Miehen "pikkukilarit" juhannuksena ja pitkä vuodatus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Totaalisen loppu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hei Ap!! :hug: luin sun alotus tekstin alusta loppuun. voimia sulle ja jos sulla yhtään riittää rakkautta tätä miestä kohtaan ja jos sun järki yhtään sanoo että tämä suhde on se jonka on tarkoitus kestää loppuun asti niin se vaatii sulta paljon. niin kun naisilta yleensäkkin. nainen on suhteen se tukipuu johon mies yleensä voi turvautua ja huutaa.

itse kärsin melkein samanlaisesta tilanteestiä vuosina 05-07. mies joka viikonloppu poissa, juomassa, kotiin tultua istui vaan hiljaa sanomatta tai tekemättä mitään, jos joskus sanoi jotain sai mut tuntemaan huonolta, laiskalta ja saamattomalta, nainen jolla on reikä.. välillä mietin että tää ei ole oikein ja joo se ei tod.ollu oikein ei naista tai toisia noin saa kohdella!!! mut sit se heräs todellisuuteen alkoi muuttumaan.. täs viimisien vuosien aikana on edelleen juonu viikonloppusin mutta tullut yöks kotiin. muutaman kerran vuodes sille tulee edelleen kamala purkauksia. ikinä ei ole koskenu muhun eikä lapseemme. No joo mitä mä näitä tässä jauhaan ??

ainut mitä voin sanoa sulle on se että sä jaksat tukea ja ymmärtää yritä miettii minkä takia miehes käyttäytyy noin? omal kohdal tuli paljon syitä 30ikäkriisi, masennus, työttömyys ja ystäväpiiri..

toivon sulle paljo paljon jaksamista ja pidä huolta siitä että sulla on ystäviä ympärillä joille voit puhua ja purkaa. se auttaa jo paljon sun jaksamista... mutta muista oman hyvin vointi on etu sijalla jos et jaksa lähde pois ja pyydä jotain miespuolista ystävää puhumaan sun miehelle miks poistuit ja koska palaat.
:hug: :hug: :hug: :hug: :hug:
 
Onnittelut narsistin paskasta ja nyt heität tuon olion pihalle, saat tarvittaessa häädön ja vaihda lukot, puhelinnumero ja hae tarvittaessa lähestymiskielto.

KERRO MUILLE MITEN MIEHESI KÄYTTÄYTYY, ei sun tarvi pitää mitään kulisseja pystyssä.
 
Luetko olleenkaan toisten ihmisten kommentteja? Sinulle kertoi yksi narsistin uhri tarinansa, sinä et kommentoinut mitenkään.

Lueppa oikein ajatuksella vastaukset mitä sinulle on annettu. Sitten koetappa astua omasta navastasi ulkopuolelle ja miettiä asioitasi realistisesti.
 
Kuulostaa aika paljon mun exältä. Yrittää vierittää kaikkia ongelmiansa naisen niskoihin. Jos suututtaa kun työhommat ei menny niinku piti niin sitten yhtäkkiä nainen onkin huora ja itsekäs ja vaikka mitä. Syy suuttumiseen on jossain ihan muualla ku kohteessa, johon se on helppo purkaa.

Huutaminen, tavaroiden rikkominen jne on uhkailua ja henkistä väkivaltaa. Siitä ei muuten ole pitkä matka siihen, että joku päivä kiehahtaa vielä enemmän yli ja mies tönäisee tai läpsäsee...

Mä itse en usko siihen, että tuollalailla käyttäytyvä ihminen kykenee oikeasti ketään rakastamaan. Eihän rakastamaansa ihmistä voi käyttää hyväkseen noin härskisti, dumpata kaikki mitä ei itse jaksa käsitellä toisen niskoihin ilman mitään mahdollisuutta vaikuttaa asioihin.

Sanoisin siis, että jätä se sika. Elä omaa elämääsi, ilman pelkoa.
 
Luen toki ja olen todella kiitollinen kaikille teille!!

Näpyttelen kännykällä,joten kommentointi on vaikeaa. Luen kuitenkin tosiaan kaiken ja montakin kertaa.

Kavereille en saa kertoa mitään. Minulla ei ole oikeutta "mustamaalata" miestä - hänen mukaansa. Se on yksi vihonviimeisistä asioista,joita voin tehdä. Hänen asiansa eivät kuulu muille. Edes psykologille en saisi puhua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Luen toki ja olen todella kiitollinen kaikille teille!!

