Mieheni naisystävä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nainen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Teija on olemassa asioita joille ei voi mitään vaikka ei niitä hyväksykään. Ja en ala tämän enkä näiden muidenkaan kehäkettujen elämäntilannetta tässä ruotimaan. Toki tämä lähikettu saa aina välillä kuulla totuuden niin minulta kuin mieheltänikin, mutta on asioita joita minä tiedän heidän elämästään ja on asioita joita en edes halua tietää heidän elämästänsä. Tämä vaimo on aina tiennyt että miehellä on aina joku.Sopivat keskenään jollain tasolla. Eli ei siinä mielessä ole petetty vaimo. Kyse oli siitä miten mies hommansa aikatauluttaa, ja täytyy sanoa että siinä on suunnitelmallisuutta hyvin pitkälle.
Netissä kenenkään ei tarvitse todistella yhtään mitään toisille, kunhan kertoo vain rehellisesti oman mielipiteensä.
Turha täällä ketään on haukkumaan alkaa. Asiat saa riidellä ei ihmiset. Se on minusta sitä parasta netti keskustelua.
 
Sanna:""mies valitsi minut kuten pitääkin jos parisuhteessa ollaan, silloin se kumppani on ykkönen.
Pakko myöntää etten ymmärrä miehen ja naisen ystävyyttä ja onnekseni olen tavannut sellaisia miehiä jotka ovat asian ymmärtäneet... Toki naiset voivat joskus nyk. miehelleni soitella, mutta aika pian ne yhteydenotot jäävät, kun naiset tajuavat miehen olevan vakavissaan suhteessa( ja miksiköhän näin käy??????;)) ""

Ja minä en tajua yllä olevasta seuraavaa:

-miksi pitää olla joku valintatilanne? Ei parisuhde tarkoita sitä, että ollaan vaan sitten sen puolison kanssa tekemisissä. Jos mieheni laittaisi minut jotenkin valitsemaan hänen tai ystävieni välillä niin silmääkään räpäyttämättä valitsisin ystäväni - se ei tarkoita sitä, ettenkö rakastaisi miestäni, mutta aikuiseen tasapainoiseen suhteeseen, jossa luotetaan toisiin ei sisälly se, että aletaan määräillä kenen kanssa puoliso voi olla ja kenen kanssa saa olla ystävä. Eli jos minulle alettaisiin vanhempi-lapsi -tyyppisen suhteen tapaan antaa ohjeita ja rajoituksia sanoisin kyllä (ja olen sanonut), että mieheni pitäisi nyt hieman pohtia ajatuksiaan ja vaatimuksiaan, että mistä oikein on kyse. Tiedän kyllä naisia ja miehiä, jotka kontrolloivat puolisoa viimeiseen asti, rahankäyttöä, seuraa, jopa harrastuksia, mutta se ei vaikuta kovin tasapainoiselta toiminnalta.

- jos naiset ovat olleet ihan vaan ystäviä, niin miksi ihmeessä soitot lakkaavat, kun huomaavat, että miehesi on vakavissaan suhteessa? vai tarkoititko sanoa, että kaikki naiset, jotka miehellesi ovat soitelleet ovat olleet kiinnostuneita jostain muusta, eivätkä olekaan oikeasti olleet ystäviä?

Minulla on ainakin sekä sinkkuja, seurustelevia että naimisissa olevia mieskavereita, enkä ole hetkeäkään epäillyt, etteivät sitoutuneet olisi ihan yhtä vakavissaan omassa suhteessaan, vaikka olisivat minun ystäviäni.

En ymmärrä, miksi ystävyyssuhteessa pitää painottaa hirveästi sitä sukupuolta, koska en minä ainakaan ole mitenkään kiinnostunut 100% miehistä joita eteeni tulee. Eihän miehiäkään kiinnosta kaikki naiset siinä mielessä. Toki täytyy jonkin verran tykätä, jos kerran kavereita ollaan :), mutta lähinnä se on sellaista sukupuoletonta tykkäämistä, ihan kuin kaveri olisi sukulainen. Eli että ei tulisi kyllä mieleenkään mitkään muhinointipuuhat, huh. :-D
 
Samaa mieltä. En usko, että mies ja nainen voivat olla ystäviä keskenään.Mies kyllä voi mielellään uskotella tälläistä naiselle, mutta eipä aikaakaan paljastaa aika nopeasti aikeensa.
Olin 21-vuotias ja ystävästyin sairaalassa ollessani 78-vuotiaaseen mieheen. Papparainen oli ihan hauskaa seuraa tarinoineen. ""Ystävyytemme"" loppui, kun ukko pamautti: ""oot aika vetävän näköinen pakkaus, koskas me muuten nussitaan?""
 
