V
vierailija
Vieras
Suhteemme on hyvin kulahtanut Seksiä ei ollenkaan, koska mies ei vaan halua Tai on seksiä noin 1,5 vuoden välein ja kestoltaan se on noin 2 min
Silloinkin miehen nautinto tyydytetään ja minulle ei ole väliä
Mies ei halua terapiaa eikä suostu puhumaan
Seksi ei vaan kiinnosta
Meillä ei ole minkäänlaista läheisyyttä, ei pusuja tai haleja
Mies ei tahdo tehdä mitään yhdessä
Illat vaan juo kaljaa ja on tietokoneella
Hän ei koskaan esim lähde kävelylle tai katso elokuvia kanssani Mikään ei häntä kiinnosta
Kärsin tilanteesta kovin, mutta koen syyllisyyttä mielihaluistani Olen ollut pitkään ihastunut erääseen ja hän minuun
Sovimme että menemme ulos joskus
Sitten mihin iski aivan jäätävä syyllisyys
Vaikka mieheni on täysin laiminlyönyt minut, tuntuu silti, että minun tulisi jotenkin ikäänkuin totella häntä
Erosta olemme puhuneet, mutta miestä se ei kiinnosta Hän ei ikäänkuin välitä enään mistään, silti ei tahdo erota
Vaikka mies juo lähes joka ilta ja ei anna minulle rakkautta, on hän silti hyvä isä lapsilleen
Tahtoisin tavata sen miehen, ihan vaan alkuun vaikka kaverina, mutta en pääse tästä häpeästä ja syyllisyydestä
Suhteemme alkuaikoina mies haukkui minua kovin sanoin ja rajoitti menemisiäni En saanut käydä edes naispuolisten kavereideni kanssa missään
Ehkä tämä syyllisyys on siitä
Näin kirjoitettuna tämä vaikuttaa niin itsestäänselvältä, ja tyhmältä
Olenko huono ihminen, jos tapaan sen toisen miehen, mies on sanonut ettei hän voi estellä jos tapaan jonku uuden miehen
Kirjoituksesta puuttuu kaikki pisteet, kun se ei toimi, mutta toivottavasti saatte selvää
Kiitos siis
Silloinkin miehen nautinto tyydytetään ja minulle ei ole väliä
Mies ei halua terapiaa eikä suostu puhumaan
Seksi ei vaan kiinnosta
Meillä ei ole minkäänlaista läheisyyttä, ei pusuja tai haleja
Mies ei tahdo tehdä mitään yhdessä
Illat vaan juo kaljaa ja on tietokoneella
Hän ei koskaan esim lähde kävelylle tai katso elokuvia kanssani Mikään ei häntä kiinnosta
Kärsin tilanteesta kovin, mutta koen syyllisyyttä mielihaluistani Olen ollut pitkään ihastunut erääseen ja hän minuun
Sovimme että menemme ulos joskus
Sitten mihin iski aivan jäätävä syyllisyys
Vaikka mieheni on täysin laiminlyönyt minut, tuntuu silti, että minun tulisi jotenkin ikäänkuin totella häntä
Erosta olemme puhuneet, mutta miestä se ei kiinnosta Hän ei ikäänkuin välitä enään mistään, silti ei tahdo erota
Vaikka mies juo lähes joka ilta ja ei anna minulle rakkautta, on hän silti hyvä isä lapsilleen
Tahtoisin tavata sen miehen, ihan vaan alkuun vaikka kaverina, mutta en pääse tästä häpeästä ja syyllisyydestä
Suhteemme alkuaikoina mies haukkui minua kovin sanoin ja rajoitti menemisiäni En saanut käydä edes naispuolisten kavereideni kanssa missään
Ehkä tämä syyllisyys on siitä
Näin kirjoitettuna tämä vaikuttaa niin itsestäänselvältä, ja tyhmältä
Olenko huono ihminen, jos tapaan sen toisen miehen, mies on sanonut ettei hän voi estellä jos tapaan jonku uuden miehen
Kirjoituksesta puuttuu kaikki pisteet, kun se ei toimi, mutta toivottavasti saatte selvää
Kiitos siis