A
APUU
Vieras
Eli tilanne meillä se, että mies kertoi tietävänsä eroamisen olevan oikea ja reiluin ratkaisu. Hän ei rakasta minua kuten minä häntä. (Ei ole koskaan rakastanut???). Sanoi, ettei kuitenkaan jaksa nähdä vaivaa, eikä eroa koska se on niin työlästä. Jos minä tekisin kaiken, hän olisi valmis eroon.
Olemme naimisissa, meillä on yhteinen velallinen asunto sekä lapsi. Kaikki järjestelyt tarkoittaisivat siis kämpän myymistä, oman (ja hänen) uuden asunnon hankkimista, lasten huoltajuusasioiden järjestämistä, lasten päivähoitokuvioiden muuttamista jne.jne. Ehdotin hänelle, että lunastan hänen osuutensa kämpästä ja maksan vaikka 3erässä. Hän ei jaksa edes kuunnella ehdotustani, ei siis suostu puhumaan mistään käytännön asioista.
Oon ensinnäkin ihan paskana tuosta uutisesta, mutta toiseksi siitä, mitkä ovat minun vaihtoehdot tässä tilanteessa:
a) Jäädä suhteeseen, jossa mies ei rakasta. Tämä ei näy arjessamme, koska en ole aiemmin sitä edes tiennyt. Myös lapsen vuoksi olisin toivonut meidän voivan elää yhdessä.
b) Hakea avioeroa, odottaa ositusta ja elää siihen saakka miehen kanssa, joka aivan taatusti alkaa käyttäytyä sinkkumiehen tavoin heti kun haen eroa,
c) Järjestää nuo kaikki edellä mainitut asiat itse. Tiedän etukäteen, että esimerkiksi asunnon myynti melkein mahdoton. Mies ei ilman voittoa suostu myymään ja tällä alueella ei ole myyty yhtäkään asuntoa pitkään aikaan, voitosta puhumattakaan. Yhteistä asuntoa en yksin voi myydäkään.
Ahdistaa!! Tunnen olevani täydessä umpikujassa. Kaipaisin nyt lähinnä vertaistukea ja rohkaisua.
Olemme naimisissa, meillä on yhteinen velallinen asunto sekä lapsi. Kaikki järjestelyt tarkoittaisivat siis kämpän myymistä, oman (ja hänen) uuden asunnon hankkimista, lasten huoltajuusasioiden järjestämistä, lasten päivähoitokuvioiden muuttamista jne.jne. Ehdotin hänelle, että lunastan hänen osuutensa kämpästä ja maksan vaikka 3erässä. Hän ei jaksa edes kuunnella ehdotustani, ei siis suostu puhumaan mistään käytännön asioista.
Oon ensinnäkin ihan paskana tuosta uutisesta, mutta toiseksi siitä, mitkä ovat minun vaihtoehdot tässä tilanteessa:
a) Jäädä suhteeseen, jossa mies ei rakasta. Tämä ei näy arjessamme, koska en ole aiemmin sitä edes tiennyt. Myös lapsen vuoksi olisin toivonut meidän voivan elää yhdessä.
b) Hakea avioeroa, odottaa ositusta ja elää siihen saakka miehen kanssa, joka aivan taatusti alkaa käyttäytyä sinkkumiehen tavoin heti kun haen eroa,
c) Järjestää nuo kaikki edellä mainitut asiat itse. Tiedän etukäteen, että esimerkiksi asunnon myynti melkein mahdoton. Mies ei ilman voittoa suostu myymään ja tällä alueella ei ole myyty yhtäkään asuntoa pitkään aikaan, voitosta puhumattakaan. Yhteistä asuntoa en yksin voi myydäkään.
Ahdistaa!! Tunnen olevani täydessä umpikujassa. Kaipaisin nyt lähinnä vertaistukea ja rohkaisua.
mutta hyvä näin. Paljon on vaadittu molemmilta puhumista ja pitkää pinnaa ja muutamalla parisuhdekurssillakin on käyty. Mutta meillä minä olin se joka olisi halunnut erota...