Todella harvinaista että mies ja nainen olisivat vain ystäviä.Tuttavia voi kyllä olla.Itselläni on yks mies ollut ystävänä 6v,mutta näemme ehkä vain kerran/6kk.Siitä ei oma mieheni ole mustis,kuulumisiakin kyselemme n.kerran viikossa.Kyllä läheisemmät ystävyyssuhteet tulevat aina saman sukupuolen kanssa.
 
Jos olisit ap. vähän ""softimmin"" kirjoittanut, olisit ehkä saanut myötämielisempiä vastauksia. Nyt sait aika paljon aggressiivista vastakaikua. Minä kyllä ymmärrän, ettei oman miesystävän suhde toiseen naiseen tunnu hyvältä. Kannattaa ehkä ajatella asiaa niin, että voitteko olla kolmistaan? Jos voitte, niin sitten ongelmaa ei välttämättä ole. Mutta jos mies haluaa olla kahden tän naisen kanssa, eikä sinua oteta mukaan, silloin tähän ""ystävyyteen"" saattaa liittyä muutakin. Ei ehkä kannata olla kauhean sinisilmäinen näiden ""naisystävien"" suhteen. On olemassa naisia, jotka toivovat vuosia, että ""ystävyys syvenisi"" ja mies tajuaisi rakastua. Ystäväpiirissäni on yksi sellainen nainen. ;)Epäilen kyllä, ettei tärppää...
 
Uskon myös,että ellette voi olla kolmistaan, siis tätä naisystävää ei haluta tutustuttaa sinuun,niin siinä voi olla muutakin miehellä mielessä.
Minulla oli miesystävä- enemmänkin kuin ystävä- joka halusi pitää monia ns.entisiä naisiaan ystävinä. Mutta kenellekään ei halunnut kertoa minun olemassolostani.
Voinko tehdä muuta kuin jättää mokoman otuksen? Sen tein,enkä ole katunut.
 
Mun äijäl on naisia kavereina ja on ne munkin tuttuja. En voi pyyhkiä hänen historiaansa. Hänellä kun on ollu elämää ennen muakin.. Ja mä luotan ihan täysillä siihen. Ne liikkuu monesti seka porukois, sekä miehii et naisii baareis. Eikä huolta siitäkää.. Tiiän äijäni baari käyttäytymisen hyvin tarkkaan. Pilkkuun asti viinaa, tuttujen kans rupatellen ja himaa koisimaa. Tutustuinhan häneen, kun olin tiskin takana töis. Eipä sinkkunakaa roudannu baarista naisia kotiin vaikka jutusteli ja tanssi heidän kanssaan. Et kyl se luottamus on a ja o. Ilman sitä ei oo mitää!
 
kakspiippunen asia. mutta mä en hyväksyisi tota, siitä ei hyvää seuraa. Että viel tapella pitää siitä.. se jo kertoo paljon.. nimim. kokemusta on ja karvaasti kävi, mieheni petti. eikä se koskaan unohdu, on vaan elettävä sen asian kanssa.
 
Minua vaivaa edelleen miksi ap. ei ota itse yhteyttä naiseen ja juttele hänen kanssaan. Jos kerran tietää ihmisen mutta ei vihaa vain eikä halua edes tutustua. Ja kieltää miestä enää ottamasta yhteyttä.
Nuo lauseet kertovat kyllä missä se ongelma on.
Minä ainakin tunnen ja haluan mielelläni tutustua miesystävienikin nykyisiin naisiin mutta mies pelkää jotain eikä uskalla tutustuttaa. Onkohan syynä tämä että tietää että ""vaimoke"" haukkuu ensin ja tutustuu sitten vasta.
Ja näin huono itsetuntoisiin ihmisiin en sitten todellisuudessa minäkään halua pitää yhteyttä vaikka miehen kuulumisista olen edelleen kiinnostunut ihan sisko- ystävänä en enää muuna.
 