Näpyttelen kännykällä,joten kommentointi on vaikeaa. Luen kuitenkin tosiaan kaiken ja montakin kertaa.

Kavereille en saa kertoa mitään. Minulla ei ole oikeutta "mustamaalata" miestä - hänen mukaansa. Se on yksi vihonviimeisistä asioista,joita voin tehdä. Hänen asiansa eivät kuulu muille. Edes psykologille en saisi puhua.

onko sun pakko kertoa miehelles jos olet puhunu teidän väleistä???
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Luen toki ja olen todella kiitollinen kaikille teille!!

Näpyttelen kännykällä,joten kommentointi on vaikeaa. Luen kuitenkin tosiaan kaiken ja montakin kertaa.

Kavereille en saa kertoa mitään. Minulla ei ole oikeutta "mustamaalata" miestä - hänen mukaansa. Se on yksi vihonviimeisistä asioista,joita voin tehdä. Hänen asiansa eivät kuulu muille. Edes psykologille en saisi puhua.

No eikö toi sun mielestä ole hälyttävää, että mies määrää mitä ja kenelle saat puhua???
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minsku82:
Hei Ap!! :hug: luin sun alotus tekstin alusta loppuun. voimia sulle ja jos sulla yhtään riittää rakkautta tätä miestä kohtaan ja jos sun järki yhtään sanoo että tämä suhde on se jonka on tarkoitus kestää loppuun asti niin se vaatii sulta paljon. niin kun naisilta yleensäkkin. nainen on suhteen se tukipuu johon mies yleensä voi turvautua ja huutaa.

itse kärsin melkein samanlaisesta tilanteestiä vuosina 05-07. mies joka viikonloppu poissa, juomassa, kotiin tultua istui vaan hiljaa sanomatta tai tekemättä mitään, jos joskus sanoi jotain sai mut tuntemaan huonolta, laiskalta ja saamattomalta, nainen jolla on reikä.. välillä mietin että tää ei ole oikein ja joo se ei tod.ollu oikein ei naista tai toisia noin saa kohdella!!! mut sit se heräs todellisuuteen alkoi muuttumaan.. täs viimisien vuosien aikana on edelleen juonu viikonloppusin mutta tullut yöks kotiin. muutaman kerran vuodes sille tulee edelleen kamala purkauksia. ikinä ei ole koskenu muhun eikä lapseemme. No joo mitä mä näitä tässä jauhaan ??

ainut mitä voin sanoa sulle on se että sä jaksat tukea ja ymmärtää yritä miettii minkä takia miehes käyttäytyy noin? omal kohdal tuli paljon syitä 30ikäkriisi, masennus, työttömyys ja ystäväpiiri..

toivon sulle paljo paljon jaksamista ja pidä huolta siitä että sulla on ystäviä ympärillä joille voit puhua ja purkaa. se auttaa jo paljon sun jaksamista... mutta muista oman hyvin vointi on etu sijalla jos et jaksa lähde pois ja pyydä jotain miespuolista ystävää puhumaan sun miehelle miks poistuit ja koska palaat.
:hug: :hug: :hug: :hug: :hug:

Voi että, kyllä tuommoisen miehen takia on kannattanutkin taistella! Juo viikonloppuisin mutta tulee yöksi kotiin! Raivonpuuskat on vähentyneet niin että niitä tulee enää muutama kerta vuodessa. Uskomattomia muutoksia, onnittelut sulle! Sä olet varmaan monen miehen unelmavaimo, että ihan tukipuu jolle saa huutaa ja raivota. Vau.

Oikein malliesimerkki paapovasta äitihahmosta vaimona, jolle marttyyrinrooli on kuin toinen luonne.

Mä oon ihan sanaton.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Psykologin kanssa on terapiavaihtoehdosta puhuttu. Siinä on vain kaksi muttaa. Olen aina lasteni kanssa. Hoitoapua ei ole. Kolmelle lapselle maalle en saa koulutyttöäkään tai vastaavaa hoitamaan. Toinen ongelma ovat voimavarat. Terapia on vaativaa,enkä varmastikaan tällä hetkellä pystyisi prosessoimaan sitä kaikkea ja etenkin täysin ilman tukea.

