Miehen suhtautuminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kummastuttaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kummastuttaa

Vieras
Kerronpa tapauksen tosielämästä. Että näinkin voi käydä. En tiedä sitten onko kovin yleistä. Olemme avopari. Tunnettu ollaan kohta kuusi vuotta, yhdessä asuneet reilun vuoden. Olemme melko nuoria, ja kumpikin on päässyt vasta hiljattain työelämään. Mieheni tosin aikaisemmin, koska on hitusen vanhempi. Asumme Etelä-Suomessa, mutta emme aivan pääkaupunkiseudulla.

Minä opiskelin sanotaan nyt valtiotieteitä, miehelläni on AMK-tutkinto. Olen myös sellaisesta perheestä, jossa on todellakin tasa-arvo, miehen perheessä taas on mies ollut määräävä pää.

Kaikki alkoi siitä, kun onnistuin tuoreella koulutuksellani saamaan vakipaikan (miehellä määräaikainen). No ostin siis auton, että pääsee töihin ja mutenkin. Sanotaan, että se on suuremman kokoluokan eurooppalainen laatumerkki, tosin kymmenisen vuotta vanha, koska ajattelin, etten nyt sijoita autoon sen enempää tällä kertaa, koska en ole vielä päässyt tienaamaan. Tein mielestäni kuitenkin oikean ratkaisun, koska oletan, että ajan sillä autolla myös jonkin aikaa, ettei heti tarvitse vaihtaa. Lisäksi se oli ajokilometreihin nähden halpa, sanotaan nyt niin, että hyvä tarjous. Hyvässä kunnossa ja lisäksi tuttu myyjä suositteli. Samainen myyjä tuntee isäni ja möi hänelle matkailuauton pari vuotta sitten.

Miehelläni on ollut auto kauemmin, hieman omaa autoani vanhempi takakontillinen pienemmän kokoluokan japsi. Mieheni aloitti kiukuttelemisen jo silloin kun suunnittelin auton ostoa. Hänen mielestään autoni olisi pitänyt olla mielellään japanilainen ja sellainen, jossa on kaksi ovea ja takaluukku, siis töpöperä (kauppakassi). Hänen mielestään NAINEN ei tee mitään isommalla autolla. Lisäksi sen olisi pitänyt olla vanhempi/huonompi jne.

Itse taas jotenkin tunnen oloni kotoisammaksi ja turvallisemmaksi isommassa autossa. (Vanhemmillani on aina ollut suuremman kokoluokan autoja.) Sitten kun ostin kyseisen auton, siitä nousi hirveä haloo, että ökyilen ja leveilen silllä merkillä, jota en kehtaa nyt tässä sanoa. Kuulemma kellään ei ole ensimmäisenä autona kyseisen merkin autoa. No mitä tekee mies. Hän haukkuu naama punaisena, että sen takia ostin sen auton, kun on koulutusta ja parempi työpaikka. Ja kaiken lisksi mies meni ja vaihtoi oman autonsa uudempaan kuin omani on tällä hetkellä. Japanilainen tosi sekin. Onhan japanilaiset ihan hyviä, ei siinä mitään. Ihmettelempä vaan, vaihtoiko mies sen takia autoa, voiko se ottaa noin koville, jos naisella on uudempi auto???

Lisäksi haluaisin tietää onko normaalia tuntea inhotusta siitä, että olisin halunnut ikään kuin pitempään nauttia ""uudesta"" autostani, ilman että mies menee ja matkii? Eihän mieheni ostama auto ole itseltäni mistään pois, mutta olisin halunnut hieman pidempän olla tuttavapiirissämme uusimman auton omistaja. Tykkään kuitenkin omasta autostani, ei siinä mitään.
 
Vanha totuus, mersu, BMW, toyota ja nissan kuskit ovat kaikki idiootteja. Mersu ja BMW kuskit ovat itseään täynnä olevia kusiaisia ja toyota ja nissan kuskit itaruksia, käyvät yleensä tarjoustalossa yms yms..

Ranskalaiset autot osoittavat sydämen sivistystä. Tulevathan kaikki hyvät viinitkin ranskasta.

Kolahtiko AP, tunnistitko itsesi ja miehesi? Heh, olisi syytä katsoa peiliin!
 
