Mies haluaa eroon kissoistamme...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kohta kissaton?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
ja ap pystyisitkö elään asian kanssa ja antamaan itsellesi että annat kissasi pois miehesi urputuksen takia ,ja olisitko sitten loppuelämäsi miehellesi katkera siitä että hän pakotti sinut luopumaan niistä, ja sano miehellesi että kun hän on kerran sinut hyväksynyt kissoineen päivineen niin saa sitten hyväksyä loppuun astikin ja miksi miehesi on alkanut ylipäätänsä sun kanssa suhteeseen tai muuttanut samaan asuntoon kanssasi kun ei kerran voi katteja sietää,? rakkaus on kyllä sokea mut silti...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Marduk:
Alkuperäinen kirjoittaja harmailija:
Hyvä ketju. Tässä nyt näkee, miksi parisuhteet eivät kestä. Niin moni vaihtaisi miehensä kissaan. Miehellä ei ole parisuhteessa mitään oikeuksia, mutta kissoilla on, vaikka ne eivät ole edes virallistetussa parisuhteessa, eivätkä mainittu vihkitodistuksessa.

Pitäisikö miehen mennä käräjäoikeuteen hakemaan oikein virallista eroa kissoista.

Ei tainnut se kansanedustaja olla aivan väärässsä siinä haukkupuheessaan, koska nyt jo näkyy olevan näin tiukassa suhteen rakentaminen kotieläimiin.

Jos on tullut suhteeseen, jossa on jo kissoja niin turha alkaa myöhemmin kitisee niistä. Olis miettiny ajoissa.
Ihan sama ku itse menis suhteeseen jossa on toisella lapsia niin alkais kitisee niistä lapsista myöhemmin. Kissoja ja lapsia ei tosin voi verrata. Mä kun pidän kissoista paaaljon enemmän kuin lapsista.


HUOMIO!! Muistakaapa kaikki palstamammat tämä sitten myöhemmin kun tullaan jostain miehen tavasta tai jutusta kitisemään!!! (vastaava koskee myös kaikkia muitakin pariskuntia oli osapuolina ketä tahansa)


Jos tämä valituksen/vitutuksen aihe on ollut tiedossa jo parisuhteen alusta, niin ei ole mitään oikeutta myöhemmin siitä valittaa!!!! Siis on ottanut sellasen ukon, että tietää sen tykkäävän omasta ajasta, vapaudesta, kaljasta, naisista, urheilusta, baari-illoista jne jne niin ei maha mittää. Olet sellaseen parisuhteeseen ryhtyny ja sellasen ihmisen kanssa joten.....

Ei se mitään muuta tilannetta myöhemmin vaikka tulee vakiintunu parisuhde tai lapsia, kun olet sellasen ihmisen kanssa yhteen menny niin asiat on kiveen kaiverrettuja, ei mitkään olosuhteet oikeuta muuttamaan mieltään asioista...
 
Alkuperäinen kirjoittaja muuttanut:
Alkuperäinen kirjoittaja Marduk:
Alkuperäinen kirjoittaja harmailija:
Hyvä ketju. Tässä nyt näkee, miksi parisuhteet eivät kestä. Niin moni vaihtaisi miehensä kissaan. Miehellä ei ole parisuhteessa mitään oikeuksia, mutta kissoilla on, vaikka ne eivät ole edes virallistetussa parisuhteessa, eivätkä mainittu vihkitodistuksessa.

Pitäisikö miehen mennä käräjäoikeuteen hakemaan oikein virallista eroa kissoista.

Ei tainnut se kansanedustaja olla aivan väärässsä siinä haukkupuheessaan, koska nyt jo näkyy olevan näin tiukassa suhteen rakentaminen kotieläimiin.

Jos on tullut suhteeseen, jossa on jo kissoja niin turha alkaa myöhemmin kitisee niistä. Olis miettiny ajoissa.
Ihan sama ku itse menis suhteeseen jossa on toisella lapsia niin alkais kitisee niistä lapsista myöhemmin. Kissoja ja lapsia ei tosin voi verrata. Mä kun pidän kissoista paaaljon enemmän kuin lapsista.


