miehen lapsuudenystävä meillä ja mies muuttui aivan muuksi mitä on..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kaltoinkohdeltu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kaltoinkohdeltu

Vieras
ovat tosiaan tunteneet ikänsä, mutta viimeiset vuodet pitäneet yhteyttä vain pitkin puheluin, kilometrejä välissä vähän liikaa ja kummallakin niin paljon töitä ettei aikataulut käy yksiin. paljon olen mieheni takia koittanut itsekin joustaa että mies pääsisi tapaamaan ystäväänsä tms.
no ,nyt saatiin hommat niin, että tää ystävä pääsi meille täksi viikonlopuksi.
välittömästi kun tämä mies astui sisään, musta tuli murun sijasta muija. "muija haepas meille kaljat kaapista". haavi auki katsoin miestäni, se ei ikinä puhu niin. heti tajusin et sillä on nyt joku ihmeellinen näyttämisen halu ystävälle jota ei ole vuosiin nähnyt. no, päivä meni ihan jees, menin osittain omia menojani ja tulin taas kotiin. ottivat siinä sitten illalla muutaman ja mäkin jois lasin pari punaviiniä. sit piti lähtee baariin, niin mua ei huolittukaan mukaan, mies todella törkeästi nauraen sanoi, että meidän reissuun ei ämmät mahdu. sanoin, että lähden sitten itsekseni. mies meni vessaan (ovi auki) laittamaan hiuksiaan. menin sinne myös etsimään ripsiväriäni, niin mies kävi käsiksi!!!!!!!!!!!!!!!!!!
retuutti mut paidasta repien ulos sieltä vessasta, mua sattui käsivarteen ja siihen tuli mustelma. aloin itkeä ja juoksin makuuhuoneeseen jonne mies tuli perässä ja sanoi, että turha siinä on porata.
lähtivät sitten baariin ja mä jäin nukkumaan.
nyt aamulla mies sit sano mulle kun sen kaveri meni tupakalle, et MITÄ SE MUN MURU??!! voi vittu suoraan sanottuna että mulla kissahti, tiuskasin sille, että mä en sulle mikään muru ole, vedä kätees kusipää.
tosi mukava tyyppi toi miehen ystävä, kohtelias ja asiallinen, ei yhtään sellanen "muijittelija" tai "ämmittelijä" eli ns.samaistumisesta ei ole kyse, miehen vaan tarvii nyt sille näyttää et kato ku meillä ei muijat silmille hypi.
ainoo vaan et mies ei IKINÄ näiden vuosien aikana ole KENENKÄÄN seurassa ollut noin nöyryyttävä, tyly ja törkeä.
se on nyt 2 päivän aikana satuttanut mua fyysisesti ja henkisesti enemmän kun koskaan yhteensä. mä en tunne mun miestä just nyt. surettaa.
poistun tästä mun vanhempien luo, palaan illemmalla koneelle.. oli vaan pakko saada purkaa..
 
törkee mies. Etkö voi kysyä siltä, miksi käyttäytyy alentuvasti ja nöyryyttävästi sinua kohtaan kaverisi aikana?
Huomaan samaa miehessä kun hänen vanhemmat käymässä. Jos pyydän tekemään jotain, ei voi tehdä tai kiukutellen ja tiuskien tekee. Yleensä on lastensa kanssa mutta kun hänen vanhemmat käyvät, lapset hänelle kuin ilmaa ja juttelee vaan vanhempiensa kiinteistöistä tai sijoituksista. Vituttaa suunnattomasti.
 

että sun miehes on niin mustasukkainen susta,ei halunnut sua missään nimessä lähellekkään sitä kaveriaan,siks käyttäytyi näin eikä halunnut sua sen takia baariinkaan,ettei vaan teidän kahden välille kehkeydy mitään.Jokatapauksessa törkeästi käyttäytyi.Mitähän se kaverikin siitä ajatteli..