Onkos se ihmekään, jos ap:tä ei haluta tutustuttaa tuohon naiseen, kun ap:n asenne koko ihmistä kohtaan on noin vihamielinen? Veisitkö itse mielelläsi ystäväsi sellaisen ihmisen luo, jonka tietäisit haukkuvan hänet pystyyn?
 
Voin ymmärtää kirjoittajaa, koska omalla kohdalla on ollut vastaavia tilanteita, joissa toinen nainen (miehen entinen kaveri, työkaveri, harrastuskaveri tai muu vastaava) on saanutt oman mieleni mustasukkaiseksi tai ärsyyntyneeksi aivan aiheesta. Vaikka näillä naisilla ja miehelläni ei ilmeisesti ollut minkäänlaista intiimiä seksisuhdetta ja mies oli ""tavallaan "" luotettava, niin tapaamississa ja yhteydenpidossa oli sellaista, minkä vuoksi koi itseni toistuvasti syrjäytetyksi, vähätellyksi ja tarkoituksettomaksi.

Toisaalta miehellä oli myös sellaisia naispuolisia kavereita, jotka tätä saa reaktiota eivät aiheuttaneet. Ilmeisesti kyse oli vain siitä vuorovaikutuksen luonteesta, niistä sävyistä, ilmeistä ja eleistä, joita keskustelussaan ja tapaamisissa oli.

Kun mukaan tuli flirtti ja selvä miellyttämisen halu ja jotain sellaista, että itse koin itseni täysin ulkopuoliseksi, niin siitä syntyi negatiivinen lataus, jota oli vaikea sietää. Ja vaikka nämä osapuolet kuinka vakuuttivat suhteen neutraliutta ja epäerottisuutta, niin omat havainnot olivat muuta.

Vaikea sanoa, mistä tallainen itseä ärsyttävä lisäsävy miehen ja naisystävien välille tuli. Onko siinä on juuri sitä apn mainitsemaa (molemminpuolista) miellyttämisen ja huomion saamisen tarvetta. On olemassa naisia, jotka aina haluavat viehättää huomioimatta sitä, onko mies vararttu vai ei. Joskus jopa tuntuu siltä, että tieto miehen seurustelusta ja naisystävän tai vaimon vierellä olo kannustaa joitakin naisia erityiseen flirttiin ja hakemaan ""voittoisaa"" huomiota.

Vaikka kuinka ajttelisi, että omasta heikosta itsetunnostahan tässä vaan on kyse, kun reagoi, niin silti tilanteet ovat sen verran provosoivia, ettei ihan helposti laittaisi kaikkea tästä ongelmasta omaan piikkiin. No tietenkin voin olla sen verran avuton, etten osaa ottaa tilannetta haltuun siten, ettei toinen nainen pääse liiaksi varstamaan showta ja miehen mielenkiintoa.

Mustasukkaisuuteen ja oman tyytymättömyyden kiemuroihin ei kuitenkaan kannata jäädä, jos mahdollista. Ainut keino selvitä ja voittaa miehen huomio, on tehdä itsestä niin mielenkiintoinen ja rakastetava, ettei miehelle yksinkertaiseti jää aikaa eikä mahdollisutta kiinnostua toisesta naisesta ja tämän yhteydenpidosta. No, ainahan se ei ole helppoa, jos osapuolena on erityisen kaunis, viehättävä, nokkela ja iloisen hyväntuulinen tapaus, joka osaa ottaa yleisönsä. Kukapa meistä ei olisi viehätttynyt ihmisestä, joka on hyväntuulinen, hauska ja osoittaa mukaansa tempaavaa kiinnostustaan. Varmasti siinä on otettu. Ehkäpä näin on poikakaverisiskin tilanteessa.
 
