Miehen kanssa ei voi puhua

["yksin"]

Voitteko te kuinka hyvin puhua asioista puolison kanssa? mun mieltäni eilen painoi vanhat asiat, omasta lapsuudestani. Halusin puhua miehen kanssa kun oltiin menossa nukkumaan mutta mies vaivaantui ja ei halunnut puhua. Kysyin että miksei hän voi puhua mun kaa, että kun mua vaivaa joku asia ja haluaisin jutella siitä. "No sit sun pitää mennä varmaan jollekki ammattilaiselle". Joo mä käynkin kyllä ihan ammattilaisella puhumassa mutta kai sitä nyt omalle miehellekki pitäis voida puhua!!! Rupes vielä siinä yrittämään jos sais seksiä, sanoin vaan että mene sinäki ammattilaiselle.

 

[Aikaomgelma]

Miehet harvoin haluaa alkaa jauhamaan puolisonsa lapsuudenyraumoista, kun ovat menossa nukkumaan tai ovat seksimielellä. Yritä seuraavan kerran päiväsaikaan hyvällä ajalla.

 

["vieras"]

Ja tämä ongelma ei sitten ollut olemassa ennen kuin pistit hyntyyt yhteen miehesi kanssa?

 

[Littledeath]

Miksi miehes sanoi että mene ammattiauttajalle, jos kerta käyt jo. Ymmärrän ettei toinen halua aina tommosista jauhaa. Mutta kai sitä joskus vois kuunnella.. Se on vaan hankala olla kuuntelijan roolissa sillon kun ei voi auttaa. Tai sanot mitä vaan ja toisen olo ei siitä kohennu.

 

["mies"]

[QUOTE="yksin";28118773]Halusin puhua miehen kanssa kun oltiin menossa nukkumaan[/QUOTE]

Tässä se suurin virhe. Kun mennään nukkumaan, niin silloin mennään nukkumaan.

Muutenkaan miehelle ei kannata puhua mistää tärkeästä asiasta silloin jos mies on väsynyt, lukee lehteä tai katsoo telkkaria.

 

[Minn85.]

Hyvin voin omalle miehelle puhua ihan mistä vaan ja kaikesta, missä kohtaa päivää tahansa. Tämä myös siis toisinpäin. Yksi niistä syistä, että meillä parisuhde toimii loistavasti.

 

["Vieras"]

Kun en tiedä miten paljon kuuntelemista mieheltäsi vaadit, on vaikea kommentoida tätä erityisesti.

Se, ettei kerta kaikkiaan pysty puhumaan tai toinen ei todellakaan halua kuunnella, on merkki jonkinlaisesta puutteesta. Toisaalta liikaakaan ei pidä toiselta puhumista tai kuuntelemista odottaa. Vaatia ei pidä ollenkaan.

Ja se hetki on tietenkin valittava oikein. Itsekin tuossa jo nostit esille hyvän käytännön esimerkin: Ei miehesikään saa sinulta seksiä koska tahansa, eikä hänkään ole velvollinen terapoimaan sinua mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

 

["Dove"]

Puoliso ei ole koskaan terapeutti, sellasena ei toista tule pitää. Toisen voi olla hyvin vaikeaa suhtautua ikäviin asioihin ja lopputuloksena mieletäsi toista ei kiinnosta. Anna ammattilaisten hoitaa kuuntelu.

 

[helmi-liisa]

[QUOTE="yksin";28118773]Voitteko te kuinka hyvin puhua asioista puolison kanssa? mun mieltäni eilen painoi vanhat asiat, omasta lapsuudestani. Halusin puhua miehen kanssa kun oltiin menossa nukkumaan mutta mies vaivaantui ja ei halunnut puhua. Kysyin että miksei hän voi puhua mun kaa, että kun mua vaivaa joku asia ja haluaisin jutella siitä. "No sit sun pitää mennä varmaan jollekki ammattilaiselle". Joo mä käynkin kyllä ihan ammattilaisella puhumassa mutta kai sitä nyt omalle miehellekki pitäis voida puhua!!! Rupes vielä siinä yrittämään jos sais seksiä, sanoin vaan että mene sinäki ammattilaiselle.[/QUOTE]

minä olen mieheni kanssa puhunut kaikista lapsuuden/nuoruuden/aikuisuuden aikaisista jutuista ja kyll äpystyy puhumaan.

mutta meidän suhteen ongelmaksi muodostui se että miehen kanssa ei ole kaikkien näiden vuosien aikana voinut keskustella meidän parisuhteesta,meihin kahteen liittyvistä aisioista.ei ikinä.

suhteeseemme muodostui ns.kielteinen kehä jossa tosiella on aina vetäytyjän rooli,toisella vaatijan rooli. ja mitä enemmän vaatija vaatii sitäenempi vetäytyjä vetäytyy-> ja tää vaan jatku ja jatku. lopputulos=molemmat yksinäisiä ja onnettomia.

