Miehellä burn out?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras..

Vieras
Viime viikko oli todella tiukka molemmilla. En ite ehtiny kotona tehdä juuri mitään. Oon jo pidemmän aikaa miehelle valittanu että lapset (11-17v) ei tee omaa osuuttaan. Enkä ehdi ja jaksa aina tapella. Lähinnä siis siivouksesta kyse.

Sunnuntaina sit miehellä kilahti ja sai melkoiset raivarit lapsille. Saatiin talo siivottua. Mies silti jatkoi raivoamista lapsille kaikesta mahdollisesta. Takavarikoi tietokoneet puhelimet ym.
Eilen tulin töistä niin täällä oli täys sota miehen ja lasten välillä. Lapset oli ottaneet puhelimet ilman lupaa kouluun ja käyneet kavereilla koulun jälkeen.

Tänään mies tuli töistä. Nukku tunnin päiväunet ku lähteny aamuyöstä. Äsken sit nousi ja samantien sai raivokohtauksen kun ei nuo isommat olleet maalanneet autotallin seinälautoja mistä viime viikolla sopineet. Ja menee sit ihan kohtuuttomuuksiin noissa raivokohtauksissa.

Kevät ollut todella rankka molemmille. Mies sairasteli itse. Molempien vanhemmilla ollu vakavia sairauksia ja isoja leikkauksia. Sisarusten perheissä kans isompia sairasteluja. Ite aloitin työt pitkän kotona olon jälkeen jne.

Mies yrittäjä ja ollut ko pitkään tympääntynyt koko yrittämiseen. Firmalla menee ihan hyvin, ei siis sen puolesta mitään kriisiä. Mutta toki vaatii mieheltä pitkää päivää kuten ennenkin. Toisaalta helpottanut jonkin verran viime vuosina. Pystyny pitämään lomia ja vapaa päiviä ja suurimmaksi osaksi saa yötki nukkua.

Yleensä miehellä todella pitkä pinna. Nyt siis kolmatta päivää vetää samaa raivaomista. Mulle kuittailee että laita sit ite lapset kuriin jos hän ei saa kerran niille hermostua.
Se vaan et lapsetkaan ei tajua mitä niiden pitäs tehdä tai olla tekemättä. Ja oon sanonu miehelle siitä. Käsittää sit sen että lapsilta ei saa vaatia mitään.

En vaan ite jaksa enää tätä. Ollu muutenkin niin tiukilla tän kaiken kans.
 
On tuossa vähän sitä vikaa, että vesität miehen tekemää kurinpalautusta. Olet pitemmän aikaa valittanut MIEHELLE, etteivät lapset tee osuuttaa. Nyt kun mies on ryhtynyt toimenpiteisiin , niin se ei kelpaakaan vaan lapsille pitäisi antaa heti periksi eikä pitää sovitusta kiinni. Jos puhelimet takavarikoidaan, niin lasten ei todellakaan pidä mennä ottamaan niitä heti halutessaan itselleen.

Jos haluat, että lapset alkavat tekemään sovitut asiat, niin asetu samalle puolelle miehen kanssa. Jos haluat, ettei mikään muutu, niin puolusta lapsia. Miehen raivoaminen loppuu, kun hän näkee, että lapset hoitavat sovitut asiat.
 
Kyyyyyyllä minäkin nyt olisin miehen kannalla. Lapset ovat nyt täysiä ääliöitä. Pidät heitä ihan liian pieninä. Jos käyvät hakemassa kännykkänsä, nii meillä kotona siitä olis saanu koko kesän kotiarestia.
Jos lapset eivät tiedä mitä heidän pitäisi tehdä, niin pidätte palaverin, missä kirjaatte asiat ylös mustaa valkoisella, eiköhän ole sillä selvä. Sitten äiti koittaa ymmärtää, että lapset itse valitsevat ottaa mieluummin seuraamukset kun jättävät sovitut hommat tekemättä.


No, tokihan voi sanoa ettei koskaan kenellekään saisi huutaa.... Mutta he voivat sit tulla näyttää mallia muista toimintatavoista - ihan niin kuin miehesikin sanoi - kunhan sit itse laitat kakarat kuriin räyhäämättä.
 

Yhteistyössä