Mieheni kokee kaikki vauvoihin liittyvän painostuksena...

["Pimu"]

Mieheni ilmoitti joku aika sitten, ettei halua enää lapsia. MInulla on kova vauvakuume ja olisin toivonut vielä ainakin kahta lasta, mutta tähän on tyytyminen. Sanoin silloin miehelleni, että vauvakuume on, mutta hänen päätöksensä on se minkä mukaan mennään.

No nyt minä en saisi enää sanallakaan viitata vauvoihin, vaan mieheni suuttuu ja kokee sen painostuksena. En ole mielestäni painostanut häntä mitenkään, en ole edes omaa pahaa mieltäni tämän suhteen hänelle näyttänyt, vaan itkut olen itkenyt piilossa yksin.

Mieheni on suuttunut esim. siitä, kun kerroin hänelle, että lapsemme kummit saavat vauvan. Ja kun kävin katsomassa ystäväni vauvaa ja sanoin miehelle vain, että olipas se suloinen, oli riidanpoikanen aluillaan. En ole uskaltanut hakea varastosta vauvanvaatteita lajilteltavaksi myyntiin sen pelossa, että mies luulee minun painostavan häntä. Ja jos telkkarissa näkyy vauvoja, vaihdan kanavaa tai lähden pois...

Kuinka varpaillani minun pitää nyt tämän asian kanssa olla? Miten saan mieheni uskomaan, etten tosiaan halua painostaa häntä tässä asiassa ja että minä hyväksyn asian, vaikka se ei helppoa olekaan?

 

["nina"]

Jos miehesi käy (tai koettaa käydä)läpi jotain omaa suruprosessiaan asian tiimoilta? Eikä osaa käsitellä tunteitaan ja ne sitten purkautuu noin tilanteessa missä hän joutuu kohtaamaan asian(eli vauvat)?
Itse varmaan puhuisin asiasta miehen kanssa ja sanoisin että kerta vauvoja ei enempää tule niin hänen on annettava minun käsitellä asia omalla tavallani ja rauhassa. Ja koska kunnioitan hänen päätöstään niin hänenkin on kunnioitettava minua ja mielipahaani ilman että pahentaa oloani turhilla kiukunpuuskilla.

 

[Aamuäree]

Keskustelemalla. Miehen kanssa siis.

 

["Pimu"]

Keskustelemalla. Miehen kanssa siis.

Olen yrittänyt keskustella, mutta mies ei oikein ole vastaanottavainen ollut, olenko sitten valinnut sanani väärin. Olen sanonut, että vaikka minulla se vauvakuume on, minulla ei kuitenkaan ole mitään aikomustakaan painostaa häntä uuteen vauvaan.

Mitä minä voin sanoa hänelle? Miten voin vakuuttaa, ettei aikomus ole häntä painostaa?

 

[Aamuäree]

Hankala dilemma. Sanaa 'vauva' kun ei oikein voi kokonaan poistaakaan.....

Ei kai sitä voi kuin sanoa että lopeta hyvä ihminen tuollainen kiukuttelu- sinähän se tässä minun uhmaikäinen tenavani olet, (tuhahdella väliin ja vaikka pyöritellä silmiä)

Ei se nyt niinkään voi olla, ettei tavallista keskustelua kestä, jos toinen päästää suustaan sanan vauva ihan missä tahansa merkityksessä- siis vaikkapa että naapurin Liisukka saa vauvan tms.

 

["vieras"]

Mitä jos sittenkin laittaisit ne vauvan vaatteet myyntiin? Ainakin miehes näkee, että todella kunnioitat hänen toivettaan.

Voihan miehes joskus vielä muuttaa mieltään, kun hänellä noin koville ottaa. Fiksusti toimit, kun et yritä painostaa.