Miehen kanssa ollut huonot välit jo pidempään. Jos puhun erosta, hän uhkaa viedä lapsen :(

[:(]

Parisuhde ei ole ollut ihan mallillaan varmaan yli puoleen vuoteen. En tiedä mikä meidät on oikein ajanut tällaiseen kriisiin, mutta huonosti menee. Tapellaan vähän väliä. Tai ainakin riidellään, väitellää, kiistellään... jos ei nyt ihan suoranaisesti koko ajan ihan raivopäisiä olla. Ja kokoa ajan meidän välillämme on sellainen "vihamielisyyden ilmapiiri". Joskus tuntuu menevän paremmin ja on kivaakin yhdessä, mutta sitten taas jostain asiasta saadaan riita aikaiseksi.

Mies ei osallistu paljon lapsen hoitoon ja hänellä on paljon omia menoja työnsä lisäksi. Minulla ei juuri mitään. Liekö tämä asia sitten hiertänyt suhdettamme. Lisäksi taloudellisesti on tiukkaa. Tuntuu, etten ole onnellinen. Ja tuntuu, että mies on mukava minulle vain silloin, kun haluaa seksiä. Jos ei saa, suuttuu. Ja jos saa, on pian taas yhtä v-mäinen kuin yleensä.

Huolettaa, miten tilanteemme vaikuttaa lapseen, joka joutuu elämään tämän kaiken keskellä Olen puhunut pari kertaa miehelle erosta, muttaa hän alkaa heti syyttää, että minulla on toinen mies ja siksi haluan erota. Näin ei ole. Ja mies sanoo aina keskustelun lopussa: erotaan vaan, mutta minä otan lapsen.

Mies ei siis tosiaan paljon osallistu lapsen hoitoon - oikeastaan vain silloin, jos oikein käsken. Mutta kuitenkin siis vaatii lasta itselleen. Ja tämä asia pelottaa minua. Enkä siksi uskalla ajatella eroa vakavasti. En halua menettää lastani.

Miten nämä jutut yleensä menee? Siis jos ei voida sopia yhteishuoltajuudesta niin kumpi vanhemmista saa yksinhuoltajuuden herkemmin? Onko se nykyään enää äiti?

Eilen kysyin mieheltä, että aikooko hän tosissaan tehdä lapsen asioista tappelun, jos ero tulee. Sanoi, että aikoo.

 

[Nellah]

pitää olla aika kovat perusteet että oikeus määräisi lapsen isälle.

 

[^]

mies tietää, että ainoa asia maailmassa, jolla voi kiristää ja saada sinulle epävarman olon, on lapsi ja hänen asuminen sekä huoltajuus.

 

[kh]

oletteko hakeneet ulkopuolista apua esim. perheas.neuvottelukeskuksessa?

 

[ap]

pitää olla aika kovat perusteet että oikeus määräisi lapsen isälle.

Mies sanoo vetoavansa siihen, että joskus kun emillä on ollut riitaa (enemmänkin ennen lapsen syntymää) olen saattanut läpsäistä häntä tai raapaista. Siis aikoii syyttää minua väkivaltaiseksi. Mies on itse yhden kerran riidellessä huitaissut minua niin kovaa, että tuli ihan hento mustelma kasvoihin (tämä tapahtui ennen kuin edes lasta oli suunnitelmissa) . Emme yleensä mitenkään väkivaltaisesti riitele, ääni vaan tahtoo nousta korkeaksi. Ja lapsi ei ole nähnyt väkivaltaa välillämme ja EN TIETENKÄÄN KOSKAAN IKINÄ vahingoittaisi lasta!! Mutta mies siis aikoo käyttää noita vanhoja juttuja minua vastaan. Ja pelkään, ettei minua uskota, jos kerron tuosta miehen lyönnistä. Kun mies itsekin vieläkin kieltää sen, sanoo, että itse olen suurinpiirtein "juossut nyrkkin" tms. Ja itsekin olen nämä vuodet ollut siinä uskossa, ettei se mikään vakava juttu ollut... Ja en pidä miestäni tai itseäni väkivaltaisena. Ihan tavallisina ihmsinä. Ja haluaisin erotesssa, että lapsi olisi vuorotellen molemmilla.