Nainen!
sulla on huono itsetunto!
miksi kuvittelet olevasi huonompi nainen kuin tuo miehesi ""nais""ystävä?
kyllä mies ja nainen voivat olle ystäviä ilman sänkyynmeno haluja!!
olen ollut kohta 9v nykyisen elämänkumppanini kanssa ja mulla on pari ""tyttöystävää""... toista kaverini ei voi sietää toisen taas sietää. kumpikin hypää mun kaulaan kun näkevät minut mtta se on ystävyyden osoitus etää tykkää toiseta... ja haluamatta sänkyyn!!!
lopeta nipottaminen jos rakastat miestäsi älä tuhoa teidän suhdetta turhanpäiseen kuvitteluun!!!!!!
 
Vittu että osaa olla tyhmä nainen! Tai sitten tämäkin on provo.

Jätä se mies ja ota peräkammarinpoika jolla ei ole ketään muuta tuttua tai ystävää kuin SINÄ!
 
Kirjoitit asiaa Vappu, vaikka menikin ehkä vähän asian sivuun :). Peesaan! Minun mieheni on juovuspäissään moukkamainen flirttipelle, jonka täytyy saada naiset nauramaan vaikka minä olisin vieressä. Ja naisethan nauravat... Harva välittää siitä, että minä vaimona seison vieressä. Kyllä sellainen saa tuntemaan olon vähäpätöiseksi. Itsetuntoni on huono, vaikka olen sieväksi sanottu nainen! Eli ei tämä liity ulkonäköön mitenkään. Ja mieheni flirttailee tasaisesti sekä rumiluksille, että kaunottarille. Etenkin rumilukset ovat otettuja, ja flirttaavat innolla takaisin. Se on noloa....:-0
Mieheni kai kompensoi jotain. Hänellä on tiettyjä, hm..., miehisiä ongelmia...
 
Totanoin. Tämä on sellainen asia, johon et saa täältä oikeata vastausta, koska nää jutut on aina tapauskohtaisia.

Faktahan on kuitenkin se, että AINA miehet selittävät olevansa ko. naisen kanssa vain ystäviä, kun heitä epäillään, vaikka kyse olisi ihan muusta. Onko sitten mikään ihme, että tätä nk. ystävyyttä kyseenalaistetaan?

En henkilökohtaisesti usko miehen ja naisen väliseen ystävyyteen ihan varauksetta. Sillä tavalla siihen uskon, että esim. itse koen olevani ystävä myös mieheni parhaalle miespuoliselle ystävälle. Olemme joskus jutelleet hyvinkin henkeviä ja tärkeitä asioita keskenämme. Mutta ei hän sillä tavalla ole ystäväni, kuin muutama erittäin hyvä naispuolinen ystäväni on.

Miehelläni oli tällainen naispuolinen ""vain ystävä"". Hänellä meni avioliitossaan huonosti, ja kernaasti soin hänelle sen, että hän soitteli yötä myöten miehelleni valitellen asioitaan ja pyytäen apua milloin mihinkin. Olin niin myötätuntoinen ja ymmärtäväinen kuin olla voi, ja mitä siitä sain palkakseni? Pelkkää paskaa.

Tämä nainen kehtasi soittaa minulle vielä senkin jälkeen, kun olimme jotenkin saaneet kursituksi liittomme kokoon uudestaan, haukkuakseen minut ja ilmoitti olevansa edelleen miehelleni tämän paras ystävä. Minun vaimona piti tämä kuulemma vain hyväksyä.

Mieheni oli juuri silloin sairaalassa toipumassa vaikeasta leikkauksesta. Kysyin naiselta, tiesikö hän, että mies oli vakavasti sairas ja parastaikaa sairaalassa. Ei kuulemma tiennyt. Ihmettelin tätä, koska kyllähän parhaitten ystävien pitäisi toisistaan tällaiset asiat tietää.

Samoin kysyin häneltä, voisiko hän mahdollisesti lainata tai peräti antaa miehelleni kohtuullisen summan rahaa, koska hänelle tuli tämän sairaustapauksen myötä taloudellinen ongelma, joka uhkasi myös perheen hyvinvointia. Hyvät ystäväthän yleensä auttavat toisiaan. Ei luvannut apua tämä ihminen.

Joten se siitä ystävyydestä.

En väitä, etteivätkö mies ja nainen voisi oikeasti olla ystäviä keskenään, jopa parhaita sellaisia. Mutta suurin osa näistä ystävyyssuhteista perustuu muulle kuin vain ystävyydelle. Siitä olen aivan varma.







