E
epätoivoinen tällä hetkellä
Vieras
olen ollut saman miehen kanssa jo iät ja ajat
eli yli 20 vuotta.pääasiassa elomme on ollut hyvää ja tasasta ja lapsiakin on meille siunaantunut-ihanaa.
Kun puhutaan pariskuntien eroomisista ja niiden syistä yms.niin itse olen ollut aina sitä mieltä että pettäminen tai minuun kohdistuva väkivalta,ne on kaksi isoa syytä jolloin itse kyllä eroaisin....Nyt sitten kun viime juhannuksena,mieheni repi ja riuhtoi minua ison,vieraan porukan läsnäollessa ja naureskeli sekä huuteli ivallisesti....Tässä ollaan vielä,aviossa ja asiaa enää miettimättä-paitsi itse en unohda sitä nöyryytystä.Mieheni ei muista koko tapahtumaa koska oli humalassa silloin.Kerroin asiasta seuraavana päivänä ja ihmetteli eikä voinut uskoa todeksi.....
Viikko takaperin...ei pettänyt ei,mutta käyttäytyi muuten inhottavasti minua kohtaan,lasten läsnäollessa.Tuli sanaharkkaa rahasta ja sen käytöstä yms.Hiukka ääntäkin korotettiin mutta sen verran että lapset siitä nyt ei noteeraa mitään....Mieheni kivahtikin sitten todella kovaan ääneen minulle huutaen"PAINU NYT VITTUUN SIITÄ!!!!"Lapset säikähti ja olivat tietysti tolaltaan.Sanoin että ok,menen sitten kun kertoo missä se paikka nimeltään vittu sitten on?!Lähdin pois kotoota...vanhemmilleni,koska minne nyt muutenkaan olisin voinut noin vaan lähteä ja olin iltaan.
Nyt sitten nämä asiat on jättäny todella isot haavat syvälle sisimpääni ja en pysty olemaan miettimättä niitä...Antakaa neuvoja miten tästä eteenpäin?En unohda asioita ja mieheni ei ole sitä sorttia joka keskustelisi asioista.....Olen jotenkin loukkaantunut vaikka taas elämä soljuu vaan eteenpäin niin kuin aina ennenkin.
Kun puhutaan pariskuntien eroomisista ja niiden syistä yms.niin itse olen ollut aina sitä mieltä että pettäminen tai minuun kohdistuva väkivalta,ne on kaksi isoa syytä jolloin itse kyllä eroaisin....Nyt sitten kun viime juhannuksena,mieheni repi ja riuhtoi minua ison,vieraan porukan läsnäollessa ja naureskeli sekä huuteli ivallisesti....Tässä ollaan vielä,aviossa ja asiaa enää miettimättä-paitsi itse en unohda sitä nöyryytystä.Mieheni ei muista koko tapahtumaa koska oli humalassa silloin.Kerroin asiasta seuraavana päivänä ja ihmetteli eikä voinut uskoa todeksi.....
Viikko takaperin...ei pettänyt ei,mutta käyttäytyi muuten inhottavasti minua kohtaan,lasten läsnäollessa.Tuli sanaharkkaa rahasta ja sen käytöstä yms.Hiukka ääntäkin korotettiin mutta sen verran että lapset siitä nyt ei noteeraa mitään....Mieheni kivahtikin sitten todella kovaan ääneen minulle huutaen"PAINU NYT VITTUUN SIITÄ!!!!"Lapset säikähti ja olivat tietysti tolaltaan.Sanoin että ok,menen sitten kun kertoo missä se paikka nimeltään vittu sitten on?!Lähdin pois kotoota...vanhemmilleni,koska minne nyt muutenkaan olisin voinut noin vaan lähteä ja olin iltaan.
Nyt sitten nämä asiat on jättäny todella isot haavat syvälle sisimpääni ja en pysty olemaan miettimättä niitä...Antakaa neuvoja miten tästä eteenpäin?En unohda asioita ja mieheni ei ole sitä sorttia joka keskustelisi asioista.....Olen jotenkin loukkaantunut vaikka taas elämä soljuu vaan eteenpäin niin kuin aina ennenkin.