varasin ajan kirkon parisuhdeterapeutille, joka auttoi ymmärtämään mistä on kyse ja mitä asialle voisi tehdä. ja miten paljon lapsuud/kaikki elämässä koettu vaikuttaa tähän hetkeen.

että mitäs jos hakeutuisittekin yhdessä kirkon pariterapeutille(meillä he on koulutukseltaan psykoterapeutteja,eli paljon parempia kuin joku psykologi,tai perheneuvoja=joka on yleensä sosionomi!) suosittelen,en kadu hetkeäkään että nostin sen luurin ja soitin,vaikka vaikeaa se oli

 

[helmi-liisa]

[QUOTE="Dove";28119101]Puoliso ei ole koskaan terapeutti, sellasena ei toista tule pitää. Toisen voi olla hyvin vaikeaa suhtautua ikäviin asioihin ja lopputuloksena mieletäsi toista ei kiinnosta. Anna ammattilaisten hoitaa kuuntelu.[/QUOTE]

kuule kyllä parisuhteessa täytyy voida jakaa omat tuntonsa ja opystyä luottamaan siihen että toinen todella kuuntelee ja välittää.


mua on isäpuoli aikanaan lapsena seksuaalisesti ahdistellut,kerroin tämän miehelle.. ja keskustelimme tästä pitkään.

miestä taas on oma isä käyttänyt lapsena hyväksi: käyttänyt tätä herkkää poikaa alibina, että on muka tehnyt lapsen kanssa jotakin yhdessä, vaikka on käynytkin tapaamassa salaa toista naista! yms.

ja kyllä siitäkin on keskusteltu

 

[=((]

Huono suhde teillä. Anteeksi rehellisyydestä.

 

[wut]

kuule kyllä parisuhteessa täytyy voida jakaa omat tuntonsa ja opystyä luottamaan siihen että toinen todella kuuntelee ja välittää.

Riippuu vähän. Mitäs jos toisellakin on tosiaan ongelmia, jotka ovat yhtä painavia kuin omasi? Voit tavallaan myös pahentaa hänen tilannettaan, jos lastaat hartiat täyteen omia ongelmiasi. Osaatko itse kuunnella omien ongelmien kanssa myös kumppaniasi? Hyvin harva osaa, todella harva.

Terapeutti on ammattilainen ja osaa tarjota ratkaisuja tai vaihtoehtoja ratkaisuiksi. Lisäksi terapeutti näkee tilanteen/ongelman usein ulkopuolisena ja puolueettomana. Kumppani ei välttämättä osaa tai kykene.

 

[Tepadj]

Voimme puhua mieheni kanssa ihan kaikesta, ei ole olemassa aihetta, mistä ei voisi puhua.

 

[ehkä väärä hetki]

Juttele seuraavan kerran joku muu hetki kun nukkumaanmeno. Ehkä miehesi oli väsynyt ja omassa mielessään mietti, että jes nyt pääsee nukkumaan. Ja sitten sinä olisit halunnut ruveta keskustelemaan lapsuuden asioista (eli ei mitään hirmu kiireellistä). Kun itse kampean itseni väsyneenä sänkyyn niin silloin itsekään en hirveän syvällisiä jaksa ruveta pohtimaan.

 

[Lispetti]

Mä kilautan usein kaverille jos joku asia vaivaa=)

 

[helmi-liisa]

[QUOTE="mies";28118865]Tässä se suurin virhe. Kun mennään nukkumaan, niin silloin mennään nukkumaan.

Muutenkaan miehelle ei kannata puhua mistää tärkeästä asiasta silloin jos mies on väsynyt, lukee lehteä tai katsoo telkkaria.[/QUOTE]

no voi vittu,menköön mies sitten telkkarinsa ja lehtensä kanssa naimisiin,jos ne kerran on tärkeämpiä kuin oma puoliso! hei se telkkari ja lehi ei katoa mihinkään! mutta vaimolal saattaa olal sellainen olo että tarve puhua on nyt heti. mitä sä voitat sillä että ohitat tämän tarpeen? satutat vaimoasi? niin vaimoi luultavasdti jossainv aiheessa muuttu nalkuttavaksi hirviöksi ja sinä "ihana" mies kuvittelet että oot täysin syytön tilanteeseen,uhri.

kasva aikuiseksi!

 

[Peyote]

Minusta puolisoiden pitää olla kiinnostuneita toistensa ajatuksista. Ei ole normaalia, ettei voida puhua. Se on jonkinasteista hylkäämistä ja selän kääntämistä.

 

[Tepadj]

Mä kilautan usein kaverille jos joku asia vaivaa=)

Mitenkäs yleisöltä kysyminen tai 50/50?

 

[wut]

no voi vittu,menköön mies sitten telkkarinsa ja lehtensä kanssa naimisiin,jos ne kerran on tärkeämpiä kuin oma puoliso! hei se telkkari ja lehi ei katoa mihinkään! mutta vaimolal saattaa olal sellainen olo että tarve puhua on nyt heti. mitä sä voitat sillä että ohitat tämän tarpeen? satutat vaimoasi? niin vaimoi luultavasdti jossainv aiheessa muuttu nalkuttavaksi hirviöksi ja sinä "ihana" mies kuvittelet että oot täysin syytön tilanteeseen,uhri.

kasva aikuiseksi!

