Toggle sidebar

Mies haluaa eroon kissoistamme...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kohta kissaton?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
K

kohta kissaton?

Vieras
Eli tilanne on se, että meillä on 2 vanhemman puoleista kissaa, joihin mies on äärettömän kyllästynyt. Kissat ovat alunperin minun. Alussa tilanne oli pitkään ihan ok, kunnes mies pikku hiljaa alkoi kyllästymään kissojen sotkemiseen (eivät siis sotke mitenkään erityisen paljon, vaan ihan perus kissameininkiä: satunnaisia oksennuksia, vadista kantautuu puruja ympäriinsä, kissankarvoja joka paikassa...).

Lapsen syntymän jälkeen mies on tehnyt hyvin selväksi, ettei voi enää sietää kissoja. Lähes päivittäin ehdottaa, että kissat annettaisiin pois/vietäisiin piikille. Kiroaa jo valmiiksi kesää, kun joudumme pyytelemään sukulaisia kissavahtiin jotta pääsemme edes pariksi yöksi mökille. Kissat kuulemma pilaavat kesänviettomme.
Tänäänkin toinen kissa oksenti sängyn alle, en viitsinyt sanoa miehelle mitään vaan kävin siivoamassa yrjön pois ilman että mies näki. Muuten olisi ollut edessä taas sama saarna ja huuto kissojen tarpeettomuudesta.

Miten tällaisen tilanteen voi ratkaista?? En voisi elää itseni kanssa jos antaisin kissat pois ja ne päätyisivät jonkun hullun kynsiin. Tosin siinä olen samaa mieltä, että kissoilla olisi varmasti jossain muualla mukavammat eläkepäivät kun täällä meillä, kun mies raivoaa niille ja lapsen synnyttyä kissoille ei ole riittänyt enää aikaa ja huomiota samoissa määrin :(
 
Siis kissat ovat sinulle tärkeämpiä kuin mies ja lapsi ??? Mitäs jos mies kyllästyy sinuun ja kissoihisi ja ottaa eron ja vaatii vielä yksinhuoltajuutta lapsellensa, koska olet tehnyt oman valintasi kissojen puolelle.
 
Onpa kurjaa. Minkä ikäisiä kissat ovat? Mies saisi kyllä sietää niitä, jos ikää on jo. Eivät ne loppumattomiin siinä ole. Mulla meinaa välillä mennä hermo omaankin kattimukseen, mutta tyydyttävä sopimus oli se, ettei tuon tilalle sitten aikanaan oteta uutta.

Voit sitä paitsi vedota kissan hyvään vaikutukseen, nehän toimivat samoin kuin koirat esteenä allergioille. Eivät tietenkään aina, mutta useimmiten.
 
Hankala tilanne, mutta jos ovat vanhemmanpuoleisia, harkitsisin kyllä kaksi kertaa, annanko pois tai vienkö piikille. Saisiko sitä miehen asennevammaa poistettua helpommin? Olen tietysti vähän huono neuvomaan. Meillä oli nimittäin kolme kissaa ennen lasten syntymää, nyt tulossa seitsemäs kissa ja kolmas lapsi... Ja kaikki mahdottoman tärkeitä toisilleen!
 
Eikö miehesi pitänyt kissoja talvipakkasella yöt ulkona ennen vauvankin syntymää jo? Olet varmaan se sama, joka kirjoitteli aiemmin, asutte miehesi omistamassa talossa?
 
Ehdottomasti pitäisin kissat ja sanoisin ukolle että siinä on ovi.
Jos ei kelpaa paketti semmoisenaan kuin se alunperin on kelvannut niin
etsikööt parempaa muualta.

Minä olen niin eläinrakas ihminen että en kahta kertaa miettisi edes.
 
Mies on tullut kissalliseen suhteeseen, joten turha itkeä nyt. Sinä taas olet kissat ottaessasi sitoutunut hoivaamaan ja huolehtimaan niistä, joten tee se. Jos ei vastuuta osaa kantaa edes eläimistä, miten sitten lapsista? Anna lemmikeillesi hyvä vanhuus ja sen jälkeen ette eläimiä enää ota.
 
Alkuperäinen kirjoittaja keela:
Eikö miehesi pitänyt kissoja talvipakkasella yöt ulkona ennen vauvankin syntymää jo? Olet varmaan se sama, joka kirjoitteli aiemmin, asutte miehesi omistamassa talossa?
Click to expand...


Ööh... en ole sama tyyppi. Ihan outo juttu. Asumme kerrostalossa ja täysin sisäkissoja ovat siis.

