Miehet puhumaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tuppisuun eukko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Tuppisuun eukko

Vieras
Kertokaas, miten saa miehen puhumaan. Kun ei suostu rakentavaan keskusteluun ollenkaan. Ongelmia ei ole, minä niitä kuulemma vaan keksin. Kun haluan keskustella 'meistä', mies on väsynyt tai keksii muuta tekemistä. ' Ei nyt' on yleinen vastaus. Tai 'jutellaan joku kerta kunnolla' mutta sitä kertaa ei ole koskaan tullut. TAi on tullut, kun olen ollut todellakin lähtemäisilläni yhteisestä kodistamme. Mies tosiaankin osaa puhua silloin kun on pakon edessä. Hänellä oli paljon ajatuksia ja rakentavia ratkaisumalleja. Mutta arkielämässä ei todellakaan toteuta niitä, ei kommunikoi, ei keskustele. Alan olla aika turhautunut tilanteeseen. Enkä itsekään ole mikään hölösuu, tykkään olla itsekseni. Mutta joskus olisi mukavaa keskustella vähän syvällisemminkin.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.09.2006 klo 19:07 mies kirjoitti:
Et saa miestä mitenkään puhumaan ellei hän itse halua. Ja mitä enemmän painostat, sitä haluttomammaksi menee. Sorry.

Jaaha. Samaa voisi sanoa sanoa eräästä toisesta avioelämän osa-alueesta. Et saa naista haluamaan ellei hän itse halua. Ja mitä enemmän painostat, sitä haluttomammaksi menee. Sorry.

Onko siten hyvä. vai todetaanko vaan, että turha painostaa ja sorry. Eikö kannata samalla hakea mastraatista eropaperit.
 
Miehet puhuvat erilailla kuin naiset. Naiset usein veivaavat ja tunteilevat tuntikaupalla, ja tarkoitus ei ole edes päästä mihinkään päämäärään. Miestä ei saa puhumaan puhumalla itse omista - usein turhanpäiväisistäkin tunnemietteistään- minuuttikaupalla. Kysele hänen työstään, kavereistaan, harrastuksestaan, konkreettisista asioista - ole aidosti kiinnostunut. Älä koskaan vaihda puheenaihetta itseäsi miellyttävämmäksi, kun miehesi puhuu. Koeta antaa rakentavia mielipiteitä jos hän on huolestunut tai väsynyt, kannustavia näkökulmia jos hän on innostunut jostain mutta älä varasta keskustelua.

Jos sulla on tärkeää asiaa, älä tee puhumisesta keskustelusessiota. Ota päämääräksesi kertoa asiasi, äläkä odota vastakommentteja - tärkeintä että hän saa tietää mitä ajattelet. Puhu lyhyesti ja aidosti. Jos tarvitset mielipiteen, kysy suoraan "mitä mieltä olet siitä ja siitä, tai näistä vaihtoehdoista", ja arvosta hänen mielipidettään aina. Sano asiat suoraan, mutta käytä hyväksesi naisellista tunneälyäsi huomataksesi että mieskin loukkaantuu herkästi jos puhut negatiiviseen sävyyn.

Hanki itsellesi naisystäviä, joiden kanssa pidät maraton- keskustelusessioita, ja säästä miehesi niiltä. MUTTA ÄLÄ sorru siihen, että keskustelusessioiden päämäärä on koskaan haukkua miestäsi - puhu hänestä aina kunnioittavasti ja rakastavasti, niin osaat itsekin rakastaa häntä ja hänen hienoja käytännöllisiä ja ratkaisukeskeisiä miehisiä piirteitään :heart: .

T: Mimmi, tosi Äijän vaimo.
 
Jos ei oo puhuvaista sorttia, niin tuskin saa oikeen millään puhumaan. Painostus ei hyvä, mutta mitenkäs sitten, kun kokee heti painostukseksi, jos alat ees puhua vaikeista asioista.

