I
Impi
Vieras
Miehen sisko on jokseenkin epätasapainoinen ihminen ja aiheuttaa näin mullekin päänvaivaa, kun en tiedä, miten pitäisi toimia. Ikinä ei tiedä, millä tuulella tämä sisko on. Näin kaikki kyläilyt ovat sellaisia, että jännitän etukäteen jo, miten ne sujuvat.
Välillä kyläillessä kaikki sujuu hyvin ja kaikilla on mukavaa. Välillä taas tämä nainen kehuskelee kaikilla ostoillaan ja harrastuksillaan ja miten helppoa on kun ei ole miestä vaivana ja miten paljon rahaa hänellä on. Ja välillä hän saattaa valitella koko kyläilyn ajan, miten vähän rahaa hänellä on ja miten rankkaa yh:n elämä on. Aika ajoin hän onnistuu jopa yhdistämään nämä kaksi jälkimmäistä samaan kyläilyyn.
Hän myös tykkää ruotia meidän elämäämme ja tekojamme. Esimerkkinä mainitsen nyt sen kun ostimme talon viime kesänä ja hän ekaa kertaa siellä käydessään löysi kaikesta jotain huonoa. Esim. sauna on väärässä paikassa, tontti liian suuri (kyseessä 1000neliötä), lapsilla liikaa tilaa, sisustuksessa käytetty kalliiden suomalaisten suunnittelemia juttuja yms.
Hänen mielialansa vaihtelevat siis todella paljon. Mä haluaisin kovasti tavata tätä ihmistä ja olla tekemisissä hänen kanssaan, mutta nää mielialanvaihtelut tekee likimain joka kyläilystä tuskaa. Nykyisin siis, aiemmin hän on ollut hieman tasapainoisempi. Ollessaan "normaalilla" tuulella kyläily on kivaa, mutta nyt en osaa enää nauttia noistakaan hetkistä kun joudun niin paljon jännittämään etukäteen, että miten tämä kerta nyt menee.
Miten itse suhtautuisit tällaiseen? Lisätä/vähentää kyläilyjä? Nyt kyläilyt ovat vähenneet ja mun mielestäni nuo huonot kerrat on vaan lisääntyneet. Miten mä saisin oltua streessamatta noista kyläilyistä? Tiedän, että tuollaiset ilkeät puheet voisi antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta ei se ole niin helppoa
Välillä kyläillessä kaikki sujuu hyvin ja kaikilla on mukavaa. Välillä taas tämä nainen kehuskelee kaikilla ostoillaan ja harrastuksillaan ja miten helppoa on kun ei ole miestä vaivana ja miten paljon rahaa hänellä on. Ja välillä hän saattaa valitella koko kyläilyn ajan, miten vähän rahaa hänellä on ja miten rankkaa yh:n elämä on. Aika ajoin hän onnistuu jopa yhdistämään nämä kaksi jälkimmäistä samaan kyläilyyn.
Hän myös tykkää ruotia meidän elämäämme ja tekojamme. Esimerkkinä mainitsen nyt sen kun ostimme talon viime kesänä ja hän ekaa kertaa siellä käydessään löysi kaikesta jotain huonoa. Esim. sauna on väärässä paikassa, tontti liian suuri (kyseessä 1000neliötä), lapsilla liikaa tilaa, sisustuksessa käytetty kalliiden suomalaisten suunnittelemia juttuja yms.
Hänen mielialansa vaihtelevat siis todella paljon. Mä haluaisin kovasti tavata tätä ihmistä ja olla tekemisissä hänen kanssaan, mutta nää mielialanvaihtelut tekee likimain joka kyläilystä tuskaa. Nykyisin siis, aiemmin hän on ollut hieman tasapainoisempi. Ollessaan "normaalilla" tuulella kyläily on kivaa, mutta nyt en osaa enää nauttia noistakaan hetkistä kun joudun niin paljon jännittämään etukäteen, että miten tämä kerta nyt menee.
Miten itse suhtautuisit tällaiseen? Lisätä/vähentää kyläilyjä? Nyt kyläilyt ovat vähenneet ja mun mielestäni nuo huonot kerrat on vaan lisääntyneet. Miten mä saisin oltua streessamatta noista kyläilyistä? Tiedän, että tuollaiset ilkeät puheet voisi antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta ei se ole niin helppoa
minun tilanteeni päinvastainen, sen kummemmin selittelemättä. Ei huvita nykyään edes veljenlapsia käydä katsomassa kun tää muija hyökkii arvostelemaan mun yh elämää. (Vaikken mistään valita.)