Alkuperäinen kirjoittaja kaltoinkohdeltu:
ovat tosiaan tunteneet ikänsä, mutta viimeiset vuodet pitäneet yhteyttä vain pitkin puheluin, kilometrejä välissä vähän liikaa ja kummallakin niin paljon töitä ettei aikataulut käy yksiin. paljon olen mieheni takia koittanut itsekin joustaa että mies pääsisi tapaamaan ystäväänsä tms.
no ,nyt saatiin hommat niin, että tää ystävä pääsi meille täksi viikonlopuksi.
välittömästi kun tämä mies astui sisään, musta tuli murun sijasta muija. "muija haepas meille kaljat kaapista". haavi auki katsoin miestäni, se ei ikinä puhu niin. heti tajusin et sillä on nyt joku ihmeellinen näyttämisen halu ystävälle jota ei ole vuosiin nähnyt. no, päivä meni ihan jees, menin osittain omia menojani ja tulin taas kotiin. ottivat siinä sitten illalla muutaman ja mäkin jois lasin pari punaviiniä. sit piti lähtee baariin, niin mua ei huolittukaan mukaan, mies todella törkeästi nauraen sanoi, että meidän reissuun ei ämmät mahdu. sanoin, että lähden sitten itsekseni. mies meni vessaan (ovi auki) laittamaan hiuksiaan. menin sinne myös etsimään ripsiväriäni, niin mies kävi käsiksi!!!!!!!!!!!!!!!!!!
retuutti mut paidasta repien ulos sieltä vessasta, mua sattui käsivarteen ja siihen tuli mustelma. aloin itkeä ja juoksin makuuhuoneeseen jonne mies tuli perässä ja sanoi, että turha siinä on porata.
lähtivät sitten baariin ja mä jäin nukkumaan.
nyt aamulla mies sit sano mulle kun sen kaveri meni tupakalle, et MITÄ SE MUN MURU??!! voi vittu suoraan sanottuna että mulla kissahti, tiuskasin sille, että mä en sulle mikään muru ole, vedä kätees kusipää.
tosi mukava tyyppi toi miehen ystävä, kohtelias ja asiallinen, ei yhtään sellanen "muijittelija" tai "ämmittelijä" eli ns.samaistumisesta ei ole kyse, miehen vaan tarvii nyt sille näyttää et kato ku meillä ei muijat silmille hypi.
ainoo vaan et mies ei IKINÄ näiden vuosien aikana ole KENENKÄÄN seurassa ollut noin nöyryyttävä, tyly ja törkeä.
se on nyt 2 päivän aikana satuttanut mua fyysisesti ja henkisesti enemmän kun koskaan yhteensä. mä en tunne mun miestä just nyt. surettaa.
poistun tästä mun vanhempien luo, palaan illemmalla koneelle.. oli vaan pakko saada purkaa..

 
Alkuperäinen kirjoittaja osaltaan kuulostaa tutulta:
törkee mies. Etkö voi kysyä siltä, miksi käyttäytyy alentuvasti ja nöyryyttävästi sinua kohtaan kaverisi aikana?
Huomaan samaa miehessä kun hänen vanhemmat käymässä. Jos pyydän tekemään jotain, ei voi tehdä tai kiukutellen ja tiuskien tekee. Yleensä on lastensa kanssa mutta kun hänen vanhemmat käyvät, lapset hänelle kuin ilmaa ja juttelee vaan vanhempiensa kiinteistöistä tai sijoituksista. Vituttaa suunnattomasti.

samoin myös mun esikoinen käyttäytyy joskus huonosti pikkusisartaan kohtaan tiettyjen kavereiden aikana.

Hakee tällä itselleen arvostusta heidän silmissään, kai?

jostain tuolllaisesta varmaan kyse kaikissa tapauksissa, mutta oikeasti, ei kukaan arvosta sellaista joka käyttäytyy noin huonosti.
 
Selvä rooliristiriita, psykologisesti tulkiten.
Miehellä on eri rooleja eri ympäristöissä/seurassa. Jos hän on kaverinsa edessä aina ollut se karski ja ämmittelevä kova jätkä eikä murusteleva nallekarhu, niin hän on hurjassa ristiriitatilanteessa kun pitäisi yhtaikaa sovittaa kahta roolia.
Selväähän se että hän teki sinua kohtaan väärin silti!
Miehelläsi ei vaan ole "munaa" näyttää kaverinsa edessä sitä pehmeämpää puolta itsestään.
Sama jos vanhempien edessä aina ollut asiallinen "tiukkis" niin voi olla tosi vaikea heittäytyä iskä-rooliin kun vanhemmat aina nähneet poikansa vain tietynlaisena.
Näitä tulee kaikille joskus, mutta harvemmin noin voimakkaana. Yleensä ihminen osaa hallita tilannetta niin että jää johonkin kahden omaksumansa roolin välimaastoon.
 
ohho! :O
en kyllä jättäis miestäni tuon takia, mutta selkä seinää vasten pistäisin!
ja jos seuraavaa kertaa tulee niin siinä kaverin paikalla ollessa kysy että miks hänen täytyy yht´äkkiä esittää ihan jotain muuta kuin on?! pistät vaikka kaverin sun sanojesi taakse, ja pyydät sitä kummastelemaan miehesi käytöstä. ;)
nyt sellainen että miehesi ei takuulla muutu seuraavalla kerralla, ja takuulla muistaa sun säikähtäneen ja kummastelleen muodonmuutosta! ja sanot kans et ethän sä halua teille kohta ketään hänen vanhoja kavereita, jos hirviöksi muuttu ihan vain esittääkseen kovempaa kuin on!!
 