Mun nykyinen mies on kyllä sellainen puhumaan, että oksat pois jne.. Jään itse ehdottomasti kakkoseksi ja saan nyt itse kuulla, että en osaa puhua. Mielestäni kyllä ja terapeuttimmekin mielestä, mutta en ole lähellekään niin kova selittämään, kuin mieheni, hän kertoo tunnin sitä, mitä mä minuutin, huh huh :) Että ei aina hyvä näinkään päin, mut parempi =)
 

;) "Lässytilässyti negatiivinen-nainen" versus "tartun itse suoraan asiaan"-nainen.

- Mä oon miettiny meiän tulevaisuutta. Musta tuntuu että me ei enää pidetä toisiamme hyvänä oikeen koskaan. Emmä ees muista enää milloin viimeks me on suudeltu kunnolla. Musta me sekstataanki paljo harvemmin ku silloin ku alettiin seurustelemaan, ja sä et enää kato mua silmiin ees. Mä haluisin puhua kunnolla kerrankin sun kanssa meistä, että mihin suuntaan me ollaan menossa.......... Eks me voitas puhua tästä ihan kunnolla?

TAI

- Mitä sä tykkäisit jos mä ostaisin yhet ihanat alusvaatteet jotka mä näin netissä, mä voin näyttää kuvan niistä nyt, sä saat valita mitkä mä niistä tilaan? Mä päätin muutenkin et voitas piristää meidän seksisuhdetta jotenkin, mä ainakin tykkäisin. Onks sulla ehdotuksia?

_____________________

- Mun mielestä sä oot paljon enemmän kaverien kanssa nykyään ku mun kanssa. Sulle sun harrastukset tuntuu olevan tosi tärkeitä. Mä oon tällä lapsen kanssa tosi paljon yksin, ja tarttisin paljon enemmän huomiota sulta. Hellyyttä. Tietsä, en mä jaksa tälleen että sä vaan tuut ja meet ja mä oon aina vaan venaamas sua tänne kotiin. Viimeksikin sä olit baaris pilkkuun asti, vaikka muksu oli tosi kipee ja mä olin tosi huolissani siitä. Mä en tiedä miten kauan mä jaksan tätä jos ei mitään muutosta tapahdu. Sä et koskaan puhu mitään ees mulle......eks me voitas puhua tästä. Jää tänää kotii niin puhutaa asiat halki, hei?

TAI

- Mua huolestuttaa vähän kun toi muksu oli taas kipee. Mä väsyn itekin kun se kitisee nyt normaalia enemmän. Mä päätin tänään että haluan lähtee sun kans johonkin, mua alkaa tympii niin täällä kämpässä istuminen kun ei tää murehtimalla parane. Ootko sä sitä mieltä että se pitäs viedä vielä uudestaan lääkäriin?
Mitä, jos mä varaan hotellihuoneen ens viikonlopuksi, viedää muksu anopille nyt kun se on vähä parempi? Lähettäs jo iltapäivällä heti kun sä tuut töistä, ja otettas joku kiva leffa mukaan vaikka basic instinct. Mennään sit illalla syömään mihin tahot ja lähetään vähä hilluttelmaan. Tehääks nii?


;) ;) ;) ;)
 
Oma kokemus:
Kuvittelin että mieheni ei rakasta minua ja kehittelin kaikenlaisia ongelmia päässäni ja tulin siihen tulokseen että haluan erota koska mieheni ei puhua "ongelmista". Kävi ilmi että miehelläni oli vaan töissä ongelmia joista hän ei halunnut puhua ja oli sen takia minua kohtaan "outo". Eli toisin sanoen

KAIKKI ONGELMAT OVAT VAAN KORVIEN VÄLISSÄ

Unohda se että miehesi ei puhu ja tyhjennä pääsi ja alkakaa nauttimaan elämästä! =)
 

Yhteistyössä