P
paskaduuni
Vieras
Rasittava ja raivostuttava tilanne meillä, kun en pysty yhtään luottamaan mieheni sanaan. On aloittanut helmikuussa uudessa työssä ja sen takia (?) tekee pitkää työpäivää, tänäänkin tuli 18.30. Se ressaa, kun aina aikoo tulla neljän maissa. Viimeksi eilen sovittiin, että työpäivät ois pääasiassa max viiteen.
Yhteisiä suunnitelmia tehdään, mutta mikään niistä ei toteudu, kun toinen ei tule kotiin. Eikä ilmoitakaan, kun tietää että olen jo hermona.
Puhe/perustelu/itku/jäkätys ei auta. Ylitöitä ei edes korvata rahalla eikä kuulema arvosteta työmaalla sen kummemmin.
Nyt on käynyt niin että kaikki kotityöt ja pihahommat jne vastuut on kaatunu mun harteille. Tilanne ei ole reilu ja koko ajan vaikeutunu. Käyn itsekin töissä.
Olen niin kiukkunen, ettei riitä sympatiaa väsyneelle miehelle, joka sitten loppuillan makaa sohvalla kaukosäätimen kanssa.
Olen ihan väsynyt tilanteeseen. Mitä teen? En jaksais vaan nieleskellä eikä sekään kommentti nyt lohduta, että ole onnellinen kun teillä on töitä.
Yhteisiä suunnitelmia tehdään, mutta mikään niistä ei toteudu, kun toinen ei tule kotiin. Eikä ilmoitakaan, kun tietää että olen jo hermona.
Puhe/perustelu/itku/jäkätys ei auta. Ylitöitä ei edes korvata rahalla eikä kuulema arvosteta työmaalla sen kummemmin.
Nyt on käynyt niin että kaikki kotityöt ja pihahommat jne vastuut on kaatunu mun harteille. Tilanne ei ole reilu ja koko ajan vaikeutunu. Käyn itsekin töissä.
Olen niin kiukkunen, ettei riitä sympatiaa väsyneelle miehelle, joka sitten loppuillan makaa sohvalla kaukosäätimen kanssa.
Olen ihan väsynyt tilanteeseen. Mitä teen? En jaksais vaan nieleskellä eikä sekään kommentti nyt lohduta, että ole onnellinen kun teillä on töitä.