miehen vauvahaaveet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja titta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

titta

Vieras
Millä tavalla teidän miehet suhtautuu vauvahaaveiluun?

Millaista on vauvakuume miehellä? Onko miehellä vauvakuumetta?
Mä olen vauvakuumeillut viime syksystä asti. Vielä syksyllä mies oli vankasti sitä mieltä, että ennen vauvaa on oltava asunto ja työ. Tällä hetkellä molemmat vielä opiskellaan, mä valmistun syksyllä, mies vuoden päästä keväällä.

Yhtäkkiä viime viikolla mies sanoi, että mitä jos lopetettaisiin ehkäisy keväällä/kesällä, ja vauva saa sit tulla jos on tullakseen. En tiedä mikä sen mielen oli muuttanut, mä en viime aikoina ole juurikaan kuumeillut saatika painostanut, ainoastaan kysellyt, josko olis jo aika että lopetan e-pillerit viiden vuoden syömisen jälkeen.

Silti jotenkin en usko, et se ihan aidosti haluaa vauvan. Tai ainakaan se ei valmistaudu ajatukseen yhtään. Se ei ole yhtään innostunut katselemaan mun kanssa vauvan vaatteita tai tarvikkeita, se ei ikinä oma-aloitteisesti puhu vauva haaveistaan, mä jopa ostin odotus aiheisen lehden, jossa oli juttu miehestä ja esikoisen odotuksesta, eikä se ole osoittanut minkäänlaista kiinnostusta lukeakseen lehden.

Toisin sanoen, mä itse vähän ""hössöttelen"" vauvasuunnitelmien kanssa, se itse suhtautuu viileästi ja katsoo tv:stä lätkää.

Miksi se ei ole yhtä innostunut? Syntyykö se innostus esim.lastentarvikkeisiin vasta kun olen todella raskaana? Mä olisin otettu jo siitä, että se olis kiinnostunut lukemaan vaikka vain tietoa raskauden ja synnytyksen kulusta.. että tietäis niistä sitten jotain..

Millä tavoin miehet valmistautuu ajatukseen vauvan mahdollisesta tulosta? Oisko mun syytä epäillä, että mies ei sittenkään ole valmis vauvan tuloon?




 
No, miehet ovat varmaan erilaisia.

Mutta omasta koksemuksestani voin sanoa, että vaikka miehelläni on suuri vauvakuume, ei hän yhtään hössötä. Se hössöttäminen taitaa olla meidän naisten juttu.

Mies ajattelee niin käytännöllisesti. Lehtiäkin pitäisi ostaa vasta sitten kun on oikeasti raskaana. Säästyy sitten rahaa niihin vauvan oikeisiin hankintoihin (ei sano tätä ääneen, mutta tunnen tyypin).

Hän ei halua antautua vauvamaailmaan ennen kuin on oikeasti sen aika. Turhaa puuhaa. Tuskin lukee edes sitten raskaana ollessani kovin innokkaasti mitään oppaita, ei suostu lukea teknisten laitteiden käyttöohjeitakaan ennen kuin hätätilassa. Olenkin tämän naisen kuukautiskierron opettanut lätkämatsin erätauolla lyhennettynä versiona ja samoin joutunen toimimaan sitten raskauden vaiheista.

Olisin kyllä todella kummissani jos mieheni alkaisi hypistelemään vauvojen vaatteita... Kyllä ne on vaan niin naisten juttuja...

Minä kyllä hypistelen ja luen ja höpötän ja itken ja haaveilen jatkuvasti. Vielä muutama kuukausi sitten mieheni vähän ahdistui tästä (ole varovainen ettei miehesi pelästy!), luuli varmaan että joutuu perustamaan perheen hullun kanssa :). Mutta sittemmin on alkanut ymmärtää, ja suhtautuu hieman huvittuneesti hössäämiseeni. Kerran mietin itsekseni ääneen, että taidan olla aika bimbo tämän vauva-asian suhteen. Mieheni vastasi, että niin te kaikki naiset taidatte olla! Oli varmaan jutellut kavereittensa kanssa aiheesta:)

Eli anna miehellesi aikaa ja hillitse vähän omaakin haaveiluasi kunnes olet varma, että mies kestää sen. Älä turhaan odota, että mies alkaa hypistelemään vauvatavaroita. Minun mieheni vauvakuume näkyy vain testaustulosta kerrottaessa ja tulevia hankintoja miettiessä.. (Ei kyllä nyt kannata ostaa porrasperäistä autoa. Ne vaunut on saatava kunnolla takapaksiin, kun jos menet jonnekin sula on koira ja lapsi... et mahdu mihin tahansa autoon... Suloista!) Testaustulosta hän odottaa kovasti , vaikka onkin olevinaan cool. Ja kun pettymys tulee, hän on ihan yhtä pettynyt kuin minäkin.
 
Meillä on miehellä aikalailla sama tilanne.
Hirveasti se ei hetkuile, lähinnä naureskelee mulle ja mun hössötyksille.
Tietysti sitä kirpaisee joka kerta kun kuukautiset alkaa.

Viikonloppuna sillä meinas jo mennä hermo, kun mä vouhotan, menin tyhmä kertomaan sille että katselin rattaita samalla kun oyörin hoppuhallin myymälässä.... on kuulemma ihan turhaa toimintaa ostetaan ne sitten kun on sen aika mitä niitä valmiina katsomaan.

Kierroista ja ovulaatioista en viitti mitään puhua, kerran tein sen virheen että kerroin milloin pitäisi kuksaista, niin sillä meni halut ihan kokonaan ja jäi kiksauttamatta.

mieheni ei myöskään pidä siitä että kiukkuan piinaviikolla, kun odottelen että saisi testata.

Taidampa lähteä tästä muuten safkiksella ostamaan raskaustestiä apteekista, jos pääsisi viikonloppuna testaamaan, jänskättää...TAAAAAAS

aino
 
Miehillä se on niin erilaista. Monet eivät osaa suhtautua vielä siinäkään vaiheessa kun vauva jo on kotona. Vasta sitten kun vauva alkaa kasvaa isoksi, opettelee kävelyä ja puhumista ja pienen kanssa voi _tehdä_ jotain, alkaa näkyä isommin sitä innostusta.
Niin että älkää suotta hätääntykö vaikka se vähän laimealta näyttääkin, kyllä se sieltä ajan kanssa yleensä tulee :) Miehet vaan osoittaa tämänkin usein, niinkuin rakkautensakin, tekemällä jotain.
 

Yhteistyössä