 

[eronnut]

Eikä kukaan vie lasta toiselta minnekkään noin vain. Lapsen asioista yritetään sopia lastenvalvojan avulla jos kahdestaan sopiminen ei onnistu. Monesti näissä keskusteluissa päästään kyllä sitten molempia tyydyttävään sopimukseen, varsinaisia oikeustaisteluita kuitenkin vähemmän vaikka niillä moni uhkailee erotilanteessa. Ja yhteishuoltajuuttahan suositaan nykyään viimeiseen saakka, eikä sillä ole mitään tekemistä lapsen asuinpaikan kanssa. Asumisjärjestelyt ovat eri asia kuin huoltajuus.

 

[ap]

oletteko hakeneet ulkopuolista apua esim. perheas.neuvottelukeskuksessa?

mies ei lähde tällaisiin. minä haluaisin. toisaalta pelottaa sellainenkin... pelottaa leimautua tms...

 

[ap]

siis taloudellisesti? Mies töissä, itse opiskelija...

 

[..]

Yleensä yhteishuolto..Mutta tapaamisoikeus on sitten asia erikseen.
Ja pitää olla myöskin hyvät perusteet että lapsi määrätään äidin yksinhuoltoon.Isän pitää olla melkoinen "narkki/juoppo/väkivaltanen/muuten seko ym" että äiti saisi lapsen huollon noin vaan ilman käräjiä..Kokemusta on,vaikka lapsen isä oli kaikkea nuita,silti taistelin huollosta yli 3v :/.

 

[ap]

että jos ero tulee, niin haluaisin lapsen asuvan pääsääntöisesti minun luonani ja välillä tapaavan isäänsä... Liian pieni mielestäni reissaamaan kahden kodin välillä esim. viikoittain...

 

[Kyy]

:hug:
Olen kanssasi samaa mieltä, parempi erota kuin kasvattaa lasta riitojen keskellä. Silti, koita vielä selvittää tilannetta muuten kuin eroamalla, jos se vain on mahdollista.

Tuohon teidän tilanteeseen voisi auttaa se, että saisit sitä omaa aikaa sinäkin. Ja mies ei todennäköisesti sitä sinulle herkästi anna, mutta ota se vaikka väkisin. Sovi lapselle hoitaja, jos et voi lasta miehelle jättää. Paras olisi kuitenkin, jos jättäisit miehen hoitoon, niin hän huomaisi myös mitä se hoito vaatii. Lähde vaikka viikonlopuksi johonkin ihan keskenäsi ja rentoudu kunnolla.

Meillä on itsellä vähän samaa tilannetta. Tai siis vaikeaa parisuhteessa ja eron tullen mies vaatisi ainakin tytön itselleen. Poikaani hän ei voi vaatia, kun ei ole virallinen huoltaja. Mutta siis arki täyttyy jatkuvista riidoista, ja vaikka välistä näyttäisikin hyvältä, voi seuraava päivä jo kaataa kaiken. Meillä tähän on kuitenkin auttanut myös se, että yhdessä sovimme, ettei ero ole vaihtoehto. Eli se ei enää nouse joka kerta mieleen kun on vaikeaa. Yritämme löytää apuja tilanteeseen muuta kautta. Toivottavasti tekin löydätte jonkin toisen ratkaisun!

 

[Nellah]

siis taloudellisesti? Mies töissä, itse opiskelija...

ei voida pelkästään sillä perusteella. sillä perusteella lasketaan vaan elarit joita hän joutuisi maksamaan lapsesta. ja jos hän ei voi todistaa että olet väkivaltainen lasta kohtaan ei tuollakaan käsittääkseni ole mitään vaikutusta lapsen etua tilanteessa katsotaan, ei vanhempien

 

[..]

oli lapset silloin n.2v ja 3v.Saivat tapaamisoikeuden joka toinen viikonloppu..Vaikka isä halusikin lapset vuoroviikoin.Liian pieniä olivat sellaiseen..

 

[leijona76]

oletteko hakeneet ulkopuolista apua esim. perheas.neuvottelukeskuksessa?

mies ei lähde tällaisiin. minä haluaisin. toisaalta pelottaa sellainenkin... pelottaa leimautua tms...

