Mieheni ei halua naimisiin, miksiköhän?

[Niin itseasiassa]

Mitä muuta isompaa (juridista tms.) merkitystä on naimisissa olemisella kuin tuo leskeneläke?

 

[eh.]

Meillä oli sama tilanne. Oltiin 9v ydessä ennen naimisiin menoa. Lopulta sanoin, että asia on mjulle niin tärkeä, että läden kävelemään jollei mennä naimisiin. Koin, että avoiliitolla turvataan molempien taloudellinen turva jos jotain sattuu. (tuntui, että muunlaisen paperin tekeminen olisi ollut naurettavaa pelleilyä). Lapsi oli silloin toiveissa ja pidin tärkeänä, että kaikilla on sama nimi.

Minulle avoiliitto on myös "sosiaalinen status". Julkinen huuto maailmalle, että "tämän liiton eteen minä teen kaikkeni".

Mentiin maistraatissa kaksisteen naimisiin. Molemmat ovat olleet tyytyväisiä ratkaisuun ja mies sanoi heti hääpäivänä, ettei voinut uskoa miten hyvältä naimisiinmeno voisi tuntua.

Eikö häirinnyt kun pakotit miehen naimisiin?

 

[Terveisiä maalta]

Mitä muuta isompaa (juridista tms.) merkitystä on naimisissa olemisella kuin tuo leskeneläke?

No, omaisuuden jakaminen lienee helpompaa, jos jotakin sattuu toiselle.

 

[kate]

Mitä muuta isompaa (juridista tms.) merkitystä on naimisissa olemisella kuin tuo leskeneläke?

No, omaisuuden jakaminen lienee helpompaa, jos jotakin sattuu toiselle.

Esim jos on yhteinen talo niin jos toinen kuolee niin et omista enää kuin puoli taloa joku muu perii sen toisen puolen ja voi pakottaa myymään.. Jos on naimisissa saa asumisoikeuden taloon vaikka joku muukin kuten lapsi perii siitä osan eikä taloa myydä jos ei leski halua..

 

[no]

Palstan perinteinen vastaus: Sillä on toinen!

Joo ja sit asiaan. Tosiaan, kannattaisi varmaan kysyä mieheltäsi mistä kiikastaa. Onko minkälaisia kokemuksia avioliitosta (vanhemmillaan, ystävillänne...)? Pelkääkö että avioliitto pilaa kaiken, eikö ole täysin varma tunteistaan, eikö katso sitä tarpeelliseksi?

Ero perheestä ollaan molemmat.. Voihan siinä olla jotain mutta samalla tavalla se ero voi tulla nytkin.. En tiedä, haluisin vaan joskus naimisiin, jokainen nainen varmaan haluaisi.

jokainen nainen ei varmasti halua naimisiin..

mutta kannattaisi tosiaan keskustella miehen eikä kuunnella täällä näitä arvailuja, joista voi muodostua sun päässäs tosia, vaikka niillä ei olisi todellisuuden kanssa mitään tekemistä.

miksi sinä itse haluat naimisiin? oletko oikeasti miettinyt sitä?

 

[tripod]

Mitä muuta isompaa (juridista tms.) merkitystä on naimisissa olemisella kuin tuo leskeneläke?

No, omaisuuden jakaminen lienee helpompaa, jos jotakin sattuu toiselle.

Tämä on totta vain jos avioehto on laadittu kunnolla. Avioehtoa tarvitaan aina turvataakseen lasten taloudellista asemaa, muuten toinen puoliso voi hävittää tuntuvan osan perinnöstä.

Avioehdon laatiminen on kuitenkin varsin peini vaiva, ja tuskin syy siihen että mies ei suostuisi avioliittoon.

 

[vieras]

Tuosta omaisuudesta ja sen jakamisesta kuolemantapauksissa.Tiedättehän että myös avopuolisot voivat tehdä keskinäisen testamenti yhteisesti omistamaansa omaisuuteen,jolloin leskeksi jääneellä on oikeus jäädä asumaan vaikka siihen yhteiseen taloon/asuntoon...

 

[Scindapsus]

Mä oon aina vähän ihmetelly tuota joidenkin haluttomuutta mennä naimisiin, mutta silti voidaan hankkia lapsi. Ei siis sillä, ettäkö kaikkien pitäisi mennä naimisiin, mutta on jotenkin vaan jännä, et sitoutumisen pelosta ei haluta avioliittoa, vaikka se lapsi sitoo vielä enemmän siihen toiseen ihmiseen ja siitä ei kuitenkaan voi koskaan erota, kuten avioliitosta voi.

 

[vieras]

Ehkä miehet on huomanneet, miten muiden avioliitoissa naisille tapahtuu sen jälkeen kun häät on pidetty? Kenties se parisuhde on alkanut mennä alamäkeä...
Ei kai ne kaikki vitsit ole ihan tuulestatemmattuja siitä, miten naiset muuttuu papin aamenen jälkeen?

