I
Ikuisuusaihe
Vieras
Ikuisuusaihe, mutta edelleen
Takana on 6 vuotta suhdetta, suhteen alkuaikoina kiistaksi nousi miehen pornon tuijotus, joka vaikutti niin meidän seksiin kuin arkielämäänkin (eli porno tuntui olevan tärkeämpää kuin opskelu/työnhaku). Yritti toki tehdä sitä salaa ja vakuutteli ettei hänen tarvitse sellaista katsoa ja aiemminkin vain uteliaisuuden vuoksi en minä mutta pojat. No, tuo kai oli vielä loukkaavampaa kuin se että olisi rehellisesti asian myöntänyt.
Asiasta käytiin vakava keskustelu, sen jälkeen kun minä olin sairaalassa jonkin aikaa ja samaan syssyyn sattui paljon muita asioita. Mies tuijotti vaan kotona pornoa kun minä olisin kaivannut tukea. Toki sitä sainkin mutta muuten mies ei tehnyt muuta. Tuossa leikkauksessa menetin osan naiseuttani ja kannan siitä niin fyysiset kuin henkiset arvet lopun elämääni. Eniten kai loukkasi juuri se, että miehellä tuntui olevan fiksaatio juuri mahdollisimman täydelliseksi leikeltyihin pornotähtösiin, kun itse en todennäköisesti enää koskaan palaudu ennalleni.
Asia nousi taas pinnalle. Elämme nyt osan viikosta etä-suhteessa (n. puolet viikosta). Alussa seksiä oli jopa enemmän kuin kokonaan yhdessä asuessa. Mutta sitten miehen into laimeni, paukut ei riittäneet tai oli väsynyt jne. Ja syy tähän nyt löytyi kun työasioissa käytin konetta joka nyt miehen käytössä 2. asunnolla. Toistaan täydellisempiä silokoniblondipornoelokuvia Miehelle en tästä sanonut, mutta olen nyt viettänyt asian vuoksi unettomia öitä. Toisaalta olen yrittänyt takoa päähäni ettei sillä olen minun kanssa tekemistä, että miehet ovat vaan sellaisia. Ja vaikka tiedän että mies on minun kanssani, ällöttää että kuvat/leffat keskittyy tietyntyyppisiin naisiin ns. miehen naisihanteeseen jota itse en taas edusta. En epäilisi hetkeäkään etteikö mies lankeaisi jos joku naikkonen tyyliin Pamela Anderson tai kotimaisista S. Penttilä tulisi tarjolle...
Mutta kuitenkin olen suunnattoman pettynyt, surullinen, raivoissani. Minä luovuin miehen pyynnöstä suhteen alussa monesta asiasta, jotka häiritsivät miestä. Miksi mies ei siis voi tehdä itse niin? Vaikka kuinka yritän ajatella, ettei tarvitse olla mustasukkainen, silti melkein tunsin fyysistä pahoinvointia kun näin miehen sen jälkeen ja tunnen nytkin kun ajattelen asiaa. Enkä tiedä miten suhtautua mieheen kun näemme viikonloppuna, nyt en ole viitsinyt edes vastata miehen soittoihin.
Asia ottaa päähän suunnattomasti, siis miehen pornoinnostus sekä sekin etten osaa suhtautua asiaan. Tunnen itseni vaan entistä huonommaksi =( Ja miehen tuntien tiedän, että tuo innostus pornoon kasvaa ja kasvaa...
Noniin, sekava sepustus mutta tulipahan purettua pahaa oloa.
Takana on 6 vuotta suhdetta, suhteen alkuaikoina kiistaksi nousi miehen pornon tuijotus, joka vaikutti niin meidän seksiin kuin arkielämäänkin (eli porno tuntui olevan tärkeämpää kuin opskelu/työnhaku). Yritti toki tehdä sitä salaa ja vakuutteli ettei hänen tarvitse sellaista katsoa ja aiemminkin vain uteliaisuuden vuoksi en minä mutta pojat. No, tuo kai oli vielä loukkaavampaa kuin se että olisi rehellisesti asian myöntänyt.
Asiasta käytiin vakava keskustelu, sen jälkeen kun minä olin sairaalassa jonkin aikaa ja samaan syssyyn sattui paljon muita asioita. Mies tuijotti vaan kotona pornoa kun minä olisin kaivannut tukea. Toki sitä sainkin mutta muuten mies ei tehnyt muuta. Tuossa leikkauksessa menetin osan naiseuttani ja kannan siitä niin fyysiset kuin henkiset arvet lopun elämääni. Eniten kai loukkasi juuri se, että miehellä tuntui olevan fiksaatio juuri mahdollisimman täydelliseksi leikeltyihin pornotähtösiin, kun itse en todennäköisesti enää koskaan palaudu ennalleni.
Asia nousi taas pinnalle. Elämme nyt osan viikosta etä-suhteessa (n. puolet viikosta). Alussa seksiä oli jopa enemmän kuin kokonaan yhdessä asuessa. Mutta sitten miehen into laimeni, paukut ei riittäneet tai oli väsynyt jne. Ja syy tähän nyt löytyi kun työasioissa käytin konetta joka nyt miehen käytössä 2. asunnolla. Toistaan täydellisempiä silokoniblondipornoelokuvia Miehelle en tästä sanonut, mutta olen nyt viettänyt asian vuoksi unettomia öitä. Toisaalta olen yrittänyt takoa päähäni ettei sillä olen minun kanssa tekemistä, että miehet ovat vaan sellaisia. Ja vaikka tiedän että mies on minun kanssani, ällöttää että kuvat/leffat keskittyy tietyntyyppisiin naisiin ns. miehen naisihanteeseen jota itse en taas edusta. En epäilisi hetkeäkään etteikö mies lankeaisi jos joku naikkonen tyyliin Pamela Anderson tai kotimaisista S. Penttilä tulisi tarjolle...
Mutta kuitenkin olen suunnattoman pettynyt, surullinen, raivoissani. Minä luovuin miehen pyynnöstä suhteen alussa monesta asiasta, jotka häiritsivät miestä. Miksi mies ei siis voi tehdä itse niin? Vaikka kuinka yritän ajatella, ettei tarvitse olla mustasukkainen, silti melkein tunsin fyysistä pahoinvointia kun näin miehen sen jälkeen ja tunnen nytkin kun ajattelen asiaa. Enkä tiedä miten suhtautua mieheen kun näemme viikonloppuna, nyt en ole viitsinyt edes vastata miehen soittoihin.
Asia ottaa päähän suunnattomasti, siis miehen pornoinnostus sekä sekin etten osaa suhtautua asiaan. Tunnen itseni vaan entistä huonommaksi =( Ja miehen tuntien tiedän, että tuo innostus pornoon kasvaa ja kasvaa...
Noniin, sekava sepustus mutta tulipahan purettua pahaa oloa.