Ei sitä tartte pelätä. Kuka teidät leimais? Voin omasta kokemuksesta suositella pariterapiaa esim perheaisainneuvottelukeskuksessa. Meillä on loppumassa tälläerää terapia ja ilman apua emme varmasti olis enää samankaton alla.
Lapsi ei ole tyhmä ja kyllä vaistoaa ilmapiirin vaikkei näkisi riitoja. Se ei ole kellekään hyväksi.

 

[chef]

Mistä noita kusipäitä sikiää? Kyllä tuossa taas nähdään miehen henkinen kapasiteetti jos ei muuta keksi kuin uhata lapsen viennillä. Kiva fiksua ja kypsää käytöstä :headwall:

Ei sitä lasta isälle anneta jos isällä on enemmän rahaa kuin äidillä jotta älä sitä ainakaan pelkää.

 

[###]

oletteko hakeneet ulkopuolista apua esim. perheas.neuvottelukeskuksessa?

mies ei lähde tällaisiin. minä haluaisin. toisaalta pelottaa sellainenkin... pelottaa leimautua tms...

Yksinkin voi mennä juttelemaan, jos puoliso ei halua. Mikä olisi sinulle helpoin vaihtoehto: "leimautuminen", jos hakee apua (jota tuskin tulee tapahtumaan - vaitiolovelvollisuus!) vai ero vai huonossa suhteessa kituminen?
Jos menet juttelemaan vaikka sinne perheas.neuvottelukeskukseen, se olisi viesti miehesikin suuntaan, että tahdot yrittää vielä ( = sinulle ei toista miestä) ja siksi haet apua.

 

[/^]

oletteko hakeneet ulkopuolista apua esim. perheas.neuvottelukeskuksessa?

mies ei lähde tällaisiin. minä haluaisin. toisaalta pelottaa sellainenkin... pelottaa leimautua tms...

Yksinkin voi mennä juttelemaan, jos puoliso ei halua. Mikä olisi sinulle helpoin vaihtoehto: "leimautuminen", jos hakee apua (jota tuskin tulee tapahtumaan - vaitiolovelvollisuus!) vai ero vai huonossa suhteessa kituminen?
Jos menet juttelemaan vaikka sinne perheas.neuvottelukeskukseen, se olisi viesti miehesikin suuntaan, että tahdot yrittää vielä ( = sinulle ei toista miestä) ja siksi haet apua.

luithan tämän ap?

 

[ap]

oletteko hakeneet ulkopuolista apua esim. perheas.neuvottelukeskuksessa?

mies ei lähde tällaisiin. minä haluaisin. toisaalta pelottaa sellainenkin... pelottaa leimautua tms...

Yksinkin voi mennä juttelemaan, jos puoliso ei halua. Mikä olisi sinulle helpoin vaihtoehto: "leimautuminen", jos hakee apua (jota tuskin tulee tapahtumaan - vaitiolovelvollisuus!) vai ero vai huonossa suhteessa kituminen?
Jos menet juttelemaan vaikka sinne perheas.neuvottelukeskukseen, se olisi viesti miehesikin suuntaan, että tahdot yrittää vielä ( = sinulle ei toista miestä) ja siksi haet apua.

luithan tämän ap?

luin.

mutta en minä tiedä....

on niin sekava olo...

Silloin kun ei riidellä, miehen mielestä meillä on kaikki hyvin. SIis toki riidat kuuluu jokaiseen suhteeseen, mutta ei mielestäni siinä määrin kuin meillä niitä on. Ja tämä yleinen v-mäisyyden ilmapiiri...

Olen ajatellut, että haluaisin olla yhdessä sen miehen kanssa, jonka kanssa menin aikoinani naimisiin. Mieheni on muuttunut siitä. En halua sellaista miestä kuin hän nykyään on.

 

[Satuja]

Sun ei todellakaan tarvitse pelätä että tuon ikäinen lapsi määrättäisiin isälleen. Ei vaikka tulosi olisivat huonommat kuin isällä tai olisit miestäsi joskus raapaissut. Voit olla rauhallisin mielin

 

[ap]

talo on molempien nimissä, mutta mieshän sitä maksaa. ei minulla ole varaa jäädä tähän. jos muutan ennen eropäätöstä/eron "julistamista" (vai mikä se on) pois lapsen kanssa, voinko saada mistään mitään tukea? Siis kun virallisesti olen vielä naimisissa?