Eli jos miehestä ei olisi sinulle apua juuri heti nyt niin hän saa lähteä? Sormia napsauttamalla pitäisi olla kuuntelemassa? Emännällä on kriisi. Kynsi lohkesi jo eilen.

 

[Blue]

Mun mies ei ole terapeutti.

Kyllä mä sanon jos joku mua vaivaa, mietityttää tms. ja siitä saatetaan hetki puhua. Mutta en kyllä ikinä aloita keskustelua terapeuttityyliin vatvomaan. Sellaista keskustelua varten soitan toiselle naiselle.

 

[wut]

Mun mies ei ole terapeutti.

Kyllä mä sanon jos joku mua vaivaa, mietityttää tms. ja siitä saatetaan hetki puhua. Mutta en kyllä ikinä aloita keskustelua terapeuttityyliin vatvomaan. Sellaista keskustelua varten soitan toiselle naiselle.

Mutta suututko jos aloitat keskustelun nukkumaan mentäessä ja mies sanoo olevansa väsynyt ja tahtoo keskustella aamulla? Tai kun hän katsoo telkkaria ja sanoo, että leffa loppuu tunnin kuluttua, keskustellaan sitten. Täytyykö keskustelu aloittaa heti, kun sinä tahdot vai löytyykö joustoa ja ymmärrystä myös toisen mielentilasta/halusta?

Tässä on se pieni vivahde ero

 

[Blue]

Mutta suututko jos aloitat keskustelun nukkumaan mentäessä ja mies sanoo olevansa väsynyt ja tahtoo keskustella aamulla? Tai kun hän katsoo telkkaria ja sanoo, että leffa loppuu tunnin kuluttua, keskustellaan sitten. Täytyykö keskustelu aloittaa heti, kun sinä tahdot vai löytyykö joustoa ja ymmärrystä myös toisen mielentilasta/halusta?

Tässä on se pieni vivahde ero

No meillä ei kommunikoida kuin yhdellä tavalla nukkumaanmennessä, ja leffaa katsoessa ei mulle tulis mieleenikään alkaa puhumaan mistään muusta. Ja tosiaan, niinkuin sanoin, mieheni ei ole terapeuttini joten jos haluan jotain asiaa pyörittää niin soitan siitä jollekin muulle.

Eli en suutu jos mies sanoo että ei nyt.

 

[helmi-liisa]

Eli jos miehestä ei olisi sinulle apua juuri heti nyt niin hän saa lähteä? Sormia napsauttamalla pitäisi olla kuuntelemassa? Emännällä on kriisi. Kynsi lohkesi jo eilen.

kynnen lohkeamiset ei haittaa,maalla oon ikäni asunut. mutta jos mun mieltä painaa jokin oletan sen/eli siis minun olevan tärkeämpää kuin esimerkiksi se tv ohjelma tai lehti;molempia voi katsoa myöhemminkin, eikä siitä kärsi kukaan. mutta jos vaimolle kääntää ns.selän,on välinpitämätön yms niin se on minusta vakavampi juttu.

eriasia tietty jos mä haluaisin puhua vaikka säästä, sittenhän sen ehtii hyvinkin myöhemmin.

ps.jos mieheni haluaa puhua minulle mieltäänpainavasta asiasta,ta vaikka siitä säästä,niin kyllä minä kuuntelen, ei se ole minulta mitenkään pois jos huomioin miestäni.

eli kyllähän tämän on toimittava puolin ja toisin.

 

[helmi-liisa]

No meillä ei kommunikoida kuin yhdellä tavalla nukkumaanmennessä, ja leffaa katsoessa ei mulle tulis mieleenikään alkaa puhumaan mistään muusta. Ja tosiaan, niinkuin sanoin, mieheni ei ole terapeuttini joten jos haluan jotain asiaa pyörittää niin soitan siitä jollekin muulle.

Eli en suutu jos mies sanoo että ei nyt.

on teillä tosi läheinen suhde,ei voi olal ku kateellinen

onneksi meill äei oo tolalsta että tarttee soitella muille, ettei vaan häirii herraa. no jo okyllä mä ymmärrän että mies ei ole läheisin ihminen sulel ja avaudut ja haet tuke mielummin muualta,mutta kaikilla se ei ole niin. mulle mun mies on paras ystäväni, ja se tuntuu hyvältä <3

 

[Sinn666]

Hyvin voin omalle miehelle puhua ihan mistä vaan ja kaikesta, missä kohtaa päivää tahansa. Tämä myös siis toisinpäin. Yksi niistä syistä, että meillä parisuhde toimii loistavasti.

Yksi syy mistä tietää, että parisuhde ei tule toimimaan kaukaa loistavasti on se, että jonkun pitää kuuluttaa sitä kaiken maailman nettifoorumeilla. Erityisesti ketjuissa joissa käsitellään sitä, että jollain on jotain ongelmia asian kanssa.