HUOMIO!! Muistakaapa kaikki palstamammat tämä sitten myöhemmin kun tullaan jostain miehen tavasta tai jutusta kitisemään!!! (vastaava koskee myös kaikkia muitakin pariskuntia oli osapuolina ketä tahansa)


Jos tämä valituksen/vitutuksen aihe on ollut tiedossa jo parisuhteen alusta, niin ei ole mitään oikeutta myöhemmin siitä valittaa!!!! Siis on ottanut sellasen ukon, että tietää sen tykkäävän omasta ajasta, vapaudesta, kaljasta, naisista, urheilusta, baari-illoista jne jne niin ei maha mittää. Olet sellaseen parisuhteeseen ryhtyny ja sellasen ihmisen kanssa joten.....

Ei se mitään muuta tilannetta myöhemmin vaikka tulee vakiintunu parisuhde tai lapsia, kun olet sellasen ihmisen kanssa yhteen menny niin asiat on kiveen kaiverrettuja, ei mitkään olosuhteet oikeuta muuttamaan mieltään asioista...

Olen aivan samaa mieltä! Ja tässä apn aiheessa siis kissojen puolella.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Alkuperäinen kirjoittaja muuttanut:
Alkuperäinen kirjoittaja Marduk:
Alkuperäinen kirjoittaja harmailija:
Hyvä ketju. Tässä nyt näkee, miksi parisuhteet eivät kestä. Niin moni vaihtaisi miehensä kissaan. Miehellä ei ole parisuhteessa mitään oikeuksia, mutta kissoilla on, vaikka ne eivät ole edes virallistetussa parisuhteessa, eivätkä mainittu vihkitodistuksessa.

Pitäisikö miehen mennä käräjäoikeuteen hakemaan oikein virallista eroa kissoista.

Ei tainnut se kansanedustaja olla aivan väärässsä siinä haukkupuheessaan, koska nyt jo näkyy olevan näin tiukassa suhteen rakentaminen kotieläimiin.

Jos on tullut suhteeseen, jossa on jo kissoja niin turha alkaa myöhemmin kitisee niistä. Olis miettiny ajoissa.
Ihan sama ku itse menis suhteeseen jossa on toisella lapsia niin alkais kitisee niistä lapsista myöhemmin. Kissoja ja lapsia ei tosin voi verrata. Mä kun pidän kissoista paaaljon enemmän kuin lapsista.


HUOMIO!! Muistakaapa kaikki palstamammat tämä sitten myöhemmin kun tullaan jostain miehen tavasta tai jutusta kitisemään!!! (vastaava koskee myös kaikkia muitakin pariskuntia oli osapuolina ketä tahansa)


Jos tämä valituksen/vitutuksen aihe on ollut tiedossa jo parisuhteen alusta, niin ei ole mitään oikeutta myöhemmin siitä valittaa!!!! Siis on ottanut sellasen ukon, että tietää sen tykkäävän omasta ajasta, vapaudesta, kaljasta, naisista, urheilusta, baari-illoista jne jne niin ei maha mittää. Olet sellaseen parisuhteeseen ryhtyny ja sellasen ihmisen kanssa joten.....

Ei se mitään muuta tilannetta myöhemmin vaikka tulee vakiintunu parisuhde tai lapsia, kun olet sellasen ihmisen kanssa yhteen menny niin asiat on kiveen kaiverrettuja, ei mitkään olosuhteet oikeuta muuttamaan mieltään asioista...

Olen aivan samaa mieltä! Ja tässä apn aiheessa siis kissojen puolella.

Ja et tajunnu että tuo mun kirjottama oli piruilua....