Ap, kai itsekin tajuat, että nämä kaksi muttaa eivät ole muita kun tekosyitä. Kysyit mitä sinun tulee tehdä ja vastaus on että JOTAIN sinun on tehtävä, vaikka voimavarasi tuntuvat nyt täysin loppuneilta. Joko lähdet kokonaan miehen luota tai sitten menet sinne terapiaan, jossa haet itsellesi apua. Lapset saa maksamalla hoitoon siksi aikaa (eli palkkaat ihmisen viemään heidät vaikka jätskille siksi aikaa) ja tukea asioiden prosessointiin saat juuri terapeutilta.

Totuus on, että tällä hetkellä makaat vain tulessa ja huudat tuskaasi. Kukaan muu kuin sinä itse ei sinua kuitenkaan siitä pysty nostamaan (kuten ei miestäsikään). Tämä on valitettava totuus. Toimi.
 
Mies tutkii puhelimeni ja salakuuntelee puheluni. Sitä kautta pystyy kontrolloimaan osittain. Hirvittäviä raivareita hän on saanut,kun on saanut selville puhuneeni meistä jollekin ja ne asiat tuo esiin tämän tästä. En siis uskalla juuri puhua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Mies tutkii puhelimeni ja salakuuntelee puheluni. Sitä kautta pystyy kontrolloimaan osittain. Hirvittäviä raivareita hän on saanut,kun on saanut selville puhuneeni meistä jollekin ja ne asiat tuo esiin tämän tästä. En siis uskalla juuri puhua.

No kuitenin olet nyt pitkään palstaillut, joten oliisit varmaan voinut soittaa sinne turvakotiinkin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja :o:
Alkuperäinen kirjoittaja Minsku82:
Hei Ap!! :hug: luin sun alotus tekstin alusta loppuun. voimia sulle ja jos sulla yhtään riittää rakkautta tätä miestä kohtaan ja jos sun järki yhtään sanoo että tämä suhde on se jonka on tarkoitus kestää loppuun asti niin se vaatii sulta paljon. niin kun naisilta yleensäkkin. nainen on suhteen se tukipuu johon mies yleensä voi turvautua ja huutaa.

itse kärsin melkein samanlaisesta tilanteestiä vuosina 05-07. mies joka viikonloppu poissa, juomassa, kotiin tultua istui vaan hiljaa sanomatta tai tekemättä mitään, jos joskus sanoi jotain sai mut tuntemaan huonolta, laiskalta ja saamattomalta, nainen jolla on reikä.. välillä mietin että tää ei ole oikein ja joo se ei tod.ollu oikein ei naista tai toisia noin saa kohdella!!! mut sit se heräs todellisuuteen alkoi muuttumaan.. täs viimisien vuosien aikana on edelleen juonu viikonloppusin mutta tullut yöks kotiin. muutaman kerran vuodes sille tulee edelleen kamala purkauksia. ikinä ei ole koskenu muhun eikä lapseemme. No joo mitä mä näitä tässä jauhaan ??

ainut mitä voin sanoa sulle on se että sä jaksat tukea ja ymmärtää yritä miettii minkä takia miehes käyttäytyy noin? omal kohdal tuli paljon syitä 30ikäkriisi, masennus, työttömyys ja ystäväpiiri..

toivon sulle paljo paljon jaksamista ja pidä huolta siitä että sulla on ystäviä ympärillä joille voit puhua ja purkaa. se auttaa jo paljon sun jaksamista... mutta muista oman hyvin vointi on etu sijalla jos et jaksa lähde pois ja pyydä jotain miespuolista ystävää puhumaan sun miehelle miks poistuit ja koska palaat.
:hug: :hug: :hug: :hug: :hug:

Voi että, kyllä tuommoisen miehen takia on kannattanutkin taistella! Juo viikonloppuisin mutta tulee yöksi kotiin! Raivonpuuskat on vähentyneet niin että niitä tulee enää muutama kerta vuodessa. Uskomattomia muutoksia, onnittelut sulle! Sä olet varmaan monen miehen unelmavaimo, että ihan tukipuu jolle saa huutaa ja raivota. Vau.

Oikein malliesimerkki paapovasta äitihahmosta vaimona, jolle marttyyrinrooli on kuin toinen luonne.

