Miehen eksästä puhuminen harmittaa

[Miuske]

Miesystäväni puhuu entisestä kihlatustaan mielestäni aika paljon ja se häiritsee minua välillä. Puheenaiheet ovat aika tavallisia, ei liian intiimejä tai erityisen ylistäviä, mutta silti en haluaisi kuulla jatkuvasti siitä kuinka hän on jakanut elämäänsä joskus toisen naisen kanssa. Tuntuu tylsältä viettää laatuaikaa kun mies puhuu joka välissä eksästään. Tai kun suunnittelemme yhteistä tulevaisuutta ja yhteisiä asioita, on joskus kurja kuunnella miehen suusta "me sitä ja me tätä", kuinka hän oli tehnyt eksänsä kanssa ne asiat mitä me parhaillaan suunnittelemme. Haluaisin keskittyä meidän kahden yhteisiin juttuihin, enkä kuunnella kuinka mies puhuu me-muodossa enemmän eksästään kuin meistä kahdesta.

Tietenkään se ei haittaa että miehellä on elämä ennen minua, onhan itsellänikin elämä ennen häntä. En vain haluaisi kuulla siitä niin usein. Enkä ole mustasukkainen siitä kun mies tapaa eksäänsä tai soittelee hänelle, mielestäni on ok olla kaveria ihmisen kanssa kenen kanssa on jakanut pitkän ajan elämästään. Myös itselläni on pitkä suhde takana, mutta itse en koe tarvetta puhua jatkuvasti nykyiselle miehelle yhteisestä elämästä ja arjesta entisen miehen kanssa. Kokisin sen jo vähän tökerönä käytöksenä.

Mies itse ei näe asiassa mitään ongelmaa. Olenko minä siis vain lapsellinen? Miten oppisin sietämään paremmin tätä tilannetta?

 

[TurboKike]

Ikävä sanoa näin, mutta vaikuttaa siltä ettei miehesi todellakaan ole päässyt exästään yli (eikä varsinkaan exä miehestäsi).
Itse en jaksaisi kuunnella tuollaisia juttuja hetkeäkään... puhumattakaan siitä että mies vielä soittelisi exälleen ja tapailisi tätä. Aivan sama kuinka "kavereina" tämä tapahtuisi, tilanne olisi silti yhtä idioottimaisen tuntuinen ja sietämätön.
Luultavasti ainoa keino saada miehesi tajuamaan tilanne olisi toimia täsmälleen samoin oman exäsi kanssa, tyyliin jatkuva nostalginen "me"-vuodatus, puhelinsoitot ja tapaamiset. Ymmärrän jollet halua tähän lähteä, mutta ainahan voit sanoa, että kun kerran miehelläsi on "tyttökaveri", niin tuskin hänelläkään on mitään sitä vastaan että sinäkin treffailet muita miehiä. Ihan kaverimielessä!!

 

[Miuske]

Eksä on kyllä päässyt miehestä yli, on ollut jo useita vuosia naimisissa ja perustanut perheen ja vaikuttaa elävän ihan onnellista elämää. Mieskin kyllä kovasti rakentaa yhteistä elämää minun kanssa, mutta en tiedä roikkuuko hän vielä jollakin tunnetasolla entisessään. Ilmeisesti. Erosta on siis jo ainakin 7-8 vuotta aikaa.

Varsin maltillinen yhteydenpito ei minua haittaa (muutamia kertoja vuodessa), pidänhän itsekin yhteyttä eksääni eikä tunteita näin 5 vuotta omasta erosta enää todellakaan ole kuin kaverimielessä. Kavereina tultiinkin aina hyvin juttuun, vaikka romanttinen suhde ei lopulta onnistunutkaan. Yhteyttä tulee pidettyä erityisesti koska minun eksä on nykyään yksissä hyvän ystäväni kanssa jota tapaan usein Itse en vaan koe tarvetta muistella yhteistä elämää eksäni kanssa, saati että puhuisin siitä nykyiselle.

 

[tuosta ohi päässyt]

Kun itse aikoinani aloitin suhteen eronneen miehen kanssa, odotin että meile muodostuisi yhteinen historia, yhteiset muistot, yhdessä koetut asiat. Ne eivät tule ilman aikaa.

Kun olimme olleet yhdessä kauemmin kuin hän oli exänsä kanssa ollut, saavutin sen. Me olemme nyt me. Enemmän me kuin he. Exänsä kanssa hän oli 6 vuotta, eli aikaa siihen historian muodostumiseen meni.