Mies ei halua naimisiin mutta lapsia silti haluaisi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja naimaton
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mulle se vaan ois niin tärkeetä... Ja mun ei todellakaan ole hyvä olla näin että asutaan vaan yhessä. Tuntuu niin pahalle, aivan kuin en kelpaisi hänelle oikeesti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hanskin mamma:
Alkuperäinen kirjoittaja naimaton:
Jotenkin vaan mun on niin vaikea sulattaa tätä asiaa :(

eli senkö takia että et halua, et lapset syntyy avioliiton ulkopuolelle vai miksi?
Sekin ja yleensäkkin ettei hän halua avioliittoa (ei se naimisiin meno siinä mulle niin tärkee ois).
 
Alkuperäinen kirjoittaja naimaton:
Mulle se vaan ois niin tärkeetä... Ja mun ei todellakaan ole hyvä olla näin että asutaan vaan yhessä. Tuntuu niin pahalle, aivan kuin en kelpaisi hänelle oikeesti.



mitä se naimisiin meno muuttaa sitä? eikötärkeämpää ole, että hän on valinnut sinut lastensa äidiksi jne?
 
Me on yritetty laittaa lasta alulle jo muutamia kuukausia,mutta mun ukko ei suostu kihloihin.On kuulemma niin vakava asia ettei siihen suinpäin rynnätä.Jotenkin tulee ajatus että eikö se lapsi ole niin vakava asia kun siihen suostui hetimiten tovin tuumailtuaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
Alkuperäinen kirjoittaja naimaton:
Mulle se vaan ois niin tärkeetä... Ja mun ei todellakaan ole hyvä olla näin että asutaan vaan yhessä. Tuntuu niin pahalle, aivan kuin en kelpaisi hänelle oikeesti.



mitä se naimisiin meno muuttaa sitä? eikötärkeämpää ole, että hän on valinnut sinut lastensa äidiksi jne?
Niin että mä kelpaan hänen lastensa äidiksi mutta en hänen vaimoksi...

Jotenkin mulle naimisiin meno on "itsestäänselvä" asia ja vaikea kuvitella toisin.

 
meil on kolme lasta ja yhes ollaa oltu 16vuotta siitä 15 asuttu saman katon alla eikä olla menty naimisiin,oonhan mie tuolle miehelle avoVAIMO ja miulle ainakin sellanen titteli on riittäny.miehellein olen hyvinkin tärkee ilman sitä naimisiin menoakin,kuten miehein on myös miulle.
toki meitä on monenlaisia ja toisille se on tärkeempää olla naimisissa.siun vaa pitää puhuu miehes kanssa siitä miks se on siulle niin tärkee asia. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja flik:
meil on kolme lasta ja yhes ollaa oltu 16vuotta siitä 15 asuttu saman katon alla eikä olla menty naimisiin,oonhan mie tuolle miehelle avoVAIMO ja miulle ainakin sellanen titteli on riittäny.miehellein olen hyvinkin tärkee ilman sitä naimisiin menoakin,kuten miehein on myös miulle.
toki meitä on monenlaisia ja toisille se on tärkeempää olla naimisissa.siun vaa pitää puhuu miehes kanssa siitä miks se on siulle niin tärkee asia. :)
Kuvittele miltä sinusta tuntuisi vaikka tällainen tilanne: Avomiehesi on lasten isä, mutta hän ei haluaisi tunnustaa isyyttään.
Jos kaikin tavoin ollaan yhdessä niin miksi ei sitten virallisesti?
En nyt tarkoita sinua henk.koht. Ymmärrän kyllä että kaikki eivät pidä avioliittoa tarpeellisena. Mutta ehkä tuo isyys-juttu voi valaista miltä minusta tuntuu.

 
Meillä oon tuumannut et kun niitä muksuja tulee nii ne tulee samalle nimelle kun millä minä olen et siitä saa sitten miettiä :D
Ja jos ei halua tunnustaa niin onhan nuo testit, mut kovasti ihmettelisin jos ensin on puuhaamassa muksua ja sitten ei sitä halua tunustaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Unico:
Meillä oon tuumannut et kun niitä muksuja tulee nii ne tulee samalle nimelle kun millä minä olen et siitä saa sitten miettiä :D
Ja jos ei halua tunnustaa niin onhan nuo testit, mut kovasti ihmettelisin jos ensin on puuhaamassa muksua ja sitten ei sitä halua tunustaa...
Niinpä, samallalailla ihmettelen miksi yhdessä asutaan mutta naimisiin ei voi mennä. Eihän se sitä arkipäivää muuta, mutta eihän se isyyden tunnustaminenkaan...

