Vanhemmat ihmiset ajattelee joskus noin. Ja ymmärrän sen kyllä tavallaan...eivät jaksa taistella, kokevat ettei vaivoista ole sopivaa puhua, ja ikäänkuin hyväksyvät sen mitä on edessä.
[QUOTE="lollipop";26516679]mieheni on tiennyt oireistaan jo kauan eikä ole kertonut niistä minulle koska tietää minun huolestuvan[/QUOTE]
Ja silti sairaus todettiin muka ajoissa, kun miehesi meni lääkäriin ajoissa.
Kamoon hei, keksi parempi tarina. Sulla ei oo faktat laisinkaan hallussa, ja siksi mä suutun pian...jos provoilet, tee se TAIDOLLA äläkä kuten typerä aloittelija.
Ja silti sairaus todettiin muka ajoissa, kun miehesi meni lääkäriin ajoissa.
Kamoon hei, keksi parempi tarina. Sulla ei oo faktat laisinkaan hallussa, ja siksi mä suutun pian...jos provoilet, tee se TAIDOLLA äläkä kuten typerä aloittelija.
Jep, sitä se vähän varmaan oli kun ikääkin alkoi olla ja dementia iskemässä niin ehkä se oli parempikin, vanhainkoti ois ollu vaarille ihan hirvee paikka. Mummukin lähti sitten puoli vuotta perässä, kumpikin säästyivät vanhaiskodilta, joten siinä mielessä hyvä juttu.
Mun mielestä se, että vanhus saa lähteä ns. ajoissa, on aina hyvä asia.
Että vältytään kenties pitkältäkin laitoshoidolta, kenties sellaisessa tilassa ettei vanhus itse enää ymmärrä juuri mitään siitä, kuka on ja mitä nyt tapahtuu.
Vaikkakin omien vanhempien tai isovanhempien menetys onkin aina surullista.