Kissat ovat n. 10-vuotiaita molemmat. Mies on kantansa hyvin selväksi tehnyt vaikka aiheesta on keskusteltu ihan loputtomiin. Mies on mm. sanonut, että seuraavaan asuntoomme hän ei kissoja suostu mukaan ottamaan (meidän on tarkoitus muuttaa isompaan asuntoon lähiaikoina).

Kissat ovat kuitenkin olleet minulla jo niin pitkään, että haluaisin taata niille hyvän vanhuuden, mutta tätä menoa ne eivät arvoistansa kohtelua saa. Ihme kyllä mies ei ole (ainakaan vielä) uhannut erolla kissojen takia...
 
Mies on alunperin hyväksynyt kissasi kun on hyväksynyt sinut. Sinullahan oli kissat jo ennen miestä. Kyllähän uusperheessäkin otetaan koko paketti eikä ruveta valkkaamaan.
Kissat ovat vanhoja. Minä pitäisin tuossa tilanteesssa kissat ja ilmoittaisin miehelle että hän on ne kertaalleen hyväksynyt, ja hänen on kestettävä myös kissojen vanheneminen. Muutaman vuoden jaksavat vielä. Jos sairauksia kissoille tulee, niiin sitten päättäisin niiden päivän, ettei väkisin pidä hengissä, mutta muutoin saisi mies kyllä kohdella kissoja kuten kuuluukin.
 
Lapsellista touhua kiristää kissoilla. Ymmärtäisin, jos mies olisi allerginen. Mahtaako olla kuten epäilen, että mies natisee kissojen jälkien siivoamisesta, mutta sinä ne kumminkin putsaat?
 
Tossa tilanteessa lähtis meiltä ennemmin mies ku kissat...
Kun on tienny et kissat kuuluu pakettiin niin voivoi. En hitossa alkais vanhoja kissoja pistää pois ukon takia.
Ja jos mies kissoilleni huutaisi ja raivoisi niin aivan varmaan tekisin selväksi että jos se pää ei pysy kiinni niin herra on hyvä ja vetää luunsa sit muualle.
Mun kotona ei huudeta, ei ees eläimille.
 
Olisiko sun mahdollista rajoittaa kissojen kulkua,eli esim. makuuhuone/makuuhuoneet olisivat ns.kissavapaita:) ?
Meillä kissat asustavat keittiö-kodinhoitohuone linjalla mutta olohuoneen ja makuuhuoneet olen rauhoittanut kissoilta,juuri tuon oksentelun ja karvoittamisen takia:)
Hyvin on toiminut ja yleensä karvatollot löytyvät kodinhoitohuoneesta jossa viettävät yönsä!
Nyt ollaan rakentamassa tarhaa jossa kissat voivat olla sitten kesäisin:)
Minusta eläimistä ei luovuta ilman todella pätevää syytä...ja miehen viha kissoja kohtaan ei ole pätevä syy!!
 
Ollaanpa sitä nyt niin ymmärtäväisiä. Ehkäpä ukkoa ei tarvii laittaa vaihtoon, vaan se lähtee ihan oma-aloitteisesti kissojen valtakunnasta. KYllä oikeasti voi kissojen karvat ja kaikki muu niiden levittämä sonta alkaa vaivaamaan mieltä. Ehkä yhteen mennessä asia ei ollut niin pinnalla syystä tai toisesta. Pienen lapsen ryömiminen niissä kissankarvoissa ja miehen vaatteiden jatkuva sotkeentuminen voivat alkaa todella ottaa päähän.

Tietenkään kissa-ihmiset eivät näe tätä asiaa samalla tavoin, eivätkä pysty hyväksymään, että joku ei todella pidä kissoista. Kuinka moni täälläkin kirjoittavista on sanonut lähteneensä parisuhteesta miehen harrastusten vuoksi, kun ne alkavat ottaa päähän.

Olen miehen puolella ehdottomasti. Kissoja ei voi millään verrata uusperheiden lapsiin. Jotain rajaa sentään.
 
Hyvä ketju. Tässä nyt näkee, miksi parisuhteet eivät kestä. Niin moni vaihtaisi miehensä kissaan. Miehellä ei ole parisuhteessa mitään oikeuksia, mutta kissoilla on, vaikka ne eivät ole edes virallistetussa parisuhteessa, eivätkä mainittu vihkitodistuksessa.

Pitäisikö miehen mennä käräjäoikeuteen hakemaan oikein virallista eroa kissoista.

