Mies ei suostu eroon vuosien vääntämisen jälkeen, miten saan lapset mukaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Neuvoja kiitos!
Kerron lyhyesti: vuosien vääntäminen takana. Mies huutaa haukkuu halveksii. Minä ja alakouluikäiset lapset ei tehdä mitään oikein, mihinkään ei ole tyytyväinen. Haluan erota, olen halunnut jos vuosia. Pari vuottaa ollaan asuttu eri huoneissa. Täysin erilliser elämät. Olen yrittänyt miljoonia kertoja saada miehen puhumaan. Aina päätyy riitaan. No noin vuoden verran ei ole päätynyt riitaan vaan jo alkaa riidalla...mies kun alkaa heti huutamaan. Puhuminen on piinaamista. Nyt noin puoli vuotta ei puhu mitäön ei edes arjen asioita. Huutaa vaan ja haukkuu. Eilen haukkui lapsen vitun kusipääksi. Minut nyt haukkuu joka päivä.

Olen ollut yhteydessä perheneuvolaan, tarjosivat parisuhdeterapiaa palvelusetelillä. Tottakai suostun. Mies sanoi ettei tule jos puhutaan erosta. Tiedän että penestä on soitettu miehelle tänään. No eipä ole puhunut minulle asiasta.

Meillä on yhteinen talo ja laina. Mies ei suostu myymään. Kummallakaan ei ole varaa ostaa tätä. Hädin tuskin maksamme kahdestaankaan.

Miten saan muutettua ja nimenomaan niin, että lapset lähtee mukaan?? Toki voivat tavata isäänsä, mutta hänen käytöksen pitää muuttua.

Mies on ammatiltaan alakoulun opettaja ja osaa pitää kulissit. Jos mennään oikeuteen, se on vain sana sanaa vastaan. Ja lasten sanaa. Onneksi.

Mutta voinko vain muuttaa ja vaihtaa lasten kirjat? Jossain luki, että ei voi. Mutta ei kai me voida joutua asumaan tällaisessa painostavassa ja ahdistavassa ilmapiirissä lopun ikää??

Ollaan avoliitossa. Avioeroja ei tarvitse hakea. Ja todellakin, mies ei puhu eikä kuuntele. Minkäänlaista puheyhteyttä ei ole. Muutto kai tapahtuu hänen ollessaan töissä tms. Olen kyllä useana vuotena sanonut että mä vielä muutan täältä. Ei kai usko. Mutta ei pitäis tulla yllätyksenä.
 
Neuvoja kiitos!
Kerron lyhyesti: vuosien vääntäminen takana. Mies huutaa haukkuu halveksii. Minä ja alakouluikäiset lapset ei tehdä mitään oikein, mihinkään ei ole tyytyväinen. Haluan erota, olen halunnut jos vuosia. Pari vuottaa ollaan asuttu eri huoneissa. Täysin erilliser elämät. Olen yrittänyt miljoonia kertoja saada miehen puhumaan. Aina päätyy riitaan. No noin vuoden verran ei ole päätynyt riitaan vaan jo alkaa riidalla...mies kun alkaa heti huutamaan. Puhuminen on piinaamista. Nyt noin puoli vuotta ei puhu mitäön ei edes arjen asioita. Huutaa vaan ja haukkuu. Eilen haukkui lapsen vitun kusipääksi. Minut nyt haukkuu joka päivä.

Olen ollut yhteydessä perheneuvolaan, tarjosivat parisuhdeterapiaa palvelusetelillä. Tottakai suostun. Mies sanoi ettei tule jos puhutaan erosta. Tiedän että penestä on soitettu miehelle tänään. No eipä ole puhunut minulle asiasta.

Meillä on yhteinen talo ja laina. Mies ei suostu myymään. Kummallakaan ei ole varaa ostaa tätä. Hädin tuskin maksamme kahdestaankaan.

Miten saan muutettua ja nimenomaan niin, että lapset lähtee mukaan?? Toki voivat tavata isäänsä, mutta hänen käytöksen pitää muuttua.

Mies on ammatiltaan alakoulun opettaja ja osaa pitää kulissit. Jos mennään oikeuteen, se on vain sana sanaa vastaan. Ja lasten sanaa. Onneksi.

Mutta voinko vain muuttaa ja vaihtaa lasten kirjat? Jossain luki, että ei voi. Mutta ei kai me voida joutua asumaan tällaisessa painostavassa ja ahdistavassa ilmapiirissä lopun ikää??

Ollaan avoliitossa. Avioeroja ei tarvitse hakea. Ja todellakin, mies ei puhu eikä kuuntele. Minkäänlaista puheyhteyttä ei ole. Muutto kai tapahtuu hänen ollessaan töissä tms. Olen kyllä useana vuotena sanonut että mä vielä muutan täältä. Ei kai usko. Mutta ei pitäis tulla yllätyksenä.
mä en tajuu missä maailamssa jengi oikeen on asustanu tai sit mulal vaan tuuri et ihmiset on mun kaa mutkattomia tai jottain. meillä määkin sanoi net mun on parempi lähtee ja käytiin ne läpitte asiat ja eri teille vaikka ystvinä. senkun lähette eihän toi kuullosta terveelle mä en ainakaan pilaisi kaikkien elämää jumittumalla tohon tilanteeseen. musta tuntuu et miehelläs se yksin jäämisen pelko on se viimenen juttu et haluu pitää jonkun ihmisen lähellä onko näin? tai sitten se kundi ei oo päässy epäonnistumisen tunteesta koskaan eroon. mun on kyllä vaikeeta ymmärtää että miten ihmiset ei osaa ees erosta keskustella jos kaikki muu on paskaa nii nitelle se ois miehenäkin helpompaa olla yksin kun synkkä mielisenä jonkun kanssa elämää haaskaamassa mikä ei oo mua varten.
 