 
Alkuperäinen kirjoittaja Unico:
Meillä oon tuumannut et kun niitä muksuja tulee nii ne tulee samalle nimelle kun millä minä olen et siitä saa sitten miettiä :D
Ja jos ei halua tunnustaa niin onhan nuo testit, mut kovasti ihmettelisin jos ensin on puuhaamassa muksua ja sitten ei sitä halua tunustaa...

meillä ei tuokaan vaikuttanut mieheen mitenkään, se ei edes halunnut esikoiselle omaa sukunimeään kun sillon kyselin.. vitsali vielä kun mentiin lastenvalvojalle, että mitäs teet jos mä en tunnustakkaan :( tuli tosi kurja olo. Ja meillä siis myös tilanne ettei mies avioliittoon halua, ilmeisesti ainakaan mun kanssa :(
 
kyllä minuakin häiritsisi. Jos naimisiin meno ja sitoutuminen yhteen ihmiseen on noin vaikeaa, niin miten tuollaiseen suhteeseen voi lapsia hankkia. Ei ei ja ei!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gluteus maximus:
kyllä minuakin häiritsisi. Jos naimisiin meno ja sitoutuminen yhteen ihmiseen on noin vaikeaa, niin miten tuollaiseen suhteeseen voi lapsia hankkia. Ei ei ja ei!

Juuri näin, jos ei mies voi sitoutua sinuun, niin miksi hän sitoutuisi lapsen saamiseenkaan. Outoa ajattelua että naimisiin meno olisi niin kauheaa ja lopullista, taas kun lapsen saaminen on oikeasti lopullista....siitä ei pääse eroon vasta kuin kuolemalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Peppari:
Alkuperäinen kirjoittaja Gluteus maximus:
kyllä minuakin häiritsisi. Jos naimisiin meno ja sitoutuminen yhteen ihmiseen on noin vaikeaa, niin miten tuollaiseen suhteeseen voi lapsia hankkia. Ei ei ja ei!

Juuri näin, jos ei mies voi sitoutua sinuun, niin miksi hän sitoutuisi lapsen saamiseenkaan. Outoa ajattelua että naimisiin meno olisi niin kauheaa ja lopullista, taas kun lapsen saaminen on oikeasti lopullista....siitä ei pääse eroon vasta kuin kuolemalla.

näin!
 
Ajatelkaa sitä avioliittoa sellaisena järjestelynä, joka antaa taloudellista turvaa esim kuoleman tapauksessa sekä vaimolle eli lasten äidille sekä lapsille. Mahdollisen avioeron varalta voi sitten tehdä avioehdon, jos pelkää omaisuutensa menettämistä erotilanteessa.

Jos avopuoliso kuolee, ei jäljelle jäänyt avopuoliso ole oikeutettu perintöön, paitsi jos on tehty testamentti. Aviopuolison kuollessa, puoliso perii automaattisesti. Avopuolisolle testamentatusta omaisuudesta joutuu maksamaan suuremman perintöveron kuin aviopuolisoiden periessä toisensa.

Varsinkin jos kyseessä on uusioperhe, olisi tosi tärkeää miettiä kuolema-asiaa etukäteen ja tehdä testamentti. Miettikää perhettä, jossa on alaikäisiä minun lapsia, sinun lapsia ja meidän lapsia. Jos toinen aikuinen kuolee, on surutyön keskellä vielä mietittävä omaisuuden kuten perheen kodin jakaminen. Testamentilla helpotetaan tätä asiaa paljon.

Valitettavasti olen tällaista tilannetta joutunut seuraamaan läheltä...
 
Vielä pitää lisätä, että jos sitä sitoutumista niin kamalasti pelkää, niin ainahan siitä avioliitostakin eroon pääsee. Eihän avioero ole nykyään kuin ilmoitusluontoinen asia ja sen jälkeen vain odotellaan, valitettavasti!
 
Alkuperäinen kirjoittaja qwerty:
Vielä pitää lisätä, että jos sitä sitoutumista niin kamalasti pelkää, niin ainahan siitä avioliitostakin eroon pääsee. Eihän avioero ole nykyään kuin ilmoitusluontoinen asia ja sen jälkeen vain odotellaan, valitettavasti!

niin. Minä en ymmärrä miksi sitä avioliittoa pelätään, mutta lapsen tekemistä/hankkimista ei. Avioliitosta pääsee eroon, mutta lapsista huolehditaan koko elämä. Minä en ymmärrä miksi miehet ovat usein erittäin innokkaita hankkimaan lapsia, mutta naimisiin meno on jotain ihan kamalaa...
 
Aviolittokammoisten miesten puoliskot voisivat näyttää tätä ketjua miehilleen.
Olisi kiva kuulla miesten perusteluita siihen, miksi lapsia halutaan mutta ei naimisiin.
 

Yhteistyössä