Mieheni lapsenhoito

[HKKA]

Onko kellään sellaista ongelmaa että mies ei osallistu lainkaan lapsen hoitoon?
Meilläpäs nimittäin on ja suoraan sanoen taas V*TUTTAA tälllä hetkellä ja kovasti!!! :kieh:
Meijän vauva on nyt 3kk:den eikä mieheni ole vielä kertaakaan vaihtanu vaippaa eikä vaatteita. Aluksi ajattelin että ehkä se siitä kuhan vähän aikaa kuluu, mutta mitään ei ole tapahtunu. Olen MONTA KERTAA sanonut asiasta ja sanoo vaan että huomenna vaihdan, mut sit tulee huominen ja mitään ei tapahdu. Mieheni sanoo pelkäävän että "rikkoo" vauvan mutta olen yrittäny selittää että aika mahdotonta jos on ihan tavallisin ottein käsittelee. Eikä hän edes pidä lastamme paljon sylissä koska yleensä lapsi alkaa aina itkemään kun vaistoo isänsä jännityksen. Tekisi mieli joskus vaan jättää lapsi alasti lattialle ja lähtee johonkin ja katsoa että tekisikö mieheni sitten jotain asialle.
Mieheni kyllä rakastaa lastamme ylikaiken ja höpöttelee hänelle päivittäin ja töistä soittelee että mitä ollaan tehty likan kanssa jne. Mutta olisi niin kauhean mukavaa jos hän tekisi jotain muutakin.
Jos jollakulla on/ollut vastaanlaisia ongelmia niin kertokaa mitä olette tehny asian eteen?

 

[riivattu mama]

kuulostaa tutulta..

meillä kaikki meni hyvin, kunnes tuli ero. poika täyttää nyt 4v ja isällään mummi hoitaa pojan, aamusta iltaan näin lomilla, muutoin kaikki kotonaolo ajat.. (poika siis asuu nykyään isällään, pitkä juttu) kun asui poika asui vielä mun kanssa, hoidin kaiken säntillisesti, opetin kuivaksi, kävelemään, kaiken tarpeellisen, myös kurin. nykyään poika saa tehdä mitä huvittaa, ei häntä komenneta mistään ja isänsä "fiksuna" miehenä kantaa monta kertaa viikossa pojalle uusia leluja, joten pelkään pahoin kiusaamisen alkavan jo tarhassa.

kun poika oli vauva, ei isänsä hoitanu omina viikonloppuinaan, vaan huiteli missä huiteli dokaamassa ja mummi hoiti pojan. (pojan isä siis asuu edelleen äitinsä luona, vaikka lähentelee jo 40v...)

ainut mitä isä on tehnyt, oli se, että sai otettua pojan multa pois, ei muuta.

 

[virpinella]

Kannattaa antaa vaan sinnikkäästi tilaa miehellesi osallistua vauvan hoitoon. kannustaa, mutta ei syyttävästi. Äitinä sitä tietysti osaa reagoida vauvan pienimpäänkin ilmeeseen, onhan hän jo massussa saanut olla kontaktissa äitiinsä. Isällä kontaktin kehittäminen alkaakin vasta siitä kun vauvan on maailmassa ja voi tietysti pelätä tehdä asioita. Eihän suoritusten tarvitse olla täydellisiä. kannattaa vaikka sanoa kannustavasti että teidän pikkuinen tyttö tykkää olla isön kanssa ja tykkää kun isä vaihtaa vaippaa. Vaikka vaippa menisi väärinpäin niin haittaako tuo. Arjen huumoria kehiin ja kannaustusta! ymmärrän täysin jos ärsyttää kun itse tekee omasta mielestään kaiken vauvan hoidossa.....vaikeaa, mutta yrittäkää puhua toisillenne ilman syytöksiä. isä voi jo valmiksi asenneoitua puolustuskanalle. Voit vaikka sanoa, että olisi ihanaa nähdä kun hän hoitaa vauvaa kanssa koska rakastat teitä perheenä myöskin.

