Mie en osaa valehdella :/

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aurinkokunta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Aurinkokunta

Aktiivinen jäsen
01.11.2006
11 030
1
36
Kouvolan peräkylä
Puhelin soi. Mie oon aina huono kieltäytymään kuuntelemasta lehtimyyjien tarjouksia. Tääkin soittaja oli lehtimyyjä, joka kysyi: "Soitinko pahaan aikaan?"
Mie sit hätäpäissäni keksin valheen: "Juu, nyt on paha aika, mie oon just kaupassa..." :ashamed: ja ihan samaan hengenvetoon totesin tytölleni puhuen yhä suoraan luuriin: "Ella pois sieltä jääkaapilta!" :ashamed:

Myyjä puhelimessa kysyi, josko hän vois soittaa vähän myöhemmin, mihin mie auliisti: "Juu, myö tehdään ensin nää ostokset loppuun ja sit mennään kotiin"
:headwall: Siis jos mie oon kaupassa, niin miks mie kiellän tyttöä menemästä jääkaappiin :whistle: , tais se myyjäkin arvata, ettei myö missään kaupassa olla kuitenkaan :ashamed:
Miks en vaan voinut sanoa, että paha hetki, lapset on just vähän levottomina... :xmas:
 
mua taas hämmästyttää miten hyvin mä osaan valehella! :o tuleeku vettä vaan.

onneks kuitenkaan ei tapoihin yleensä kuulu että valehtelen joten hämmästystä ei tapahu usein. :saint:
 
mun mielestä on kiltimpää kieltäytyä reilusti ja sanoo suoraan, kun kuunnella sepustukset, jos ei ees aio ostaa mitään. Menee vaan kummankin aika hukkaan. Vai?
 
Mä oon kanssa huono valehtelemaan ja siksi sanonkin heti lehtimyyjille ettei kiinnosta ja hyvää päivänjatkoa!
Mitäs sitä huijaamaan ja kuuntelemaan niitä puheita kun en kumminkaan tilaa mitään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kiitos mutta ei kiitos:
mun mielestä on kiltimpää kieltäytyä reilusti ja sanoo suoraan, kun kuunnella sepustukset, jos ei ees aio ostaa mitään. Menee vaan kummankin aika hukkaan. Vai?

Mie oon sen sata kertaa sanonut, että ei kiitos, en ole kiinnostunut mistään lehdistä, minulla ei ole aikaa lukea.
Aina pyydetään kuuntelemaan, miten loistava tarjous heillä on... vaikka anopille lahjaksi, jos ei itselle, ja sit se selostus alkaa... eikä siihen saa enää sanaa väliin.
En kehtaa luuriakaan lyödä korvaan, joten sitten kuuntelen (työtäänhän hekin vaan tekevät, kuitenkin)... ja lopuksi totean, että sanoinhan jo, etten ole kiinnostunut.
 
Mulle on viikon sisään soittanut kaks lehtimyyjää (harvinaisen tiheään, ne soittaa mulle hyvin harvoin) ja molemmat oli yllättävän helposti luovuttavia. Yleensä saa sen 3 kertaa sanoa, ettei osta mitään, mutta nämä molemmat sanoi heti ekan ei:n jälkeen, että selvä kiitos hei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja seropi:
no ne on tottuneet selityksiin nuo myyjät.et oo ainut :D


Joo tästä tuli mieleen mitä mulle kerran tapahtui. Mulle soitti puhelinmyyjä ja kun sit kerroin et olen muuttamassa Ruotsiin enkä sen takia voi tilata niin se myyjä huokas syvään ja totes että "jaahas, vai semmoinen tekosyy tälläkertaa."

Silloin mä pahastuin siitä mut nyt jälkeenpäin mua huvittaa se tilanne. :D
 
Mä sanon aina että ko. lehti tulee mun äidille ja luen sen aina siellä (ei tietenkään tule...) tai että käyn kirjastossa lukemassa kiinnostavimmat. Aika helposti ovat uskoneet!
 

Yhteistyössä