Miehen riippuvaisuus minussa...ahdistaa,onko muilla?

[ahdistunut]

Eli loppukeväästä sanoin että minusta tuntuu kun en ole täysin meidän avioliitossa nyt läsnä,en tunne suuria tunteita häntä kohtaan vaan lähinnä suurta ystävyyttä ja vanhemmuutta.

Oli puhe että tarvitsen tilaa ja mitenkäs kävi...huhhuu...tilanne muuttui täysin totaalisesti,siitä lähtien olen saanut useita rakkasutxt,meilejä töistä,puheluita kuinka rakastaa,argh,kaikkea sitä mitä meillä ei ole ollut vuosiin kuin satunnaisesti,alussa tietenkin kun oli hempeää.

Pusuttelee joka välissä,halailee,vihjaa seksiin,jota ei olla harrastettu kuukauteen mun tuntojeni takia.Ja nyt tuntuu mahdottomalta tilanteelta.

Hänen seuransa siis ahdisti jo ennen tuota kun otimme asian puheeksi ja nyt sitten kaikki muuttunut sadoin verroin tukalammaksi.

Kai hän on jotenkin säikähtänyt tilannetta ja reagoi noin.juuri se saa minut ahdistumaan vain lisää.

Meillä kaksi lasta mutta olen kyllä miettinyt jo eroa,oisko se paras ratkaisu,en voi omille tunteilleni mitään,pidän häntä ystävänä,en aviomiehenä enkä haluisi hänelle tuottaa jatkuvaa pettymystä että en harrasta seksiä hänen kanssaan tai laittele takaisin rakastan rakastan pusuttelu viestejä.

Voi apua,onko kellään samaa tai kokemusta?

 

[Hoodrat]

Mitä jos koittaisitte jotain yhteistä viikonloppua ja jos sittenkään ei natsaa niin harkitsisin eroa. Itselläni oli aikoinaan samantyylinen tilanne ja huomasin, että olen kokoajan kiinnostunut muista miehistä ja en todellakaan OMASTA MIEHESTÄNI. Lopulta selitin asian miehelle viikon matkan jälkeen mikä meni ihan vituiksi, matka siis. Olimme kuin kavereita ja emme todellakaan harrastaneet seksiä tai mitään intiimiä koko matkan aikana. Tämän jälkeen erosimmekin, ystävinä toki. Ero tilanteeseen on, että meillä ei onneksi(?) ollut lapsia, mikä tekee tilanteesta aina mutkikkaamman.

Sinuna yrittäisin vielä testata, että saatko saman kipinän/kontaktin mieheen mikä seon ollut aikoinaan. Jos se ei onnistu niin lasten takia ei liitossa kannata olla. Olen katsellut vanhempiani 25-vuotta ja en ole IKINÄ nähnyt heidän pussailevan. Lasten takia ei kannata liittoon jäädä, sanoi kuka mitä tahansa.

 

[ahdistunut]

Suurkiitos vastauksestasi.

Juu tässä on koitettu pitkää vloppua viettää kesän aikana ja yksi leffa/ravintolailta kahdestaan...ei seksiä,koen hänet vain niin ystävänä ja todella tästä tekee vaikean nuo lapset joille hän on hyvä isä..Tunnen itseni kyllä totaalisen syylliseksi koko loppuelämäni jos tästä eroa haen mutta tämäkin tilanne on mahdoton ja molemmille ahdistava.

 

[vieras]

Miten olisi aikalisä. Kerro että haluat selvittää ajatuksesi ja tunteesi ja siksi pyydät että suhteenne on tuolla kaveriasteella vaikka puoli vuotta. Miehen ei tarvitse eropelossaan lähennellä jatkuvasti.
Mutta muistathan että jokaisessa pitkässä suhteessa on välillä aikaoja kun akikki tuntuu arkipäiväiseltä kaverimeiningillä, kun sen jaksaa on mahdollisesti luvassa taas uudelleen rakastumisen tunne.

 

[ahdistunut]

nostan vielä

 

[kokemusta on]

Ei kannata erota! Sulla on nyt vaan matalasuhdanne menossa. Anna itelles aikaa vaan, joku päivä oot taas uudelleen rakastunu omaan mieheesi. Ei se ukko vaihtamalla parane

 

[yrmy]

Ehdottomasti kannattaa erota. Miehesi ansaitsee parempaa, eli naisen joka rakastaa häntä.

 

[eräs äiti]

Itse aikanaan erosin juuri siksi että rakkaus vaan hiipu. Liian monta kertaa tunsin itseni petetyksi ja mies joi liikaa..Sitten kun alkoi parantamaan tapojaan niin huomasin että en luota häneen enää missään asiassa ja kaipasin päästä irti hänestä, en halunnut seksiä hänen kanssaan ym. Siinä vaiheessa kun tajusin että mulla on jotain tunteita toista kohtaan tajusin että peli on menetetty, koska en ollut koko yhdessä olomme aikana edes vilkaissut muihin..Meillä oli oikeastaan kaikki ihan ok kun otin ja lähdin, en ole katunut päivääkään..3 vuotta olen ollut aika pitkälle sinkku mitä nyt joitan suhteita ollut. Vo luoja miten nautin tästä itsenäisyydestä ja vapuden tunteesta..