Mä siis ymmärrän täysin, että mies saattaa kypsyä kissoihin jossain vaiheessa ja jopa että on oikeus muuttaa mieltään asioista. Jotku asiat vaan muuttuu elämäntilanteen mukana ja ihmiset saattaa muuttua ja kasvaa...

Kuin moni täälläkin oon mahtanu esimerkiksi itkeä miehen pettämistä ja on tienny parisuhdetta aloittaessaan, että mies on tehnyt sitä ennenkin.
 
No niin, tulihan paljon keskustelua, hienoa.

Mies siis alun perin hyväksyi kissat täysin ja jopa piti kissoistani (ja kissat pitivät paljon miehestä). Miehellä ei ole aiemmin ollut lemmikkiä, joten luulen että asia johtuu paljon siitäkin. Mies ei voi ymmärtää, että kissoilla on oma tahto, ja että ne tosiaan ovat vaan lemmikkieläimiä eikä niistä pidäkään olla mitään hyötyä (mies usein kiukuttelee että kissoista ei ole MITÄÄN HYÖTYÄ, pelkkää HAITTAA VAAN).

Sitä nimen omaan pelkäänkin, että jos menisin luopumaan kissoista, olisin siitä myöhemmin katkera. Varsinkin jos meille tulisi ero... mutta sitä pelkään että jos mies alkaa tosissaan kiristämään minua kissojen suhteen. Eli siis että kissat eivät muuta seuraavaan asuntoomme.

Ymmärrän kyllä sen, että kissankarvat ja oksennukset ärsyttävät (ärsyttävät ne minuakin tiettyyn rajaan asti), mutta kun niille ei voi mitään. Kissat ovat sellaisia eläimiä. Enkä tajua miksi mies jaksaa vetää niin hirveät pultit asiasta jolle ei vaan voi mitään.
 
HUOMIO!! Muistakaapa kaikki palstamammat tämä sitten myöhemmin kun tullaan jostain miehen tavasta tai jutusta kitisemään!!! (vastaava koskee myös kaikkia muitakin pariskuntia oli osapuolina ketä tahansa)


Jos tämä valituksen/vitutuksen aihe on ollut tiedossa jo parisuhteen alusta, niin ei ole mitään oikeutta myöhemmin siitä valittaa!!!! Siis on ottanut sellasen ukon, että tietää sen tykkäävän omasta ajasta, vapaudesta, kaljasta, naisista, urheilusta, baari-illoista jne jne niin ei maha mittää. Olet sellaseen parisuhteeseen ryhtyny ja sellasen ihmisen kanssa joten.....

Ei se mitään muuta tilannetta myöhemmin vaikka tulee vakiintunu parisuhde tai lapsia, kun olet sellasen ihmisen kanssa yhteen menny niin asiat on kiveen kaiverrettuja, ei mitkään olosuhteet oikeuta muuttamaan mieltään asioista...

kaikki sympatiat apeen puolelle, ja mä haluan miehen jonka pystyn hyväksyyn semmosena kun on lemmmikeineen ja lapsineen en , semmosta jonka kuvittelen pystyväni muuttamaan , en esim ota kauheeta bilehile miestä siibä toivossa että se muuttuu kun lapsi syntyy en meinaan luota tämmösiin lupauksiin lopetan juomisen kun lapsi syntyy.... koska mää en pyty toista ihmistä muutaan semmokseks ku mä haluan....
 
Semmoisista jutuista, jotka eivät ole itselle mieluisia, kannattaisi keskustella jo suhteen alussa ja viimeistään ennen yhteen muuttamista. Monissa asioissa on neuvoteltavissa joku molempia tyydyttävä linja. Kaikesta ei voi päästä sopuun, mutta on reilumpaa, kun asiat on puhuttu, ettei tarvi ruveta kiukuttelemaan yllättäin jostakin seikasta, joka on ollut näennäisen ok ennen.
 