Mä oon ihan sanaton.

en ole mikään unelmavaimo. en minäkään mikään maailman helpoin ihminen ole. kyllä mä rakastan miestäni ja se mitä se oli ennen kaikkia masennuksen ym oli ihana ja kiltti huolehtiva ja rakastava mies. se miten se oli kun olin raskaana oli täydellistä oli vieressä ei poistunut kavereiden kans juhlimaan vaan oli vierellä 10kk ja se mitä se on tänä päivänä pyörittää firmaansa, hoitaa taloutta, kannustaa mua opiskelemaan, auttaa kotitöissä: tekee ruuat, siivoaa, auttaa muutenkin on mulle paljon.. se miten se on aidosti mun kans tälläisenä kun olen, mun menneisyyden kanssa ym.. ja se että mä olin sen tukena ymmärsin tuin ja odotin sitä ne pari vuotta oli sen arvosta.
 
jos terapian aloittamisen este on se että se on vaativaa niin uskoisin ettei ikinä tule sopivaa aikaa aloittaa.. koska silloin kun menee hyvin niin ei jaksa alkaa tonkimaan huonoja asioita, silloin kun menee huonosti ei jaksa käydä huonoja asioita läpi.. ei kannata siis siihen vedota itse vaan aloittaa se niin pian kuin mahdollista.. terapiassa mennään sun mukaan,jos käy liian rankaksi sitä voi keventää..mutta ammattilaisen tukea tarvitset kyllä. käyn itsekin terapiassa mutta eri syystä. tsemppiä <3
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minsku82:
Hei Ap!! :hug: luin sun alotus tekstin alusta loppuun. voimia sulle ja jos sulla yhtään riittää rakkautta tätä miestä kohtaan ja jos sun järki yhtään sanoo että tämä suhde on se jonka on tarkoitus kestää loppuun asti niin se vaatii sulta paljon. niin kun naisilta yleensäkkin. nainen on suhteen se tukipuu johon mies yleensä voi turvautua ja huutaa.

itse kärsin melkein samanlaisesta tilanteestiä vuosina 05-07. mies joka viikonloppu poissa, juomassa, kotiin tultua istui vaan hiljaa sanomatta tai tekemättä mitään, jos joskus sanoi jotain sai mut tuntemaan huonolta, laiskalta ja saamattomalta, nainen jolla on reikä.. välillä mietin että tää ei ole oikein ja joo se ei tod.ollu oikein ei naista tai toisia noin saa kohdella!!! mut sit se heräs todellisuuteen alkoi muuttumaan.. täs viimisien vuosien aikana on edelleen juonu viikonloppusin mutta tullut yöks kotiin. muutaman kerran vuodes sille tulee edelleen kamala purkauksia. ikinä ei ole koskenu muhun eikä lapseemme. No joo mitä mä näitä tässä jauhaan ??

ainut mitä voin sanoa sulle on se että sä jaksat tukea ja ymmärtää yritä miettii minkä takia miehes käyttäytyy noin? omal kohdal tuli paljon syitä 30ikäkriisi, masennus, työttömyys ja ystäväpiiri..

toivon sulle paljo paljon jaksamista ja pidä huolta siitä että sulla on ystäviä ympärillä joille voit puhua ja purkaa. se auttaa jo paljon sun jaksamista... mutta muista oman hyvin vointi on etu sijalla jos et jaksa lähde pois ja pyydä jotain miespuolista ystävää puhumaan sun miehelle miks poistuit ja koska palaat.
:hug: :hug: :hug: :hug: :hug:

Samassa paskassa sä tarvot edelleen.. kuvittelet vaan muuta.Olet todellinen esimerkki ALISTETUSTA naisesta,joka elää vaan miehelleen ja tämän tahdon mukaan.
 
ap, oletko koskaan miettinyt miten kodin ilmapiiri vaikuttaa lapsiisi?
millaiset arvet heille jää jatkuvasta pelosta koska isi taas kilahtaa. koska he kuulevat ihan varmana vaikka sinä luulet ettei he kuule.
Lasten takia sun PITÄÄ lähteä vaikka et itseäsi niin paljon arvostaisikaan että viitsisit lähteä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minsku82:
Alkuperäinen kirjoittaja :o:
Alkuperäinen kirjoittaja Minsku82:
Hei Ap!! :hug: luin sun alotus tekstin alusta loppuun. voimia sulle ja jos sulla yhtään riittää rakkautta tätä miestä kohtaan ja jos sun järki yhtään sanoo että tämä suhde on se jonka on tarkoitus kestää loppuun asti niin se vaatii sulta paljon. niin kun naisilta yleensäkkin. nainen on suhteen se tukipuu johon mies yleensä voi turvautua ja huutaa.

