H
härkänen
Vieras
Jos jollakulla olisi jonkinlainen näkemys tähän koko parisuhdetta pilaavaan ongelmaan..
"Miestä ei kiinnosta" olisi kai väärin sanottu kun niin kovasti väittää että minun hyvinvointini on tärkeää ja on todella murheen murtama kun viimeksi suorastaan murruin tästä asiasta ja aloin itkemään. Meillä siis tilanne, että seksi on hyvin pitkälti sitä, mikä on miehelle mieleistä ja kaikki muu on "liian vaikeaa" tai "olen liian vaativa" tai "en vain osaa". Mies ei kertakaikkisesti kykene tekemään minulle mitään silloin kun ei ole kiihottunut, on pari kertaa yrittänyt ja lopputulos on ollut ikävystynyttä ja kökköä sörkkimistä ja seinien tuijottelua, ei siinä oikein voi paljoa kiihottua ja nauttia kun toinen huokailee tylsistyneenä ja vilkuilee kelloa. Seksi on silloin vain suorittamista.
Mies vaatii tai kauniisti pyytää myös useamman kerran viikossa, joskus joka päivä, suuseksiä ja hiljattain jopa valitti vuolaasti siitä, että minä en ota tarpeeksi usein spontaanisti häneltä suihin, vaan hän joutuu liian usein pyytämään sitä itse. Tämän jälkeen panostin asiaan oikein kunnolla ja mies on saanut sellaista kyytiä, oikein pitkän kaavan kautta, ettei jalat ole kantaneet jälkikäteen. Minä siis ihan oikeasti pidän suuseksin antamisesta ja se ei ole ongelma, mutta vaikka seksi ei ole vaihtokauppaa, niin olisi joskus kiva saada itsekin vaivannäköä osakseni. Mies on myös ehdotellut jotain erilaisia juttuja, joita olen kiltisti toteuttanut vaikken niistä erityisemmin yhtään mitään olekaan saanut iloa. Minun pitäisi olla hyvin aloitteellinen, aina valmis ja käytännössä joka ilta/päivä muna suussa. Ei mies tätä vaadi, mutta odottaa kyllä ja kiittää kyllä kauniisti ja pitää hyvänä, mutta...
Minä sain itse suuseksiä viisi viikkoa sitten, silloinkaan en kunnolla. Sitä ennen siitä kolmisen kuukautta ja silloin se oli sentään aivan täydellistä. Kutakuinkin sitä heruu noin kuukauden-kolmen välein, jos silloinkaan. Mies kyllä pitää siitä hyvin suuresti ja kiihottuu siitä, mutta "ei muista että niinkin voi tehdä" tai "ei uskalla yrittää koska ei voi mennä suoraan asiaan". Joka on sitten toinen ongelma, mies siis ei voi ymmärtää sitä, etten ole heti valmis. Että jos aivan heti seksin aluksi yrittää nuolla, niin se tuntuu aivan kauhealle ja kutittaa kun en ole vielä yhtään kiihottunut. Mutta mies kokee esileikin ja kiihottamiseni niin vaikeana, ettei yleensä viitsi yrittääkään, vaan laittaa vain liukkaria tai tulee kuiviltaan sisään runnomalla/ujuttamalla hiljalleen. Vaikka ennen kiihotuinkin todella helposti, vaikka sekin oli miehelle ylivoimaista, niin nykyään se kieltämättä on todella vaikeaa ja tunnen syyllisyyttä ajasta, jonka mies joutuu "uhraamaan" minuun. Tämä on vaikuttanut siihen, etten enää pysty moniin asioihin, ei vain tunnu enää miltään, en oikein luota sängyssä ja osaa rentoutua ja suuseksikään ei oikein enää kiinnosta kun en osaa nauttia siitä. Tämän takia meille on ostettu arsenaali tehokkaita seksileluja joilla minä tavallaan pakotan itseni sitten saamaan ja kiihottumaan. Sain myös pahan haavauman tuosta ainaisesta kuiviltaan rynnimisestä ja se vaati kuukausien lääkärissä käyntiä ja hoitoa, leikkaukselta sentään vältyttiin. Tämän jälkeen otimme liukuvoiteen parempaan käyttöön ja mies muisti esileikin noin puolenvuoden ajan ja nautti siitä hyvin suuresti.