 

[lillipilli]

oli lapset silloin n.2v ja 3v.Saivat tapaamisoikeuden joka toinen viikonloppu..Vaikka isä halusikin lapset vuoroviikoin.Liian pieniä olivat sellaiseen..

Oikeusko tästä päätti? Nimittäis sossuhan ei tällaisia päätä, vaan oikeus (tai vanhemmat).

Muutoin lapsi menee sen luo, jonka luona sillä on turvalisempi ja vakaampi asua. Esim. se joka jää asumaan perheen yhteiseen kotiin lapsen kanssa, on vahvoilla. Jos äiti lähtee vaikka muualle asumaan ja isä jää yhteiseen kotiin, on muuten ok ja kaikki edellytykset hoitaa lapsi, niin oikeus voi katsoa isän olevan sopivampi.

Kuitenkin, lukekaa laki lapsen huollosta. Siellä sanotaan, että lapsen MOLEMMILLA vanhemmilla on oikeus päättää mm. lapsen asuinpaikasta. Ts. kumpikaan vanhempi ei voi muuttaa lupaa kysymättä lapsen kanssa muualle. Myös muuttoilmoitus pitää toisen allekirjoittaa ja hyväksyä. Ns. lapsen lähivanhempi (usein äiti, mutta miksei siis isäkin) voi kyllä muuttaa vaikka huitsin kuuseen, mutta lasta hän ei sinne saa viedä ilman toisen vanhemman lupaa.

 

[vieras]

oli lapset silloin n.2v ja 3v.Saivat tapaamisoikeuden joka toinen viikonloppu..Vaikka isä halusikin lapset vuoroviikoin.Liian pieniä olivat sellaiseen..

Oikeusko tästä päätti? Nimittäis sossuhan ei tällaisia päätä, vaan oikeus (tai vanhemmat).

Muutoin lapsi menee sen luo, jonka luona sillä on turvalisempi ja vakaampi asua. Esim. se joka jää asumaan perheen yhteiseen kotiin lapsen kanssa, on vahvoilla. Jos äiti lähtee vaikka muualle asumaan ja isä jää yhteiseen kotiin, on muuten ok ja kaikki edellytykset hoitaa lapsi, niin oikeus voi katsoa isän olevan sopivampi.

Kuitenkin, lukekaa laki lapsen huollosta. Siellä sanotaan, että lapsen MOLEMMILLA vanhemmilla on oikeus päättää mm. lapsen asuinpaikasta. Ts. kumpikaan vanhempi ei voi muuttaa lupaa kysymättä lapsen kanssa muualle. Myös muuttoilmoitus pitää toisen allekirjoittaa ja hyväksyä. Ns. lapsen lähivanhempi (usein äiti, mutta miksei siis isäkin) voi kyllä muuttaa vaikka huitsin kuuseen, mutta lasta hän ei sinne saa viedä ilman toisen vanhemman lupaa.

Ei pidä paikkaansa! Kyllä lähivanhempi voi muuttaa ainakin kotimaassa vaikka kuinka kauas lapsen/lasten kanssa. Olisihan se naurettavaa, jos täytyisi esim. olla loppuelämänsä työttömänä jossain landella sen takia, että ex ei anna lupaa muuttaa... Näin ei siis tosiaan ole.

 

[ap]

oli lapset silloin n.2v ja 3v.Saivat tapaamisoikeuden joka toinen viikonloppu..Vaikka isä halusikin lapset vuoroviikoin.Liian pieniä olivat sellaiseen..

Oikeusko tästä päätti? Nimittäis sossuhan ei tällaisia päätä, vaan oikeus (tai vanhemmat).

Muutoin lapsi menee sen luo, jonka luona sillä on turvalisempi ja vakaampi asua. Esim. se joka jää asumaan perheen yhteiseen kotiin lapsen kanssa, on vahvoilla. Jos äiti lähtee vaikka muualle asumaan ja isä jää yhteiseen kotiin, on muuten ok ja kaikki edellytykset hoitaa lapsi, niin oikeus voi katsoa isän olevan sopivampi.