...ei parisuhdetta pitäisi tuollaisilla asioilla vaivata.

Ehkä miehesi ei kiukuttele kateudesta, vaan siitä ettet kommentoinut vakavasti syitä hankintasi takana - tietenkin kyseessä on SINUN valintasi, ja mielestäni hyvin perusteltukin - Eihän se mieheltä ole pois jos ajat isolla autolla. Kuitenkin, jos olisit perustellut miksi juuri sinä haluat juuri sen auton, ehkä miehesikin olisi sulanut ajatukselle, eikä olisi alkanut kiukkuamaan. Ei tällaisista asioista kannata tapella - jos kyseessä ovat aikuiset ihmiset joilla on järkeä vähänkään päässä, asiasta päästään yhteisymmärrykseen.

Itse olen avoparin mies, ja myin oman autoni pois kun muutimme saman talouden alle avovaimon kanssa, ihan vain siitä syystä että hänen autonsa oli uudempi ja parempikuntoinen - VAIKKAKIN olin kovin kiintynyt omaan autooni. Päätös johtui ihan vain siitä ettei kahdelle autolle ollut tarvetta. En ole kiukkuillut asiasta missään vaiheessa, ja jos tyttö haluaisikin nyt ostaa ison kiiltävän maasturin, ei se minun itsetuntoani söisi.

Toisaalta se, jos hän haluaisi ostaa auton, jonka osalta minulla olisi tosiperäisiä rehellisiä mielipiteitä miksi kyseistä autoa EI pitäisi ostaa, eikä hän neuvojani kuuntelisi millään tapaa - Kieltämättä saattaisin pahastua, koska uskon tietäväni autoista avovaimoani enemmän. En tarkoita nyt paremmuustekijöillä muita kuin oikeasti kriittisiä asioita - auton väri jne ovat samantekeviä minulle, joten avovaimo saa päättää. =)

Eli älä tee asiasta liian isoa haloota, vaan pyri keskustelemaan asiasta miehesi kanssa rauhallisesti, ja sano miksi halusit juuri sen auton (turvallisuudentunne jne), äläkä vain missään nimessä käy aggressiivikseksi asian suhteen se vain lietsoo toisen osalta samaa, jos on jo valmiiksi tuohtunut...

Ps. ei se ole sinun vikasi jos miehesi pahastuu asiasta, mutta koska olette pari, voit oppia välttämään tilanteita, ja ehkä miehesikin kehittyy siitä.
 
Sen verran vaan, että miehelläni ei ole kumpaakaan noita japseista. Eikä mulla ole muutenkaan mitään toiveautoa. Ajelisin ihan hyvin vaikka Ladalla, jos se toimisi. Sattuipahan nyt vaan tollainen tapaus. Anteeksi jos loukkasin viestilläni joitakin ihmisiä. Itse en koskaan luokittele ihmisiä, vähiten auton parusteella.
 
Minun mieheni osti myös uudemman auton samantyyppisessä tilanteessa. Ja oston jälkeen vielä valitti kuinka kiintynyt oli vanhaan autoosa jne. Mitäs vaihtoi sitten???
 
Vaikuttaa, että satuit miehen arkaan paikkaan, jos heillä kotona mies on päättänyt ko. kokoluokanhankinnasta ja hän vielä ajattelee tietävänsä enemmän autoista kuin sinä.
Sitten sinä ""nolaat"" miehen hankkimalla auton oman mielesi mukaan ottamatta hänen mieleipidettään huomioon, se ilmeisesti ottaa hänen luonnolleen. Hänen sitten piti vaan näyttää että saa hänkin uudemman auton.
Meillä tämä toimii vähän toisin päin eli vaimolla on se parempi auto ollut aina. Ensimmäinen uutena hankittu auto hankittiin hänelle, nyt hänellä on menossa kolmas uutena hankittu auto, ei nyt mikään bemari, mutta sellainen mihin on ollut varaa.
Tämä ainoastaan siitä syystä että jos auto sammuu, niin hän hälyttää minut tai hinausauton paikalle. Itse nyt jotain pystyn katsomaan missä voisi olla vikaa.
Teillä molemmilla taitaa olla hieman oppimista ei kai moisen asian takia kannata ajautua ""törmäyskurssille""
 
Vitut sä milllään Ladalla ajelisi, asenteesi tuli jo selväksi kirjoituksestasi. Lapsellinen olet, nousukasmainen idiootti. Kukaan fiksu ei rehvastele automerkillään, ainakaan 10 vuotta vanhalla !!!!!
 