 
""Miehelläni oli tällainen naispuolinen ""vain ystävä"". Hänellä meni avioliitossaan huonosti, ja kernaasti soin hänelle sen, että hän soitteli yötä myöten miehelleni valitellen asioitaan ja pyytäen apua milloin mihinkin. Olin niin myötätuntoinen ja ymmärtäväinen kuin olla voi, ja mitä siitä sain palkakseni? Pelkkää paskaa.""

Juuri niin, samanlainen kokemus itsellänikin. Johti siihen, että mieheni lopulta petti minua tämän ""vain ystävän"" kanssa. Koko jutussa minua on lopulta HARMITTANUT eniten se, että olin aluksi niin myötätuntoinen tätä naista kohtaan. Tunsin hänet ja lapsemmekin olivat kavereita. Halusin ihan oikeasti olla naiselle avuksi ja empatisoin häntä. Mutta voi paska, miten sinisilmäinen olin!

En minäkään henkilökohtaisesti usko miehen ja naisen väliseen ystävyyteen ihan varauksetta. Elleissä näyttää olevan kolumni otsikolla ""Jätä se"". Siinä naisia kehoitetaan vaatimaan mieheltä hyvää kohtelua itselleen pelkästään sen vuoksi, että miesten käyttäytyminen muuttuisi paremmaksi. Kaikkea ei kannta sietää - ei varsinkaan sellaista, mikä loukkaa itseä ja aiheuttaa pahaa oloa ja pahaa mieltä.

Ap voisi siis riitaa haastamatta kertoa miehelleen, miltä hänestä tuntuu, kun naisystävä soittelee ja pitää yhteyttä, kuten hän lienee tehnytkin. Miehen tulisi ymmrtää, ettei tietoisesti loukkaa ja tuota pahaa mieltä, jos oikeasti välittää ja rakastaa. Mies voi aivan hyvin kertoa naisystävälle, ettei halua pitää tiiviisti yhteyttä, koska ei halua siten loukata kumppaniaan, jonka kanssa tällä hetkellä jakaa elämäänsä. Ja ellei mies sitä hyväksy, jätä hänet. Voi tosiaan parempi olla yksin, kuin murehtia ja pilata itsetuntonsa epämääräisessä liitossa.
 
""Samoin kysyin häneltä, voisiko hän mahdollisesti lainata tai peräti antaa miehelleni kohtuullisen summan rahaa, koska hänelle tuli tämän sairaustapauksen myötä taloudellinen ongelma, joka uhkasi myös perheen hyvinvointia. Hyvät ystäväthän yleensä auttavat toisiaan. Ei luvannut apua tämä ihminen.""

Ai, olisi pitänyt _peräti antaa_ teille rahaa, jota olisit vakuuttunut ystävyydestä! Aika harvalla taitaa olla sukanvarressa ylimääräistä sen vertaa, että antaisi sitä ystävänsä vittumaiselle vaimolle.
 
Minun on pakko tähän ketjuun ""se pettää kuitenkin"" kertoa ihan tosi elämästäni juttu. Tuntuu muuten että tämä ketju muuttuu mutu-ketjuksi liikaa.
Sairastuin muutama vuosi sitten niin että minut piti leikata josta toipuminen on ollut sitä ja tätä. Samoihin aikoihin tutustuin erääseen ensin vapaana esiintyneeseen,mutta pian kiinni jääneenä ukkomieheen. Meistä tuli ystävät. Ehkä siksi että ruodin rankasti hänelle miksi hän käytti alussa minun lähes onnetonta tilannetta hyväksi.
Näiden 4v. aikana hän on yrittänyt parannella asemiaan milloin muuttoapuna milloin minäkin taulun asentajana ja tiedämme nyt molemmat missä mennään.
Hänen vaimonsa on kuitenkin mustis. Siitä johtuen en koskaan viestittele tälle herralle muuta kuin asiaa jonka takia tarvitsen pitemmän tai vahvemman ihmisen apua. Hän auttaa näissä aina, onko siis syynä tuo ensi huijausyritys vai mikä, ei kiinnosta minua mutta ilman hänen apuaan en olisi selvinnyt monestakaan ongelmasta yksin asuen.
Haluaisitteko te vaimot että minun pitäisi nyt sitten katkoa välini tähän ""käytöstään korjaavaan mieheen"" ? Joka ihan oikeesti on minulle se syntymätön - veli mies.?
 