itse kärsin melkein samanlaisesta tilanteestiä vuosina 05-07. mies joka viikonloppu poissa, juomassa, kotiin tultua istui vaan hiljaa sanomatta tai tekemättä mitään, jos joskus sanoi jotain sai mut tuntemaan huonolta, laiskalta ja saamattomalta, nainen jolla on reikä.. välillä mietin että tää ei ole oikein ja joo se ei tod.ollu oikein ei naista tai toisia noin saa kohdella!!! mut sit se heräs todellisuuteen alkoi muuttumaan.. täs viimisien vuosien aikana on edelleen juonu viikonloppusin mutta tullut yöks kotiin. muutaman kerran vuodes sille tulee edelleen kamala purkauksia. ikinä ei ole koskenu muhun eikä lapseemme. No joo mitä mä näitä tässä jauhaan ??

ainut mitä voin sanoa sulle on se että sä jaksat tukea ja ymmärtää yritä miettii minkä takia miehes käyttäytyy noin? omal kohdal tuli paljon syitä 30ikäkriisi, masennus, työttömyys ja ystäväpiiri..

toivon sulle paljo paljon jaksamista ja pidä huolta siitä että sulla on ystäviä ympärillä joille voit puhua ja purkaa. se auttaa jo paljon sun jaksamista... mutta muista oman hyvin vointi on etu sijalla jos et jaksa lähde pois ja pyydä jotain miespuolista ystävää puhumaan sun miehelle miks poistuit ja koska palaat.
:hug: :hug: :hug: :hug: :hug:

Voi että, kyllä tuommoisen miehen takia on kannattanutkin taistella! Juo viikonloppuisin mutta tulee yöksi kotiin! Raivonpuuskat on vähentyneet niin että niitä tulee enää muutama kerta vuodessa. Uskomattomia muutoksia, onnittelut sulle! Sä olet varmaan monen miehen unelmavaimo, että ihan tukipuu jolle saa huutaa ja raivota. Vau.

Oikein malliesimerkki paapovasta äitihahmosta vaimona, jolle marttyyrinrooli on kuin toinen luonne.

Mä oon ihan sanaton.

en ole mikään unelmavaimo. en minäkään mikään maailman helpoin ihminen ole. kyllä mä rakastan miestäni ja se mitä se oli ennen kaikkia masennuksen ym oli ihana ja kiltti huolehtiva ja rakastava mies. se miten se oli kun olin raskaana oli täydellistä oli vieressä ei poistunut kavereiden kans juhlimaan vaan oli vierellä 10kk ja se mitä se on tänä päivänä pyörittää firmaansa, hoitaa taloutta, kannustaa mua opiskelemaan, auttaa kotitöissä: tekee ruuat, siivoaa, auttaa muutenkin on mulle paljon.. se miten se on aidosti mun kans tälläisenä kun olen, mun menneisyyden kanssa ym.. ja se että mä olin sen tukena ymmärsin tuin ja odotin sitä ne pari vuotta oli sen arvosta.

Toivottavasti et koskaan tule työskentelemään esimerkiksi turvakodissa.
Tuollainen neuvo olisi aikanaan vaatinut henkeni, jos suhteeseen olisin jäänyt.
Idiotismia voi harrastaa ihan keskenänsä, älä sekoita muita siihen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ehhhh:
Toivottavasti et koskaan tule työskentelemään esimerkiksi turvakodissa.
Tuollainen neuvo olisi aikanaan vaatinut henkeni, jos suhteeseen olisin jäänyt.
Idiotismia voi harrastaa ihan keskenänsä, älä sekoita muita siihen.

sehän riippuu ihan suhteesta. jos mies on muutenkin väkivaltanen niin joo ei siihen kannata jäädä. Mun mies ei ole ikinä nostanu nyrkkiä mua kohtaan. raivopuuskilla tarkoitan huutoa/ lapselliseksi muuttumista. jos mies olisi kerrankin lyöny olisin todellakin lähteny..

ja kai nainen itsekin tietää koska on oikea aika poistua suhteesta???

mieskin masentuu ja ahdistuu aivan kuten nainen. minkä takia miehen pitäs jaksaa ja yrittää naisen kans joka on ahdistunut ym narisistinen jos naisen ei tarvitse?? miehille on suurempi kynnys mennä lääkäriin ja hakea hoitoa joka asiassa..