Ei saa. Voi sitä muuttaa, mutta maistraatista tulee isälle puhelu, että hyväksyykö tilanteen. Ei niitä lapsia toiselta voi noin vaan viedä pois.

Mutta ei kai isäkäön voi meitö pakottaa elää näin? Me sairastutaan tänne! Minä olen uupunut ja ahdistunut tähän tilanteeseen! Toien lapsi on sulkeutunut, jos suuttuu saa kauheen raivarin, niinkuin isänsäkin . toinen mielistelee eikä oikein kerro mitään. Tämmönen painostava ilmapiiri -kun ei tiedä millon mies huutaa ja mistä asiasta- sairastuttaa meidät.
Tavallaan se vie multa lapset jos ei suostu niiden muuttoon. Mä en enää tätä kestä. Ei kai kukaan voi pakottaa toista olemaan "yhdessä"???
 
Mutta ei kai isäkäön voi meitö pakottaa elää näin? Me sairastutaan tänne! Minä olen uupunut ja ahdistunut tähän tilanteeseen! Toien lapsi on sulkeutunut, jos suuttuu saa kauheen raivarin, niinkuin isänsäkin . toinen mielistelee eikä oikein kerro mitään. Tämmönen painostava ilmapiiri -kun ei tiedä millon mies huutaa ja mistä asiasta- sairastuttaa meidät.
Tavallaan se vie multa lapset jos ei suostu niiden muuttoon. Mä en enää tätä kestä. Ei kai kukaan voi pakottaa toista olemaan "yhdessä"???

Ei tarvii olla yhdessä, mutta jos lähdet niin lapsia et voi viedä. Nämä asiat pitää hoitaa viranomaisten kautta jos yhteistuumin ei ero onnistu. Ja yleensä jos puoliso lähtee ja jättää ne lapset niin sillon oikeus ei sitäkään hyvällä katso.
 
Siis mitä hemmettiä!!

Kyllä mä muutin lasten kanssa AVOliitosta pois kun ei elämästä muuten tullut mitään. Kukaan exälle mistään soitellut perään.

Lastenvalvojan luona käytiin sopimassa myöhemmin tapaamisista ja elatusmaksuista.
 
Ei tarvii olla yhdessä, mutta jos lähdet niin lapsia et voi viedä. Nämä asiat pitää hoitaa viranomaisten kautta jos yhteistuumin ei ero onnistu. Ja yleensä jos puoliso lähtee ja jättää ne lapset niin sillon oikeus ei sitäkään hyvällä katso.


No kertokaahan mikä se viranomaistaho on? Lastenvalvojan nettisivuilla lukee että kummankin vanhemman on suostuttava tulemaan (tuo ei aikonut tulla erosta puhumaan) ja asiasta pitää olla jo sovittuna. Että siellä vain vahvistetaan asiakirjat. Niin luki nettisivuilla kun mietin että soitan sinne.
 
Siis mitä hemmettiä!!

Kyllä mä muutin lasten kanssa AVOliitosta pois kun ei elämästä muuten tullut mitään. Kukaan exälle mistään soitellut perään.

Lastenvalvojan luona käytiin sopimassa myöhemmin tapaamisista ja elatusmaksuista.

Eli erositte sovinossa ja saitte sovittua noi asiat ilman riitoja. Ehditte varmaan käydä sopimassa nuo asiat ennen kuin asiaa missään ihmeteltiin.
Kyllä mun miehelle soitettiin.
 
Ihme vastauksia. Tottakai saa muuttaa lasten kanssa pois. Lasten järjestelyt sovitaan sitten myöhemmin (mahd.pian), ja jos lapset on kouluikäisiä, myös heidän sana painaa missä haluavata asua.
 
No kertokaahan mikä se viranomaistaho on? Lastenvalvojan nettisivuilla lukee että kummankin vanhemman on suostuttava tulemaan (tuo ei aikonut tulla erosta puhumaan) ja asiasta pitää olla jo sovittuna. Että siellä vain vahvistetaan asiakirjat. Niin luki nettisivuilla kun mietin että soitan sinne.

Hae sitä eroa ja oikeudessa järjestetään sellaisia sovittelu istuntoja. Kannattaa soittaa käräjaoikeuteen ja kysyä sieltä apua.
 
Niin ja minähän en todellakaan ole vain yksi kaunis päivä päättänyt muuttaa pois. Olen vuosia yrittänyt saada tuon puhumaan ja hakenut perheneuvolasta apua (tosin vasta äskettäin).
no millasta teillä oli alussa muuttuiko homma lasten jälkeen? vai missä kohtaa tuli sulkeutuminen? muistakko? mä suosittelisin näin et sano sille miehelles et vaikka viikko viikko systeemillä meette ja ookko niin lapsellinen et oikeuteen mennään kun tää meijän vitun homma ei vaan toimi kysy siltä onko mitää järkeä vaan riidellä jatkuvasti ja voisko olla helpompaa sullekkin et saat aikaa miettii mitä oikeesti haluut elämältäs. nyt huomasin tästä et monesti mitä lukee ne joilla se elämä on ollu koulua työtä ja perhettä alkaa oireilemaan vanhemmalal iällä jostain jota oikeesti ois pitäny tehä vaik nuorempana tai nyt se oikee elämä saavuttaa sut joku päivä ja saa sut lukkoon kun et pysty niistä aidosti puhumaan kun olette elänny ehkä aina tietyllä tavalla. yleensä se paha olo kertoo siitä että ei elä niinkuin pitäisi. en teijän jutusta tiiä mut yleensä se menee niin.
 

Yhteistyössä