Ei tainnut se kansanedustaja olla aivan väärässsä siinä haukkupuheessaan, koska nyt jo näkyy olevan näin tiukassa suhteen rakentaminen kotieläimiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja harmailija:
Hyvä ketju. Tässä nyt näkee, miksi parisuhteet eivät kestä. Niin moni vaihtaisi miehensä kissaan. Miehellä ei ole parisuhteessa mitään oikeuksia, mutta kissoilla on, vaikka ne eivät ole edes virallistetussa parisuhteessa, eivätkä mainittu vihkitodistuksessa.

Pitäisikö miehen mennä käräjäoikeuteen hakemaan oikein virallista eroa kissoista.

Ei tainnut se kansanedustaja olla aivan väärässsä siinä haukkupuheessaan, koska nyt jo näkyy olevan näin tiukassa suhteen rakentaminen kotieläimiin.
Click to expand...

Jos on tullut suhteeseen, jossa on jo kissoja niin turha alkaa myöhemmin kitisee niistä. Olis miettiny ajoissa.
Ihan sama ku itse menis suhteeseen jossa on toisella lapsia niin alkais kitisee niistä lapsista myöhemmin. Kissoja ja lapsia ei tosin voi verrata. Mä kun pidän kissoista paaaljon enemmän kuin lapsista.
 
En olisi koskaan suhdetta aloittanutkaan miehen kanssa, joka ei kissoja siedä. Ja jos mies alkaisi nyt yhtäkkiä vaatia että kissoista (neljä kissaa, äsken oli viisikin kun yksi oli sijaiskodissa meillä ) on luovuttava, niin kyllä mä ennemmin luopuisin kissavihaajamiehestä kuin rakkaista lemmikeistäni.
 
On nekin parisuhteet nähty, joissa uusi mies on alkanut ehdotella, että vaimon lapset muuttaisivat eksälle. Yhtä lailla väärin, koko paketti on otettava tai ei mitään.
 
Olen äkkiseltään siis sillä linjalla, että mies on hyväksynyt kissat ja saa sietää. Mutta toisaalta, osaan kuvitella itselleni tilanteen, että löydän miehen joka on AIVAN IHANA, mutta sillä olisi koira! Minä kun en ikinä tahtoisi koiraa. Okei, varmasti ottaisin miehen ja yrittäsin sietää koiraa. Mutta ajan mittaan tulisi varmasti tilanne, että en pysty koiraa enää kattomaan. MIestä ei tahtoisi jättää tietenkään. Jos koira olisi tuolloin jo vanha, niin kyllä se olis vaan kestettävä mutta ilmoittaisin miehelle, että kun koiran aika jättää ni uutta ei tule! Mutta pakko sitä koiraa olis hoitaa, saisi olla miehen vastuulla mutta en voisi laiminlyödä sen hoitoa vaikka kuinka inhoisin... olisinhan sen alunperin hyväksynyt että saisin sen koiran omistajan!
 
Ja niin, huomionarvoista sekin, että jos mies on valmis lähtemään perheestä kissojen tms. syyn takia, ei hän kyllä arvota silloin itsekään ihmisiä kissojen yläpuolelle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja harmailija:
Hyvä ketju. Tässä nyt näkee, miksi parisuhteet eivät kestä. Niin moni vaihtaisi miehensä kissaan. Miehellä ei ole parisuhteessa mitään oikeuksia, mutta kissoilla on, vaikka ne eivät ole edes virallistetussa parisuhteessa, eivätkä mainittu vihkitodistuksessa.

Pitäisikö miehen mennä käräjäoikeuteen hakemaan oikein virallista eroa kissoista.

Ei tainnut se kansanedustaja olla aivan väärässsä siinä haukkupuheessaan, koska nyt jo näkyy olevan näin tiukassa suhteen rakentaminen kotieläimiin.
Click to expand...

Miksi ihmeessä on tullut parisuhteeseen jossa kissoja? Tämä on juuuri sitä sopeutumista. Heivataanko puolison lapsetkin samalla mentaliteetillä (no, toki sitäkin näkee ) Eri asia jos on allergiaa, mutta tervettä, normaalia eläintä ei voi noin vaan heivata kun ei enää huvita! Pientä vastuuta!!!! |O
 
Joo mutta ottakaa huomioon että tämä mies on alkanut suhteeseen ihmisen kanssa joa pitää kissoista ja jolla on niitä eli jos ei pidä eläimistä niin kannattaa sit kattella samantyypistä ihmistä itselleen eikä sitten vasta kun ollaan kaun asuttu yhdessä ja lapsikin alkaa urputtaan...
 
Kusipää mies! Jos mulle tuo oma mies latelis jotain "elukat saa luvan lähteä"-kommentteja niin ainoa joka täältä lähtis ois tasan mies itse.

Nämä elukat on mun, eikä mun elukat lähte multa yhtikäs mihinkään.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa