Mies ei kutsu lapsia nimeltä, ikinä!

[outoa!]

Mua ärsyttää, ihmetyttää tää ja on vuosia ihmetyttänyt. Minun mies ei kutsu lapsiamme koskaan nimeltä, aina sanoo heitä "tuo isompi, pienempi", ei sano nimeä ääneen ikinä.
Monta kertaa olen asiasta kysynyt, miksi näin on, mutta välttelee aihetta eikä sano mitään. Kysyy vaan että taasko jankutan aiheesta. Esikoinen itsekin on alkanut ihmetellä asiaa.
Eikö oo outo tyyppi mun mies eikä ees google löytänyt vastaavaa

 

[Pari ehdotusta]

Jos se ei saanut haluamiaan lasten nimiä aikoinaan läpi ja päätti sitten lähteä tälle linjalle? Entäs miehen vanhemmat, kutsuivatko aikoinaan nimillä?

 

["vieras"]

Yhdellä meidän lapsista on tuo sama juttu, hänen on tosi vaikea sanoa ihmisten nimiä, no perheenjäsenten nimet saa sanottua, mutta kaikkien muiden :headwall:

Veikkaan, että tuollekin on joku syndrooman nimi.

 

[outoa!]

Mies keksi esikoisen nimen, seuraavia on yhdessä pohdittu ja yhdessä pääterty eli siitä ei ole kiinni!

Miehen äiti on kyllä kutsunut nimeltä, isästään en tiedä... Ja sitä oon itekin pähkäilly syyksi jos sen isä ei oo sanonu nimeltä.

Kyooä se syö lapsen itsetuntoa jos on isälleen vaan Se.

 

[outoa!]

En ees syndroomaa oo tolle löytäny

Kirjoitusvirheitä tulee, kun äkkiä puhelimella kirjoittaa...

 

[njaa]

se ei varmaan muista/tunnista niitä! kai se on ihan mahdollista? onhan niitä kasvosokeita ainakin.

 

[outoa!]

No eiiöhän tuo tunnista, kun erottaa kuka on esikoinen ja kuka on pienin yms. Tyttö ja poika ei liene vaikee erottaa. Joskus kun oikeen intän, että niin kenestä puhut kun en ymmärrä niin silti se nimi ei tule.

 

[Rigel]

No eiiöhän tuo tunnista, kun erottaa kuka on esikoinen ja kuka on pienin yms. Tyttö ja poika ei liene vaikee erottaa. Joskus kun oikeen intän, että niin kenestä puhut kun en ymmärrä niin silti se nimi ei tule.

Oma puolisoni ei kutsu nimeltä ketään meistä perheenjäsenistään... : / Ottaa usein päähän, puhuu siis, mutta ei kohdista sanojaan kenellekään - ja silti odottaa, että ohjeiden mukaan toimitaan.

Ja katso: olen oppinut kirjoittamaan miehestäni niin, että lauseista puuttuu kokonaan se lauseenjäsen, jolla häneen viittaisin!

 

[Oisko]

Jonkun sortin pakkoneuroosi? Pelkää, että lapselle tapahtuu jotain pahaa jos sanoo nimeltä. Ja koska tietää, että pelko on järjetön, ei kehtaa puhua siitä.

 

["vieras"]

No onpas todella erikoista. Onko miehellä kuitenkin kontakti lapsiin? Tekeekö kahdestaan mitään lasten kanssa ja juttelee katsoen silmiin? Onko lapset jotain muukalaisia miehen mielessä?

 

[outoa!]

Oma puolisoni ei kutsu nimeltä ketään meistä perheenjäsenistään... : / Ottaa usein päähän, puhuu siis, mutta ei kohdista sanojaan kenellekään - ja silti odottaa, että ohjeiden mukaan toimitaan.

Ja katso: olen oppinut kirjoittamaan miehestäni niin, että lauseista puuttuu kokonaan se lauseenjäsen, jolla häneen viittaisin!

Onkos sun mies osannut sanoa, miksi noin on? Mä aattelin opettaa lapset sanomaan miestä "siksi" eikä enää isiksi niin jos se sitte oppis

Kyllä mä odotan, että mies vois puhua kaikki mulle, mäkin omat neuroosini avoimesti puhunu

 

[outoa!]

[QUOTE="vieras";28266495]No onpas todella erikoista. Onko miehellä kuitenkin kontakti lapsiin? Tekeekö kahdestaan mitään lasten kanssa ja juttelee katsoen silmiin? Onko lapset jotain muukalaisia miehen mielessä?[/QUOTE]

Kyllä on kontakti, puhuu ja touhuaa lasten kanssa.

 

[Rigel]

Onkos sun mies osannut sanoa, miksi noin on? Mä aattelin opettaa lapset sanomaan miestä "siksi" eikä enää isiksi niin jos se sitte oppis

Ei, mieheni ei ole vahvimmillaan puhumiseen liittyvissä jutuissa... Eri asia sitten, jos pääsee pitämään luentoa jostakin oman alansa aiheesta.

Veikkaan myös, että miehen (ihan yhtä lailla sinun miehesi kuin omani) on vaikea oppia [mitään] edes lasten kanssa kommunikoinnissa...

 

[Onhan näitä]

Jos hän ei todellakaan vaan muista sillä hetkellä lasten nimiä. Minullakin on sellainen pää, että yhtäkkiä saattaa lyödä tyhjää, enkä muista nimiä. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa on näitä pääongelmia. Tulee tosi nolo ja häpeän tunne, ku nimeä ei muista. Onko kirjoittanut mihinkään läsnäollessasi lasten nimiä?

 

[ok]

Miten sitten puhuttelee lapsia suoraan?

 

[mammuttisi]

no jos ennen ristiäisiä on puhunut vain vauvasta tms, niin sit kun nimi on julkistettu niin se on jäänyt päälle. Ja mitä pitempään aikaa kuluu, sen vaikeampi on rueta kutsumaan oikealla nimeä. itsellä oli myös vaikeuksia, en jotenkin meinannut kehdata kutsua lapsiani ristiäisten jälkeen nimellä (liittyy varmaan jotenkin itsetunto-ongelmiin), mutta ajattelin että on pakko muuten se vauvattelu jää päälle. ekat päivät piti ihan oikeasti pinnistellä et kutsun nimeltä...