Ettei sitä miestä nyt nyppisi ihan joku muu asia ja kissat ovat helppo kohde purkaa sitä pahaa oloa? Sano, että lopettaa kitisemisen, aikuinen ihminen, ja puhuu jos on jotain, mistä haluaa oikeasti avautua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ettei sitä miestä nyt nyppisi ihan joku muu asia ja kissat ovat helppo kohde purkaa sitä pahaa oloa? Sano, että lopettaa kitisemisen, aikuinen ihminen, ja puhuu jos on jotain, mistä haluaa oikeasti avautua.


Tuossa voi muuten olla perää. Meilläkin on pari vakituista kiistanaihetta, joiden ilmestyessä esiin tiedän, että miehellä on oikeasti ihan muuta asiaa. Kyseisen jutun lypsäminen on hemmetin työlästä välillä, mutta kannattavaa.
 
Mun mielestä sun miehen pitäis tyytyä siihen et ne kissat on ja pysyy teillä kokoniittenloppuelämän kun ei kaikista asioista voida luopua vaan sen takia ku mä en jaksa ja mua ei kiinnosta.. siinä mielessä lemmikejä voi verrta lapsiinkin kun niistä voi tulla yhtä rakkaita kuin omista lapsista tietenkin lapset menee lemmikien edelle jne.. mietikääpäs jos teijän mies vaikka ois joo tehään vaan lapsi ja sit ku se syntyy niin valittaa en mää haluakkaan tätä pistetään se adoptiion kun se vaan rääkyy koko ajn ja enään ei voi tehdä mitään kiva jne.. mitä mieltä olisitte tämmösestä miehestä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
No niin, tulihan paljon keskustelua, hienoa.

Mies siis alun perin hyväksyi kissat täysin ja jopa piti kissoistani (ja kissat pitivät paljon miehestä). Miehellä ei ole aiemmin ollut lemmikkiä, joten luulen että asia johtuu paljon siitäkin. Mies ei voi ymmärtää, että kissoilla on oma tahto, ja että ne tosiaan ovat vaan lemmikkieläimiä eikä niistä pidäkään olla mitään hyötyä (mies usein kiukuttelee että kissoista ei ole MITÄÄN HYÖTYÄ, pelkkää HAITTAA VAAN).

Sitä nimen omaan pelkäänkin, että jos menisin luopumaan kissoista, olisin siitä myöhemmin katkera. Varsinkin jos meille tulisi ero... mutta sitä pelkään että jos mies alkaa tosissaan kiristämään minua kissojen suhteen. Eli siis että kissat eivät muuta seuraavaan asuntoomme.

Ymmärrän kyllä sen, että kissankarvat ja oksennukset ärsyttävät (ärsyttävät ne minuakin tiettyyn rajaan asti), mutta kun niille ei voi mitään. Kissat ovat sellaisia eläimiä. Enkä tajua miksi mies jaksaa vetää niin hirveät pultit asiasta jolle ei vaan voi mitään.

Jospa mies ei pidä tuota kissatilannetta sellaisena asiana, jolle ei vaan voi mitään. Sanoitkin, että miehellä ei ole ollut aiemmin lemmikkejä, joten ehkä hän ei tajua miksi kissat ovat noin tärkeitä sinulle. Ehkä teidän pitäisi pyrkiä johonkin ratkaisuun perheenä ja miettiä kaikkien parasta, en siihen sitten osaa ottaa kantaa mikä se olisi.

Ymmärrän hyvin, että kissat ovat sinulle tärkeitä. Käsitän hyvin myös sen, että mies ei haluaisi kissoja enää uuteen asuntoon. Silloinhan kaikki karvat ja sotkut jatkuvat myös siellä, siinä olisi hyvä tilaisuus päästä hänen mielestään varmaan eroon noista. Jos kissat myöhemmin lähtevät, eivät kissojen karvat ja epiteelit häviä asunnosta kuitenkaan kovin nopeasti.