Kuitenkin, lukekaa laki lapsen huollosta. Siellä sanotaan, että lapsen MOLEMMILLA vanhemmilla on oikeus päättää mm. lapsen asuinpaikasta. Ts. kumpikaan vanhempi ei voi muuttaa lupaa kysymättä lapsen kanssa muualle. Myös muuttoilmoitus pitää toisen allekirjoittaa ja hyväksyä. Ns. lapsen lähivanhempi (usein äiti, mutta miksei siis isäkin) voi kyllä muuttaa vaikka huitsin kuuseen, mutta lasta hän ei sinne saa viedä ilman toisen vanhemman lupaa.

Ei pidä paikkaansa! Kyllä lähivanhempi voi muuttaa ainakin kotimaassa vaikka kuinka kauas lapsen/lasten kanssa. Olisihan se naurettavaa, jos täytyisi esim. olla loppuelämänsä työttömänä jossain landella sen takia, että ex ei anna lupaa muuttaa... Näin ei siis tosiaan ole.

...niin voiko äiti muuttaa lapsen kanssa väliaikaisesti (ennen huoltajuus yms päätöksiä) pois kotoa, siis eri osoitteeseen kuin isä?

 

[§]

oli lapset silloin n.2v ja 3v.Saivat tapaamisoikeuden joka toinen viikonloppu..Vaikka isä halusikin lapset vuoroviikoin.Liian pieniä olivat sellaiseen..

Oikeusko tästä päätti? Nimittäis sossuhan ei tällaisia päätä, vaan oikeus (tai vanhemmat).

Muutoin lapsi menee sen luo, jonka luona sillä on turvalisempi ja vakaampi asua. Esim. se joka jää asumaan perheen yhteiseen kotiin lapsen kanssa, on vahvoilla. Jos äiti lähtee vaikka muualle asumaan ja isä jää yhteiseen kotiin, on muuten ok ja kaikki edellytykset hoitaa lapsi, niin oikeus voi katsoa isän olevan sopivampi.

Kuitenkin, lukekaa laki lapsen huollosta. Siellä sanotaan, että lapsen MOLEMMILLA vanhemmilla on oikeus päättää mm. lapsen asuinpaikasta. Ts. kumpikaan vanhempi ei voi muuttaa lupaa kysymättä lapsen kanssa muualle. Myös muuttoilmoitus pitää toisen allekirjoittaa ja hyväksyä. Ns. lapsen lähivanhempi (usein äiti, mutta miksei siis isäkin) voi kyllä muuttaa vaikka huitsin kuuseen, mutta lasta hän ei sinne saa viedä ilman toisen vanhemman lupaa.

Ei pidä paikkaansa! Kyllä lähivanhempi voi muuttaa ainakin kotimaassa vaikka kuinka kauas lapsen/lasten kanssa. Olisihan se naurettavaa, jos täytyisi esim. olla loppuelämänsä työttömänä jossain landella sen takia, että ex ei anna lupaa muuttaa... Näin ei siis tosiaan ole.

...niin voiko äiti muuttaa lapsen kanssa väliaikaisesti (ennen huoltajuus yms päätöksiä) pois kotoa, siis eri osoitteeseen kuin isä?

tottakai voi muuttaa! oikeusaputoimisto neuvoo lisää, soitapa sinne. varsinkin kun teillä tuntuu olevan yhteistä omaisuutta ja osituksessa tarvitset ainakin apuja erotilanteessa.

 

[clivia]

Jos mä olisin tienny missä helvetissä me eletään nyt ja miten paljon kusipäinen lasteni isä on kiusannut mua henkisesti (olen työkyvytön) ja miten paljon lapset sairastui henkisesti sen kiusantekoon,mun mollaamiseen ym. mä olisin luopunut lapsista.
Ero tuli 2003 ja siitä asti on jatkuvat uhkailut,vittuilut ja kiusanteot jatkunee sekä lasten manipulointi.
Jos toinen uhkaa jo tuos vaihees ottavansa lapsen ni kannattaa miettiä tarkkaan kumpi on lapselle paras,se että isä saa sen vai että se mahdollisesti sitten kiusaa teitä eron jälkeen katkeruuksissaan loputtomiin kuten mun exä.
Mun lasten kohtalo taitaa olla nyt huostaanotto,sen jälkeen niitä ei mikään lopulliselta tuholta enää pelastakkaan.