Useinhan naiset myös haluavat naimisiin (tai lapsia) kun on alkanut kyllästyä mieheen, niin pitää saada jotain vaihtelua. Ehkä miehet kuitenkin huomaavat tämän?

 

[Turbojurpo]

Niin moni avioliitto päättyy eroon, että mies on päättänyt olla vaarantamatta suhdetta avioitumisella.

 

[vieras]

Mä oon aina vähän ihmetelly tuota joidenkin haluttomuutta mennä naimisiin, mutta silti voidaan hankkia lapsi. Ei siis sillä, ettäkö kaikkien pitäisi mennä naimisiin, mutta on jotenkin vaan jännä, et sitoutumisen pelosta ei haluta avioliittoa, vaikka se lapsi sitoo vielä enemmän siihen toiseen ihmiseen ja siitä ei kuitenkaan voi koskaan erota, kuten avioliitosta voi.

Tai sitten kyse ei ole sitoutumispelosta vaan ihan siitä,että se mies on tyytyväinen elämään juuri sellaisenaan eikä kaipaa papin/henkikirjoittajan aamenta,ainakaan juuri nyt.Miksi korjata jotain,mikä ei ole rikki...

 

[Scindapsus]

Mä oon aina vähän ihmetelly tuota joidenkin haluttomuutta mennä naimisiin, mutta silti voidaan hankkia lapsi. Ei siis sillä, ettäkö kaikkien pitäisi mennä naimisiin, mutta on jotenkin vaan jännä, et sitoutumisen pelosta ei haluta avioliittoa, vaikka se lapsi sitoo vielä enemmän siihen toiseen ihmiseen ja siitä ei kuitenkaan voi koskaan erota, kuten avioliitosta voi.

Tai sitten kyse ei ole sitoutumispelosta vaan ihan siitä,että se mies on tyytyväinen elämään juuri sellaisenaan eikä kaipaa papin/henkikirjoittajan aamenta,ainakaan juuri nyt.Miksi korjata jotain,mikä ei ole rikki...

Niin ei varmaan kaikkien kohdalla olekaan. Mutta sitten taas toisaalta, jos tietää, että se kumppani syystä tai toisesta kovasti haluaisi naimisiin, niin miksei antaisi periksi? Jos siis kyse ei ole minkäänlaisesta sitoutumisen pelosta, niin samahan se olisi maistraatissa pyörähtää, jos se kumppanille tuntuu olevan tärkeää (pätee siis molempiin suuntiin, sekä miehiin, että naisiin).

 

[kaksi vuotta naimisissa]

Me oltiin oltu 10 vuotta yhdessä ennen kuin mentiin naimisiin. Kihloissa oli tällöin oltu jo 5 vuotta, vaikka sitäkin kyllä ehdin jo kauan miehelle ehdottaa=). Mies oli tosiaan meillä se joka aina halusi pitkittää naimisiin menoa. Kun kysyin miksi, hän vain sanoi,että hän haluaa mennä elämässään naimisiin vain yhden kerran eli hän halusi todellakin ottaa tosissaan vihkivalat yms. Toisaalta ihanaa, kun hän näin asiaa ajatteli, mutta tietysti sitä mietti, että eikö hän vieläkään ole varma siitä, että haluaa olla kanssani koko elämäänsä...Hänen omat vanhempansa ovat eronneet ja muutenkin lähisuvussa on eroperheitä, joten uskon silläkin olevan suuri vaikutus tähän.

 

[ap]

Palstan perinteinen vastaus: Sillä on toinen!

Joo ja sit asiaan. Tosiaan, kannattaisi varmaan kysyä mieheltäsi mistä kiikastaa. Onko minkälaisia kokemuksia avioliitosta (vanhemmillaan, ystävillänne...)? Pelkääkö että avioliitto pilaa kaiken, eikö ole täysin varma tunteistaan, eikö katso sitä tarpeelliseksi?

Ero perheestä ollaan molemmat.. Voihan siinä olla jotain mutta samalla tavalla se ero voi tulla nytkin.. En tiedä, haluisin vaan joskus naimisiin, jokainen nainen varmaan haluaisi.

jokainen nainen ei varmasti halua naimisiin..

mutta kannattaisi tosiaan keskustella miehen eikä kuunnella täällä näitä arvailuja, joista voi muodostua sun päässäs tosia, vaikka niillä ei olisi todellisuuden kanssa mitään tekemistä.

miksi sinä itse haluat naimisiin? oletko oikeasti miettinyt sitä?

Varmaan se tuo jotain turvaa ja varmuutta suhteeseen vaikka eihän siinä muutu ku noi lakijutut.. Eihän se pakko ole olla naimisissa mutta..