 

[Ronsutar]

Siis tuo kuulostaa NIIN tutulta Ei meilläkään mies osallistu yhtää lasten hoitoon ja meillä niitä on 3 :kieh: Onneksi viettää kuitenkin isompien kanssa jo aikaa töiden jälkeen (siis silloin kun huvittaa) mutta kyllä minä olen se joka tätä huushollia hoitaa sen 24/7 ja välillä vähän enemmänkin...

Meillä myös kohta 3kk vauva ja mies ei ole vaippaa vaihtanut kertaakaan... pullosta syöttämisestä puhumattakaan. Mulla jos tulee asioita kaupunkiin niin eiku koko konkkaronkka kyytiin ja mukaan kun isi ei jaksa hoitaa... Kyllä olen monesti miettinyt lähtemistä kokonaan, pärjäisin lasten kanssa yksin paremmin kun nyt... eipä tarvitsisi tapella koko aikaa joka asiasta... :headwall:

 

[taapis]

Eilen katselin Supernannya ylen areenasta ja siellä oli isä, joka kommunikoi ekaa kertaa tyttärensä kanssa siinä ohjelmassa. Ja se tyttö oli 5-v! Kun ei isä kuulemma tiennyt "niistä tyttöjen jutuista"

Mä kyllä suosittelen että kovat käyttöön jos pehmeät keinot eivät toimi. Vaikka tuota vauva alasti lattialle ja lähdet itse kaupungille shoppailemaan. Itse olin hyvin arka äiti, ei mitään kokemusta vauvojen hoidosta ennen omaa vauvaa. Ei siitä arkuudesta pääse eroon muuta kuin toimimalla, koska on pakko! ja toistoja pitää olla, ei se hoitaminen automaattisesti tule. Äidiltä isän aktivointi tietysti vaatii aitoa syrjään astumista. Kerrot miten asia tehdään ja sitten poistut tilanteesta ja annat miehen ihan itse ja ilman kyttäyksen tuntua hoitaa homma.

Mä en omasta tasa-arvoisesta ja hyvin feministisestä maailmastani käsin ymmärrä pätkääkään, ettei mies "jaksa" hoitaa jälkeläisiään. Äidiltä ei kukaan kysy jaksaako ja äitihän jaksaa, koska ei ole muuta mahdollisuutta (no paitsi että oikeasti olisi, se mies). Nää hommat pitää hoitaa tasan, saahan siinä mieskin ihan erilaisen kokemuksen isyydestä. Ei tarvii sitten itkeä vanhana että olinkohan hyvä isä ynnä muuta diipadaapaa.

 

[hemari]

Meillä kävi niin, että kun vauva oli puolivuotias, oli isä vaihtanut vaipat ehkä 4 kertaa. Monet kerrat pyysin, käskin, kiristin, koitin puhua järkeä, mutta ei. Mies ei hoitanut vauvaa ikinä. Eikä häntä haitannut yhtään jos vauva itki, ei tehnyt mitään. Luki vaan jotain kirjaa tms.

No nyt vauva on 10kk. Mies tekee vain jos pyydän, mutta sekin on jo parempi. Laitan aina vaatteet ja vaipat valmiiksi ja sanon että vaihda Tai teen ruuan ja lämmitän ja sanon syötä, heh. Vielä kuukausi sitten ei suostunut syöttämään kun oli aina jotain muuta tärkeää tekemistä. Räjähdin siihen sitten että mikä voi olla tärkeämpää kuin se että oma tytär saa ruokaa! Nyt menee sitten paremmin

 

[hemari]

Niin paitsi että edelleen kun tyttö itkee tai huutaa, niin ei tee mitään. Se on kuulemma "pelleilyä" :kieh: Rasittavaa... Kai sen nyt huomaa että tyttö ei pelleile jos kyyneleet valuu. En oikein uskalla jättää siksi tyttöä isänsä kanssa kahdestaan pitkäksi aikaa, kun tiedän että tyttö ei saa empatiaa isältään, vaan joutuu nukahtamaan itkuunsa.