Ehkä tässä pitäsi koittaa löytää jokin kompromissi, kuten vaikka sen tyyppinen mitä joku tuolla jo kertoi heillä tehtävän, että kissat oleilevat vain osassa asuntoa. Usein parisuhteissa on tärkeää, että kumpikaan ei koe joutuvansa antamaan liikaa periksi. Olisi hyvä jos tällaisessa tilanteessa löytyisi sellainen ratkaisu, missä kumpikin tulisi vähän vastaan.
 
No mutta kissathan ovat yksi niistä harvoista lemmikeistä joista voi olla oikeesti HYÖTYÄKIN. jos muutatte omakotitaloon niin siinähän teillä on kaksi hiirenpyytäjää valmiina :D
Mutta en minäkään lemmikkiäni pois antaisi jos mies sitä tuolla lailla rupeis vaatimaan, mut meillä ei onneksi ole ssitä pelkoa =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Täytynee sitten vissiin laittaa mies pihalle jos alkaa kiristystoimet :D

Sitä kait kannattaa tosiaan miettiä mikä on elämässä tärkeintä ja mitä oikeesti haluaa ja millä hinnalla. Mies vai kissat? Jos asiaa pitää miettiä ja jos kissat vie voiton, ei taida parisuhde olla kovin tärkeä lopulta kuitenkaan.
 
Jos mies lähtee kissojen takia, ni anna mennä!! Sehän kertoisi, että mies katsoo kissat niin pahaksi riesaksi, että luopuu jopa sinusta ja perheestään!! Jos se oikeesti lähtee siksi, niin syy taitaa oikeasti olla jossain muualla. Ei kai pelkkä kissa voi olla syynä että eroaisi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja muuttanut:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Täytynee sitten vissiin laittaa mies pihalle jos alkaa kiristystoimet :D

Sitä kait kannattaa tosiaan miettiä mikä on elämässä tärkeintä ja mitä oikeesti haluaa ja millä hinnalla. Mies vai kissat? Jos asiaa pitää miettiä ja jos kissat vie voiton, ei taida parisuhde olla kovin tärkeä lopulta kuitenkaan.

Miehenkin kannattaa miettiä ihan samaa asiaa, eli kumpi on tärkeämpi...elämä perheen kanssa kissojen kera vai ilman kissoja mutta myös ilman perhettä!
 
Muuttanut - Juu, sinä piruilit, mutta se sinun piruilusi oli mielestäni täyttä asiaa. Jos ottaa itselleen miehen, joka on ennen pettänyt, tuskin on kovin paljoa syytä yllättyä mikäli hän tekee niin uudestaan. Tai jos mies on vuosien ajan katsonut pornoa, miksi hänen pitäisi se lopettaa parisuhteen myötä? Ihmeellistä, miten paljon ihmiset haluavat muuttaa toisia ihmisiä. Eikö olisi yksinkertaisesti helpointa olla hieman kärsivällisempi ja odottaa että se mieluisa henkilö tulee vastaan, jota ei tarvitse alkaa muuttaa mieleisekseen?

Toki ihmiset muuttuvat, mutta jossain sen rajan pitää mennä. Tänään lempivärini voi olla punainen, viiden vuoden päästä vihreä. Parisuhteeseen tuollainen pikkujuttu ei vaikuta mitenkään. Mutta se vaikuttaisi, jos mies päättäisi alkaa inhota kissoja ja raivota niille, sillä lemmikkien hankinta on vastuunkantamista, yksi tärkeistä arvoista, jonka muuttumista en hyväksyisi. Osa kissoista on ollut minulla jo lähes kymmenen vuoden ajan, kissa ei todellakaan ole mikään lelu joka heitetään pois sitten kun kyllästytään. Ja kissani minulla ovat vielä vuosienkin päästä, miehistä ei koskaan voi tietää :whistle:
 
Meillä on jo pitkään riidelty samasta aiheesta kuin ap, eli mies ei siedä kissojani. Olen alkanut miettiä tosissani oman asunnon hankintaa, sillä kissat on mulle koko elämä!
 

Yhteistyössä