 

[noppispoppis]

Mekin ollaan päälle 7vuotta oltu yhdessä ja 2,5v ja 5,5viikon ikäset lapsetkin on mujt kun mies pelkää et se avioliitto pilaa kaiken :/ että voisko johtua siitä kun toi on vissin ihan yleistä?

 

[Rukoilijasirkka]

Niin moni avioliitto päättyy eroon, että mies on päättänyt olla vaarantamatta suhdetta avioitumisella.

Ihan niinku avoliitot ei yhtälailla päättyisi. :headwall:

 

[ap]

Mekin ollaan päälle 7vuotta oltu yhdessä ja 2,5v ja 5,5viikon ikäset lapsetkin on mujt kun mies pelkää et se avioliitto pilaa kaiken :/ että voisko johtua siitä kun toi on vissin ihan yleistä?

Niin mäkin luulen mutta mietin vaan että miten miehet voi ajatella tollain..

 

[Turbojurpo]

Niin moni avioliitto päättyy eroon, että mies on päättänyt olla vaarantamatta suhdetta avioitumisella.

Ihan niinku avoliitot ei yhtälailla päättyisi. :headwall:

On siinä silti jotain logiikkaa. Samanlaista kuin kuuluisassa savolaisäidin kirjeessä pojalleen, joka alkaa näin:

Rakas poekanj
Kirjotan tämän kirjeen hyvin hittaasti, kun tiiän ettet ossoo lukkee kovin noppeesti. Myö ee asuta ennee siinä samassa paekassa ku sillon ku lähit kottoo. Isäs luki lehestä jotta usseimmat onnettomuuvet sattuu 30 km:n sätteellä kottoo, sen tähen myö muutettiim muualle.

 

[vieras]

Minä tulen olemaan ikuisesti naimaton. Itsetuntoni ei siitä kuitenkaan murene, lenhan upeassa parisuhteessa, toivottavasti kuolemaani asti. Tärkeintä on, että minua rakastetaan ja saan rakastaa.

 

[Micosa]

Häänäyttely lähinnä nolottaisi, tuollaisen ajan jälkeen.. olisi armollista olla vaatimatta häitä enää tuossa tilanteessa.

Miksi aina miehen mukaan mennään? Aina pitää tehdä niinkuin mies haluaa? Aina pitää kaikessa antaa periksi kun miehille kaikki on niin hankalaa.

Miehet on yksiä vässyköitä.

Jos en olisi mennyt miehen mukaan en olisi naimisissa.
Ei ne kaikki vässyköitä ole,jos tuo naimisiinmeno on siihen jokin mittari.

 

[no]

Me oltiin oltu 10 vuotta yhdessä ennen kuin mentiin naimisiin. Kihloissa oli tällöin oltu jo 5 vuotta, vaikka sitäkin kyllä ehdin jo kauan miehelle ehdottaa=). Mies oli tosiaan meillä se joka aina halusi pitkittää naimisiin menoa. Kun kysyin miksi, hän vain sanoi,että hän haluaa mennä elämässään naimisiin vain yhden kerran eli hän halusi todellakin ottaa tosissaan vihkivalat yms. Toisaalta ihanaa, kun hän näin asiaa ajatteli, mutta tietysti sitä mietti, että eikö hän vieläkään ole varma siitä, että haluaa olla kanssani koko elämäänsä...Hänen omat vanhempansa ovat eronneet ja muutenkin lähisuvussa on eroperheitä, joten uskon silläkin olevan suuri vaikutus tähän.

mun mies sanoi ihan samaa, että menee naimisiin vaan kerran elämässään. mutta ei meillä mennyt kuinkolme vuotta ensitapaamisesta, kun naimisissa jo oltiin. oltais menty jo vuotta aiemminkin, mut itsellä oli asiat siinä jamassa ettei voitu...

 

[aika hyvä]

Niin moni avioliitto päättyy eroon, että mies on päättänyt olla vaarantamatta suhdetta avioitumisella.

Ihan niinku avoliitot ei yhtälailla päättyisi. :headwall:

On siinä silti jotain logiikkaa. Samanlaista kuin kuuluisassa savolaisäidin kirjeessä pojalleen, joka alkaa näin:

Rakas poekanj
Kirjotan tämän kirjeen hyvin hittaasti, kun tiiän ettet ossoo lukkee kovin noppeesti. Myö ee asuta ennee siinä samassa paekassa ku sillon ku lähit kottoo. Isäs luki lehestä jotta usseimmat onnettomuuvet sattuu 30 km:n sätteellä kottoo, sen tähen myö muutettiim muualle.

 

[Turbojurpo]

Koko kirje on mm. täällä: http://217.30.184.9/epaijanne/discussion.php?id=1&disc=2&thread=539