Samainen lapsellisuus ja nousukasmaisuus näkyy asenteessasi miehesi koulutukseen. Toivottavasti hän äkkiä hankkii itselleen ylempitasoisen koulutuksen, ainakin paremman kuin valtsikasta saa, niin loppuu toi sinun kukkoilusi. En tosiaan kadehdi miestäsi, ottaisi jo hatkat hyvän sään aikana.
 
No aika kummalliselta kuulostaa... Mies on selkeästi kateellinen, haukkuu sun auton ja sun mieltymykset ja väittää sua leveiliäksi. Toisaalta sinä olet harmissasi miehellesi, että meni ostamaan uuden auton heti sun perään, koska sinä haluat paistatella yksin uusine autoinesi.

Voi herran pieksut! Ei parisuhteessa ole tarkoitus kilpailla. Jos toinen saa saavutettua jotain, niin siitä ollaan iloisia! Ei kateellisia. Minä olen ainakin ihan vilpittömästi ylpeä mieheni saavutuksista ja aivan varmasti hänkin taputtelee minua selkään, kun saavutan jotain.

En ihan oikeasti ymmärrä. Minulle parisuhde on viimeistään se paikka, missä ei tarvitse pingottaa, kilpailla ja pönkittää omaa itsetuntoaan. Tuntuisi tosi järkyttävältä, jos joutuisin tuollaisia asioita miettimään... HUH.
 
En mielestäni ole mitenkään nousukas tms. Ymmärrän kyllä, että tällä palstalla suurin osa kävijöistä on varmaan vähemmän koulutettuja, mutta en ole koskaan arvioinut ihmisiä myöskään koulutuksen perusteella. Ymmärrän, että kateellisia löytyy. Eikä se minua haittaa, vaikka mieskin osti uudemman auton. Ihmetyttää vain hänen suhtautumisensa tuohon minun autovalintaani.

Ei meillä minun mielestäni mitään kilpailua ole. Minä en ainakaan menisi sen takia vaihtamaan autoani, vaikka miehellä olisi uudempi auto (kuten nyt onkin). Minä en ole ainakaan mielestäni luonut mitään kilpailuasennetta, sillä tämä miehen käytös alkoi jo silloin, kun vasta itse suunnittelin auton ostamista. Tosin hän kuitenkin ymmärtää autojen päälle jotain. Hän on siltä alalta valmistunut. Enkä myöskään vähättele yhtään hänen koulutustaan. Hän osaa paljon kaikkea sellaista, jota minä en osaa.

Tottahan on myös, että hän yllättyi autovalinnastani melkoisesti (yllätyin itsekin). Sattui vaan sopivasti (heräteosto???). Kai jokainen meistä haluaisi vähön olla osallisena myös puolison hankinnoissa, tarkoitan, että sanomassa mielipiteensä, siitä kai mieheni otti itseensä.
 
Onko miehesi 5-v ja leikkii pikkuautoilla? Kurjaa, että joutuu noin puolustelemaan ja selittelemään omaa asiallista päätöstään. Olit mielestäni erittäin käytännöllinen.

Minulla ei ole autoa, mutta tutussa perheessä mies osti vaimolleen isomman auton, koska pitää sitä turvallisempana ja luotettavampana. Todella kauniisti ajateltu, että toiselle ei sattuisi mitään eikä jää turhaan tien päälle. Suomessa on yleensä huonot kelit ja isompi auto työntää esim. hirvet pois altaan siinä kun kauppakassi murskaantuu kokonaan ja matkustajat samalla.

Meillä on samalainen koulutustilanne perheessä. Toivon todella, ettei mies ala kadehtia ja kilpailla, sillä inhoan sellaista missä tahansa. Tähän mennessä ollaan (jo monta vuotta) kilpailtu vain siinä, kumpi saa tehdä toiselle enemmän hyvää. Win-win-tilanne.

Luulen että olet autosi ansainnut ja oikeuden ostaa minkä haluat. Toivottavasti ei tule isompaa ongelmaa, kannattaa varmaan tästäkin puhua ja puhua , jos helpottaisi.
Tykkää autostasi, mutta antaahan muidenkin tykätä omistaan. Ei se ole sinulta pois. Eikös se ole kaikille parempi, mitä useammalla on mahdollisimman uusi auto, jo ympäristönkin kannalta? Sorruthan kilpailuun nyt sinäkin.
Minä sen sijaan menen pyörällä ja naureskelen naapurien kilpavarustelulle. En olisi sitä edes huomannut, ellei mies olisi kiinnittänyt huomiotani siihen mitä parkkipaikalla tapahtuu. Voi että meillä on hauskaa ;)
 
Huh huh, mitä kommentteja olet saanut. Sinäkö tässä muka olet ahdasmielinen, typerä ja nousukasmainen? Olet opiskellut ahkerasti ja saanut hyvän työn. Teit järkevän ja perustellun harkinnan (tarvitset auton töittesi takia ja isompi auto on turvallisempi), maksoit sen omilla rahoillasi etkä mielestäni todellakaan leveillyt hankinnallasi saati sitten hankkinut mitään leveilyautoa (10 vuotta vanha...).

MIEHESI käyttäytyy epäkypsästi ja itsekkäästi.

Kommentoin sinkkujen puolella ""akateemikko""-keskustelussa sitä, että ei-akateemisillä miehillä tuntuu olevan vaikeuksia sulattaa akateemisia naisia ja sain siitä paljon paskaa niskaani. Silloin tarkoitin lähinnä yhteneviä maailmankatsomuksia, mutta suhtautuminen menestykseen on toinen hyvä esimerkki. Katsos kun miesten on oikeasti vaikea sulattaa sitä, että nainen tienaa enemmän (ja hänellä on siis myös varaa kivoihin materiaalisiin juttuihin) kuin mies.

Ei ole mielestäni kyse siitä, että ap leveilisi yhtään millään tai halveksisi miehensä koulutusta tai mitään muutakaan hänessä, vaan siitä, että miehen itsetunto ei kertakaikkiaan kestä sitä, että nainen menestyy (työelämässä) paremmin kuin hän (rahassa mitattuna).

Vai onko kaikkien muitten mielestä oikeasti ihan ok että mies huutaa ""naama punaisena"" sitä että nainen osti paremman auton kun hänellä on?

Tietysti miehelläkin on oikeus ostaa uusi auto, mutta tässä tapauksessa pahasti vaikuttaa siltä, että motiivina uuden ostoon ei ollut tarve vaan hinku saada parempi auto kuin naisella on. Hiekkalaatikkomeininkiä.

Älä nyt kuitenkaan jätä sitä sikaa. :) Tollasia ne miehet on.
 
Selvä kilpailuasetelma.

Jos et tunnista piirrettä itsessäsi, niin miehen puolelta sellaista on ilmassa.

Tosin ei 10 vuotta vanha auto ole mikään uusi, vaikka olisi minkä merkkinen.

Keräilyautot on sitten erikseen ;)

Ihmetyttää asenne, että miehellä pitäisi olla perheen paras auto, sillä useinhan nainen kuskaa lapsia ja tarvitsisi sen turvallisimman auton. Räikeitä on ne tapaukset, että mies ajaa uudehkolla bemarilla ja nainen vie 20 vanhalla escortilla lapsia harrastuksiin, vaikka kyseessä olisi pariskunta, joka on ollut vaikka 15 vuotta ydinperheenä yhdessä yhteisillä rahoilla eläen ja nainen lapsia kotona hoitaneena on luopunut omasta tulotasostaan yhteisten lasten vuoksi, jotta mies voisi edetä urallaan... ja perheen tuloilla voisi ostaa vaikka molemmille kohtuuhintaiset uudet autot...

Ymmärrän sikäli miestäsi, että jos autot oli hänen alaansa, niin hän ei halunnut silläkin saralla jäädä jalkoihisi, kuten on jo jäänyt koulutuksessa, työpaikassa ja ilmeisesti palkassakin.

Avioparin tulisi olla yksikkö, joka tekee töitä yhteisen hyvinvoinnin eteen, eikä sortua kilpavarusteluun.

Mitäs, jos ensi kerralla ostatte tismalleen samanlaiset autot tai molemmat istutte saman pöydän ääreen ja keskustelette autovalinnoista etukäteen, niin ei tarvitse alkaa samanlaiseen kilpavarusteluun (miehen puolelta).
 
Osuin siis oikeaan vain sinun suhteesi. Miehesi on autosta päätellen todennäköisesti ihan OK tyyppi. Olen huomannut ainakin mitsu ja mazda ihmisten olevan ihan kelpo seuraa. Vähän rahvaanomaisia mutta muuten ok! Eivät käy usein teatterissa, eivät lue kaunokirjallisuutta (huom Vares etc. eivät ole kaunoa) jne. Osuiko ja upposiko miehesi kuvaus?

Ja sinä Ladalla, HUAHAHAAAA. Kukaan Mersu tai Bemu kusiainen ei ikinä ajaisi Ladalla vaikka maksettaisiin. Helppo se on tosin toista kirjoittaa.
 
Pidin ap:tä ihan fiksuna ja sympatiani oli hänen puolellaan, kunnes luin tämän:

että olisin halunnut ikään kuin pitempään nauttia ""uudesta"" autostani, ilman että mies menee ja matkii? Eihän mieheni ostama auto ole itseltäni mistään pois, mutta olisin halunnut hieman pidempän olla tuttavapiirissämme uusimman auton omistaja.

EIköhän se ole niin, että vakka kantensa valitsee. Samanlaisia kateellisia olette molemmat.
 
Vaikka olen nainen, niin tykkään isoista autoista. On ollut nuorempana pikkuisia japsi autoja, mutta nyt pari-kolme autoa ollut suurempia. Maasturista tykkään eniten.
Kamala istua matalalla perse maata viistäen kun on pikkuriikkisen auton kyydissä. Olen maksanut ja säästänyt autot suurimmaksi osaksi.

Totean, että mies on sinulle kade ja jos tuosta saa aiheeksi riidan, niin mitä vuodet tuovat tullessaan.
Pariskunnan ei pitäisi kilpailla keskenään ja on ehkä miehelle kova paikka olla se heikompi omasta mielestään.Monelle miehelle auton hankkiminen on miehinen juttu ja älkööt naiset sekaantuko siihen.

Huvittavinta on se, kun olen ostanut auton mieheni kanssa ja maksanut suurimman osan. Niin sukulaiset ja tuttavat sanovat miehelle, olet ostanut uuden auton ja sitä ei sanota naiselle vaikka olisi yksin, sitten vasta kun mies on paikalla.

Joopa joo..
 
Auto on vain kulkuväline, ainakin toistaiseksi

mutta, tuohon miehesi suhtautumisen kyseiseen asiaan, puhdasta harrastelijoiden puuhatselua, minun mielestä

itselleni on ainakin aivan satanolla sama minkälainen auto minulla on

ja, mitä tulee parisuhteessa elämiseen sellaisen ihmisen kanssa, joka vetää pultit tuollaisesta asiasta

= pitkä on matka että, parisuhde toimii moitteettomasti, mutta onnea

 
Minunkin silmääni pisti alkuperäisen viimeinen kappale, joka mitätöi koko kirjoituksen. Vakka on ilmiselvästi löytänyt kantensa.

PS. Vaimoni on akateeminen toisin kuin minä. Vaikka hän ostaisi itselleen Ferrarin, en olisi kateellinen. Päinvastoin olisin oikein iloinen. Ties vaikka pääsisin välillä kyytiin!
 
Inhorealisti! Samaa mieltä.

Noin mäkin ajattelen, että toisen hyvä on myös oma etuni ja toivon että omasta akat. koulutuksesta on muillekin iloa eikä mullekaan haittaa...

t. idealisti ?(fem.)
 
Juuri näin. Ensin AP ihmettelee kuinka tällaisella asialla viitsii kukaan lähteä kilpailemaan ja sitten seuraavaksi valittaa kun hävisi kilpailussa. Kuinka voi jäädä kakkoseksi kilpailussa jota ei muka edes käy?
 

Similar threads

Yhteistyössä