En minä oikein tiedä mitä ajan tällä takaa. On vain jotenkin niin likainen ja halpa olla ja tuntuu kuin seksualisuuteni alkaisi hiljalleen tukahtua ja kuolla kokonaan. Meillä on kyllä seksiä yhä liki päivittäin, vaikka vuosiakin on jo takana ja olemme naimisissa, mutta kun minulle mieleinen seksi on kai niin vääränlaista kun haluan kiihkoa ja molemminpuolista nautintoa, joskus jotain kokeilevampaa tai erilaista, en sitä että ensin hoidellaan toinen ja sitten toinen ja minäkin kai sitten olen niin väärä kun sellaisia haluan. Tiedän ettei se ole totta, mutta en ymmärrä miten rakkaan ihmisen hyvinvointi ja halut voivat olla niin yhtentekevä asia, ettei voi edes yrittää. Ja kyllä, miehen kanssa on puhuttu, on itketty, pyydetty, aneltu, kerrottu ja ihan paperille kirjoitettu, mutta kun ei niin ei. Ei auta pesulla käynnit, posliinit, puskat, siistityt, ei yhtään mikään. Ja pahinta on kun huomaan ajattelevani ja kaipaavani muita miehiä, joiden tiedän olevan erilaisa rakastajia, muuten en miestäni vaihtaisi mihinkään koko maailmassa. Seksi vain on.. No, kärpäsestä kai tullut härkänen ja minä olen ihan rikki niin pienestä asiasta, olisi joskus kiva saada sitä samaa nautintoa kuin mieskin, ihan pyyteettömästi ja ilman anelua tai pyytämistä kun itsekin sitä annan kokoajan. Pakostakin tulee ajateltua, että kai tuolla on jossain mies joka arvostaisi tätä ja itsekin ihan HALUAISI tehdä minulle samoja asioita joista itsekin nauttii.
"Miestä ei kiinnosta" olisi kai väärin sanottu kun niin kovasti väittää että minun hyvinvointini on tärkeää ja on todella murheen murtama kun viimeksi suorastaan murruin tästä asiasta ja aloin itkemään. Meillä siis tilanne, että seksi on hyvin pitkälti sitä, mikä on miehelle mieleistä ja kaikki muu on "liian vaikeaa" tai "olen liian vaativa" tai "en vain osaa". Mies ei kertakaikkisesti kykene tekemään minulle mitään silloin kun ei ole kiihottunut, on pari kertaa yrittänyt ja lopputulos on ollut ikävystynyttä ja kökköä sörkkimistä ja seinien tuijottelua, ei siinä oikein voi paljoa kiihottua ja nauttia kun toinen huokailee tylsistyneenä ja vilkuilee kelloa. Seksi on silloin vain suorittamista.
Mies vaatii tai kauniisti pyytää myös useamman kerran viikossa, joskus joka päivä, suuseksiä ja hiljattain jopa valitti vuolaasti siitä, että minä en ota tarpeeksi usein spontaanisti häneltä suihin, vaan hän joutuu liian usein pyytämään sitä itse. Tämän jälkeen panostin asiaan oikein kunnolla ja mies on saanut sellaista kyytiä, oikein pitkän kaavan kautta, ettei jalat ole kantaneet jälkikäteen. Minä siis ihan oikeasti pidän suuseksin antamisesta ja se ei ole ongelma, mutta vaikka seksi ei ole vaihtokauppaa, niin olisi joskus kiva saada itsekin vaivannäköä osakseni. Mies on myös ehdotellut jotain erilaisia juttuja, joita olen kiltisti toteuttanut vaikken niistä erityisemmin yhtään mitään olekaan saanut iloa. Minun pitäisi olla hyvin aloitteellinen, aina valmis ja käytännössä joka ilta/päivä muna suussa. Ei mies tätä vaadi, mutta odottaa kyllä ja kiittää kyllä kauniisti ja pitää hyvänä, mutta...
