Mies jatkuvasti huonolla tuulella ja se vaikuttaa tosi paljon jo lapsiinkin

["huolissaan"]

Tilanne on mielestäni alkanut pikkuhiljaa silloin kun miehelleni tuli terveysongelmia, eli kilpparin vajaatoimintaa, eturauhasvaivoja, selän kanssa ongelmia yms. eli kroppa reistailee kokoajan jollakin tavalla. Tätä on kestänyt nyt parisen vuotta ja miehen peruskunto laskenut paljonkin oska selkävaivat estävät kunnon kuntoilun, käy kyllä kävelyllä jne mutta aikaisemmin treenannut kovastikin. On paljon sairaslomalla ja muutenkin työkuviot muuttunut niin etä on töitä vähempi. Kotona ollessa ei tee mitään. Lapset on hoidossa tai koulussa joten miehelä on sitä omaa aikaa riittämiin, mutta silti ei saa mitään aikaseksi vaikka olis neljäkin vapaapäivää viikossa.
Sen lisäksi on jatkuvasti huonolla tuulella, tiuskii ja valittaa. Pari kertaa olen yrittänyt tästä puhua kun tuntuu pahalle jatkuva valittaminen ja tiuskiminen lapsille ihan pieneistä mitättömistäkin asioista, mutta siitä on tullut sitten sen luoka riita ettei ole mitään muutosta sillä saatu aikaseksi vaan tilanne vaan enemmän solmuun.
Viime aikoina meillä on mennyt ilmapiiri kotona jotenkin tosi negatiiviseksi ja lapset ihan suoraankin sanoneet etteivät tahdo olla isän kanssa kun se vaan huutaa ja valittaa

Mä en oikeasti tiedä mitä teen. Toisaalta mies on varmaan masentunutkin, on kyllä siihenkin jotain lääkettä saanut, en kyllä enää edes pysy perillä hänen lääkeistä kun syö vaikka mitä särkylääkettä, kilpparivaivoihin jotain jne.

Haluan saada meidän iloisen ja onnellisen perheen takaisin mutta se ei onnistu kun yks on tuollainen mörökölli

 

[masennusta ehkä ilmassa]

ei mies taida olla mörökölli, vaan onneton. Suunta hukassa. Ei varmasti itsekään ylpeä, ja syyllisyydentunne vaan synkistää entisestään. Kilpparijutut ym on ehkä laukaisseet masennuksen, mutta kun se käynnistyy siitä palautumiseen tarvitaan pientä taistelua.

On vaikeeta löytää sopiva moodi masentuneen rinnalla - toisaalta täytyy potkia persiille, muttei saa käyttäytyä halveksivasti. Miten potkitaan silleen lempeästi ja sitkeästi?

Sulla ei taatusti ole kovin rakastettu olo nyt. Se on äkkiä masentava olotila, jos et sattumoisin ole viimeisen päälle omanarvontuntoinen yksilö jolla on riittävästi omaa elämää toisaalla (kenellä muka on näinä päivinä kun perheet ja parit käpertyy sisäänpäin). Älä mee mukaan toisen surkeuteen mutta älä yritä kieltääkään sitä, kuunteleminen ja eläytyminen yhdistettynä terveeseen etäisyydenpitoon vois toimia. Älä sulje silmiä omilta tarpeiltasi, vaikka toinen ei kykenisikään niihin nyt vastaamaan. Eikä tää tarkottanu, että eti rakastaja tai uus mies. Vaan että ole ite itsesi paras ystävä ja huolehdi omasta tilastas, äläkä anna miehen syyllistää.

Opetelkaa molemmat sanomaan suoraan, mitä tarviitte ja mikä on vikana. Eikä pidä tyytyä niihin pintailmiöihin tai miellyttämään toista vastaansanomatta. Kun mäkätetään, takana on aina ihan aito paha olo, vaikka asiaa silloin tuleekin tehtyä tikuista... Vaikka hölmöä käytöstä pitää puolin ja toisin karsia siinä kuin lapsiltakin, niin ei pidä kieltää toisen oikeutta tunteisiinsa.

Kun molemmat opettelee riitelemään rakentavasti ja ilman haavoittamistarkoitusta, läheisyys ja luottamuus lisääntyvät. Vaatii itsekuria ja kärsivällisyyttä.

 

[dechs]

Parisuhteen muuttuessa paskaksi pitää toimia kuin paskan kanssa yleensäkin: Hankkiutua eroon siitä tavalla tai toisella.