Ja usein jotkut ihmiset käyttäytyvät alentuvasti jotain ihmistä kohtaan tahallisesti toisten nähden.
esim. työpaikalla ei vastata tai jätetään ulkopuolelle.
Näillä ihmisillä (kiusaajat?) on varmaan heikko itsetunto tai luulevat että saavat valtaa tai jotain kun käyttäyvytä sikamaisesti yhtä kohtaan? heitä ei sitten kukaan uskalla pomottaa tai käydä vastahankaan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja psykoanalyysi:
Selvä rooliristiriita, psykologisesti tulkiten.
Miehellä on eri rooleja eri ympäristöissä/seurassa. Jos hän on kaverinsa edessä aina ollut se karski ja ämmittelevä kova jätkä eikä murusteleva nallekarhu, niin hän on hurjassa ristiriitatilanteessa kun pitäisi yhtaikaa sovittaa kahta roolia.
Selväähän se että hän teki sinua kohtaan väärin silti!
Miehelläsi ei vaan ole "munaa" näyttää kaverinsa edessä sitä pehmeämpää puolta itsestään.
Sama jos vanhempien edessä aina ollut asiallinen "tiukkis" niin voi olla tosi vaikea heittäytyä iskä-rooliin kun vanhemmat aina nähneet poikansa vain tietynlaisena.
Näitä tulee kaikille joskus, mutta harvemmin noin voimakkaana. Yleensä ihminen osaa hallita tilannetta niin että jää johonkin kahden omaksumansa roolin välimaastoon.

No luuleen että ei huomaa lapsiaan, kun haluaa olla vanhemmilleen mielinkielin. vanhemmat auktoriteettivanhempia (pakottava lapset tekemään mitä käsketään, jos ei muuten niin väkivallalla) eikä osaa vieläkään sanoa heille tai uskalla vastaan.
 
Kyllä mä ottaisin nyt todella vakavasti tuon väkivaltaisuuden. Ei siihen riitä selitykseksi rooliristiriita tai näyttämisen tarve. Onhan niitä nähty, yleensä mies naamioi vitsiksi sävynvaihdoksen kun itsekin osittain tiedostaa asian. Ja semmoisena asian voi ehkä jotenkin sietää ja sopivasti vinoilla.

Mutta tässä kyllä mun mielestä on jostain isommasta asiasta kysymys. Useimmat ihmiset ovat eri ympäristöissä hiukan erilaisia, eikä siinä mitään. Mutta sitten on semmoisiakin ihmisiä, joilla nämä roolit ovat jotain täysin päälleliimattua, ja pinnan alla saattaa kyteä järkyttävä väkivaltaisuus. Jos nyt sivuutat asian pienellä näpäytyksellä sormille, seuraava purkaus saattaa olla ihan toista luokkaa. Väkivaltaiset miehet (tai naisetkaan sen puoleen) eivät varmaan koskaan aloita täydellä repertuaarilla todellisen minänsä paljastamista puoliskolle, vaan ensimmäiset purkaukset ovat jotenkin kokeilevia, että miten paljon on varaa paljastua ilman että toinen lähtee. Alussa ennen ensimmäistä väkivaltaisuuden ilmentymää tällainen kävelevä tulivuori tekee kaikkensa sitoakseen toisen ihanuudellaan, ja vakuuttaakseen että näille hedelmällisille rinteille sinun kannattaa asuntosi rakentaa...

Sitten kun on riittävästi kertynyt toistoja ja tulee varmuus siitä, että toinen tuskin lähtee, voikin avata pellit. Ja yllättävän täysipäisetkin ihmiset saattavat jäädä vangiksi tällaiseen suhteeseen, jos eivät uskalla heti lähteä. Itsetunto menee riekaleiksi nopeasti ja halvaannus astuu sen tilalle.

Ihmisille helposti tulee tarve peittää silmänsä tällaisen tulivuoren todellisuudelta, ja nähdä asia juuri niinkuin jotkut täälläkin ovat tehneet: väkivaltaisuus on yksi rooli muiden joukossa. En usko tähän - naisvihan alleviivaaminen voi olla roolia, mutta väkivalta ei. Mieti, millainen kuva hänellä todellisuudessa on sinusta, ihmisarvostasi ja oikeudestasi elää rauhallista elämää. Pelkään pahoin, että rakastat miestä, jota ei ole olemassa. Sinua puolestaan ei ole olemassa miehellesi - jotain hän näkee, mutta ei sinua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja psykoanalyysi:
Selvä rooliristiriita, psykologisesti tulkiten.
Miehellä on eri rooleja eri ympäristöissä/seurassa. Jos hän on kaverinsa edessä aina ollut se karski ja ämmittelevä kova jätkä eikä murusteleva nallekarhu, niin hän on hurjassa ristiriitatilanteessa kun pitäisi yhtaikaa sovittaa kahta roolia.
Selväähän se että hän teki sinua kohtaan väärin silti!
Miehelläsi ei vaan ole "munaa" näyttää kaverinsa edessä sitä pehmeämpää puolta itsestään.
Sama jos vanhempien edessä aina ollut asiallinen "tiukkis" niin voi olla tosi vaikea heittäytyä iskä-rooliin kun vanhemmat aina nähneet poikansa vain tietynlaisena.
Näitä tulee kaikille joskus, mutta harvemmin noin voimakkaana. Yleensä ihminen osaa hallita tilannetta niin että jää johonkin kahden omaksumansa roolin välimaastoon.
Peesi. Veti kaverilleen roolia ja aapeen pitää ymmärtää se.
 

Yhteistyössä