JOkaisen suurmiehen takana on vielä suurempi nainen joka tukee...

ja en, en tarvo samassa liemessä/paskassa kun muutama vuos takaperin. voin sanoa että mieheni on todellakin muuttunut noista vuosista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minsku82:
Alkuperäinen kirjoittaja ehhhh:
Toivottavasti et koskaan tule työskentelemään esimerkiksi turvakodissa.
Tuollainen neuvo olisi aikanaan vaatinut henkeni, jos suhteeseen olisin jäänyt.
Idiotismia voi harrastaa ihan keskenänsä, älä sekoita muita siihen.

sehän riippuu ihan suhteesta. jos mies on muutenkin väkivaltanen niin joo ei siihen kannata jäädä. Mun mies ei ole ikinä nostanu nyrkkiä mua kohtaan. raivopuuskilla tarkoitan huutoa/ lapselliseksi muuttumista. jos mies olisi kerrankin lyöny olisin todellakin lähteny..

ja kai nainen itsekin tietää koska on oikea aika poistua suhteesta???

mieskin masentuu ja ahdistuu aivan kuten nainen. minkä takia miehen pitäs jaksaa ja yrittää naisen kans joka on ahdistunut ym narisistinen jos naisen ei tarvitse?? miehille on suurempi kynnys mennä lääkäriin ja hakea hoitoa joka asiassa..

JOkaisen suurmiehen takana on vielä suurempi nainen joka tukee...

ja en, en tarvo samassa liemessä/paskassa kun muutama vuos takaperin. voin sanoa että mieheni on todellakin muuttunut noista vuosista.

Narsismi ja masennus on kaksi ihan eri asiaa, narsismista ei parane ikinä, masennus menee ohi. Ap:n mies on selvästi narsistinen ei masentunut, jos olisi masentunut, niin kyllä olisi jo itsekin tajunnut että tekee jotain väärin ja on aika hakea apua, mutta narsistinen ihminen ei ikinä tajua että tekee jotain väärin, koska on omasta mielestään aina oikeassa.
 
Reilu vuosi sitten mies kävi psykiatrian päivystyksessä ja sai 6kk reseptin Cipralexia. Söi niitä aikansa,mutta kärsi sivuvaikutuksista ja vaikutti seksiin niin,että ei meinannut saada orgasmia ollenkaan,tosin erektiot ja libido kuten ennenkin. Lopetti ne sitten omatoimisesti.

Pääsääntöisesti on sitä mieltä,että mulla on vintti pimeänä,eikä hän apua tarvitse.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Narsismi ja masennus on kaksi ihan eri asiaa, narsismista ei parane ikinä, masennus menee ohi. Ap:n mies on selvästi narsistinen ei masentunut, jos olisi masentunut, niin kyllä olisi jo itsekin tajunnut että tekee jotain väärin ja on aika hakea apua, mutta narsistinen ihminen ei ikinä tajua että tekee jotain väärin, koska on omasta mielestään aina oikeassa.

niinpä!
eikä saa unohtaa henkinen väkivalta.
mutta mikäs siinä jos tulee haluttu olo kun mies viimeiseen asti pitää "huolta" rautaisella otteella. sairasta!
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä :
Totuus on, että tällä hetkellä makaat vain tulessa ja huudat tuskaasi. Kukaan muu kuin sinä itse ei sinua kuitenkaan siitä pysty nostamaan (kuten ei miestäsikään). Tämä on valitettava totuus. Toimi.

Samaa mieltä. Toimi. Heti maanantaina.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Luen toki ja olen todella kiitollinen kaikille teille!!

Näpyttelen kännykällä,joten kommentointi on vaikeaa. Luen kuitenkin tosiaan kaiken ja montakin kertaa.

Kavereille en saa kertoa mitään. Minulla ei ole oikeutta "mustamaalata" miestä - hänen mukaansa. Se on yksi vihonviimeisistä asioista,joita voin tehdä. Hänen asiansa eivät kuulu muille. Edes psykologille en saisi puhua.

miksi hän saa sitten valehdella toisille sinusta että sinä teetät hänellä remonttia keittiöön jne. vaikka alunalkaen halusit siihen ulkopuolisn?

 

Similar threads

Yhteistyössä