Hah, tiesin, että joku tarttuu tähän.

Sinulle, Riina. Tämä ""rahapyyntö"" naiselta oli ihan fuulaa, en todellakaan olisi edes suostunut mihinkään sellaiseen, mutta piruuttani esitin sille naiselle tällaisen pyynnön kuullakseni, mitä hän siihen vastaisi, ja että hän ymmärtäisi, mitä ystävyys oikeasti tarkoittaa. Hän kuulutti minulle olevansa mieheni paras ystävä, mutta hänellä ei siis ollut minkäänlaista tietoa mieheni asioista oikeasti. Ystävänä hänen olisi pitänyt tietää. Halusin osoittaa tämän hänelle sen verran räikeästi, että itsekin tajuaa olevansa aivan väärässä.

Sitäpaitsi, jos hän olisi todella ollut paras ystävä, kyllä hänen olisi pitänyt olla huolissaan myös parhaan ystävänsä perheestä ja sen hyvinvoinnista. Eikö näin ole?

Miksi hänen olisi pitänyt pitää minua parhaan ystävänsä vittumaisena vaimona? Ei kukaan muukaan mieheni ystävistä pidä minua vittumaisena ihmisenä, päinvastoin.

Ystävä-sanaa ei minusta saisi käyttää liian kepeästi, ei ainakaan ""paras ystävä"" -merkityksessä. Ystävyys on aitoa silloin, kun ollaan toisen rinnalla myös vaikeina aikoina. Pelkkä seksuaalinen ilakointi yhdessä, vaikka se kuinka hauskaa olisikin, ei riitä parhaaksi ystävyydeksi.



 
Mainiota, että ketju ""syvenee"". Päästään viimein asioiden ytimeen. Eli siihen, mitä voi miehen ja naisen ystävyyden taustalla olla. Ei aina niin puhtoista ystävyyttä suinkaan :).

Omalla kohdalla hälytyskellot ovat kilkanneet, kun mieheni työkaveri on ruvennut soittelemaan työasioista mieheni kännykkään vähän liian intensiivisesti. Ne ovat siis todellakin oikeasti työasioita, joissa nainen on joutunut vaikeuksiin ja tukeutuu mieheeni, joka on sellaisessa asemassa, että voi auttaa. Mutta silti ottavat päähän nämä soittelut. Nainen tarttee sitä tukea minusta vähän turhan usein. Onpa pyytänyt miestäni pari kertaa jo kaljallekin, Mutta minä, pirullinen mustis ämmä, olen kieltänyt. Yksi mies on jo viety, toista ei viedä. Näin on.

Eli viestini on: ei kannata olla liian sinisilmäinen. Mutta missä menee raja, se onkin vaikea määritellä. Siis raja sen välillä mikä on normaalia käytöstä, mikä vainoharhaista epäilyä. Hohhoijaa!
 
Jatkan vielä, että mieheni on siis kertonut, että tämä työkaverinainen on pyytänyt kaljalle, että saisi ""tuopin ääressä"" vatkata tätä hänen (naisen) työongelmaansa. Naisella on perhe, mutta liitto natisee liitoksissaan. Mieheni ei sanojensa mukaan ole menossa kaljalle tän naisen kanssa. En tiedä, onko naisella mitään ""aikeita"", mutta minusta tämä ajatus ei kuulosta hyvältä.
 
relax .
Ootko kuullut ajatelmaa hiekasta: jos puristat hiekkaa nyrkkiisi,se valuu sormiesi välistä.Jos annat kämmenesi olla avoinna,hiekka pysyy siinä..
Eli.joas miehesi rakastaa sinua,hän pysyy,jos ei niin,..
nim.kokemusta omaava
 
Just noin, mama, tein exäni kohdalla. Mies, jonka annoin luuhata vapaasti missä tykkäsi, enkä perään katsonut, meni menojaan. Ehkä kannattaa kumminkin vähän katsoa perään. Siis VÄHÄN!
 

Yhteistyössä