta palata perinteiseen käsitykseen demokratiasta.

Demokratia vaatii erimielisyyttä? Aha. No siinä onkin sulle hyvä malli tuossa populistiWashingtonin maailmankuvassa.