Minä sain itse suuseksiä viisi viikkoa sitten, silloinkaan en kunnolla. Sitä ennen siitä kolmisen kuukautta ja silloin se oli sentään aivan täydellistä. Kutakuinkin sitä heruu noin kuukauden-kolmen välein, jos silloinkaan. Mies kyllä pitää siitä hyvin suuresti ja kiihottuu siitä, mutta "ei muista että niinkin voi tehdä" tai "ei uskalla yrittää koska ei voi mennä suoraan asiaan". Joka on sitten toinen ongelma, mies siis ei voi ymmärtää sitä, etten ole heti valmis. Että jos aivan heti seksin aluksi yrittää nuolla, niin se tuntuu aivan kauhealle ja kutittaa kun en ole vielä yhtään kiihottunut. Mutta mies kokee esileikin ja kiihottamiseni niin vaikeana, ettei yleensä viitsi yrittääkään, vaan laittaa vain liukkaria tai tulee kuiviltaan sisään runnomalla/ujuttamalla hiljalleen. Vaikka ennen kiihotuinkin todella helposti, vaikka sekin oli miehelle ylivoimaista, niin nykyään se kieltämättä on todella vaikeaa ja tunnen syyllisyyttä ajasta, jonka mies joutuu "uhraamaan" minuun. Tämä on vaikuttanut siihen, etten enää pysty moniin asioihin, ei vain tunnu enää miltään, en oikein luota sängyssä ja osaa rentoutua ja suuseksikään ei oikein enää kiinnosta kun en osaa nauttia siitä. Tämän takia meille on ostettu arsenaali tehokkaita seksileluja joilla minä tavallaan pakotan itseni sitten saamaan ja kiihottumaan. Sain myös pahan haavauman tuosta ainaisesta kuiviltaan rynnimisestä ja se vaati kuukausien lääkärissä käyntiä ja hoitoa, leikkaukselta sentään vältyttiin. Tämän jälkeen otimme liukuvoiteen parempaan käyttöön ja mies muisti esileikin noin puolenvuoden ajan ja nautti siitä hyvin suuresti.
En minä oikein tiedä mitä ajan tällä takaa. On vain jotenkin niin likainen ja halpa olla ja tuntuu kuin seksualisuuteni alkaisi hiljalleen tukahtua ja kuolla kokonaan. Meillä on kyllä seksiä yhä liki päivittäin, vaikka vuosiakin on jo takana ja olemme naimisissa, mutta kun minulle mieleinen seksi on kai niin vääränlaista kun haluan kiihkoa ja molemminpuolista nautintoa, joskus jotain kokeilevampaa tai erilaista, en sitä että ensin hoidellaan toinen ja sitten toinen ja minäkin kai sitten olen niin väärä kun sellaisia haluan. Tiedän ettei se ole totta, mutta en ymmärrä miten rakkaan ihmisen hyvinvointi ja halut voivat olla niin yhtentekevä asia, ettei voi edes yrittää. Ja kyllä, miehen kanssa on puhuttu, on itketty, pyydetty, aneltu, kerrottu ja ihan paperille kirjoitettu, mutta kun ei niin ei. Ei auta pesulla käynnit, posliinit, puskat, siistityt, ei yhtään mikään. Ja pahinta on kun huomaan ajattelevani ja kaipaavani muita miehiä, joiden tiedän olevan erilaisa rakastajia, muuten en miestäni vaihtaisi mihinkään koko maailmassa. Seksi vain on.. No, kärpäsestä kai tullut härkänen ja minä olen ihan rikki niin pienestä asiasta, olisi joskus kiva saada sitä samaa nautintoa kuin mieskin, ihan pyyteettömästi ja ilman anelua tai pyytämistä kun itsekin sitä annan kokoajan. Pakostakin tulee ajateltua, että kai tuolla on jossain mies joka arvostaisi tätä ja itsekin ihan HALUAISI tehdä minulle samoja asioita joista itsekin nauttii.