Mies joskus antanut ymmärtää ettei haluaisi naimisiin kun se ei muuta mitään, miten otan asian esille

[2v yhdessä]

Kun asiasta ei olla puhuttu. Joskus hänen kaveri on kysynyt että miksei olla menty naimisiin niin mies on vastannut että "kun ei se muuta mitään" niin en ole viitsinyt asiasta puhuakkaan. Yhteisiä lapsia emme aio tehdä kun molemmilla jo omia

Tuntuu että no mitäs me sitten halutaan jos ei naimisiin eikä yhteisiä lapsiakaan

Asuntoa en aio ostaa miehen kanssa ellei olla naimisissa. Äääh

 

["Pikkunoita"]

Täyttääkö halu mennä naimisiin jotakin puutetta sinun mielestäsi vai miksi haluaisit naimisiin? Näyttäähän avioliitto hyvältä monessa paperissa, mutta onko se silti välttämätöntä, kun kuitenkin parisuhteenne on kunnossa ja yhteisten lasten mahdollisuudesta on jo puhuttu? Ette ette aio hankkia yhteisiä lapsia. Mielestäni sinun kannattaisi miettiä tykönäsi, että miksi todella haluaisit naimisiin ja millaista elänne olisi naimisiin menon jälkeen. Itse olen sinkku tällä hetkellä, mutta päätökseni on, että pysyvästi lapsettomana en aio naimisiin koskaan.

 

[tota]

Tuntuu että no mitäs me sitten halutaan jos ei naimisiin eikä yhteisiä lapsiakaan

No jos tuollaista pitää ihmetellä, niin ei ole suhde kovin hyvissä kantimissa. Miksi naimisiinmeno on sulle tärkeää?
Asuntoasiat yms. voi järjestellä muutenkin, ei siihen avioliittoa tarvita.

 

[Hyvä mies]

Minä en ainakaan mene naimisiin ikinä. Liian paska diili.

 

["vieras"]

2vuotta ootte ollu yhdessä? kattelkaa vaikka vuos tai pari vielä toisianne, kuulostais siltä että kyllästytte toisiinne piakkoin

 

[fortunate]

Järkevä mies sulla.

 

["jaahas"]

Minä en ainakaan mene naimisiin ikinä. Liian paska diili.

Mikäs siinä niin paskaa on? Olen aina ollu avioliiton vastustaja, kun se on hiukan epäilyttävä homma. Mutta jotenkin sun kirjoittamana alkaakin vaikuttaa, että justiin tuon takia pitää mennä naimisiin. Karsiutuu ne, jotka on vain hyvän diilin perässä.

 

[Hyvä mies]

[QUOTE="jaahas";25654888]Mikäs siinä niin paskaa on? Olen aina ollu avioliiton vastustaja, kun se on hiukan epäilyttävä homma. Mutta jotenkin sun kirjoittamana alkaakin vaikuttaa, että justiin tuon takia pitää mennä naimisiin. Karsiutuu ne, jotka on vain hyvän diilin perässä.[/QUOTE]

Tee mitä lystäät. Ei kiinnosta, muija lässähtää ja lössähtää kun renkula on sormessa, senjälkeen sinusta tulee naiselle täysin merkityksetön ihminen.

 

["jaahas"]

Tee mitä lystäät. Ei kiinnosta, muija lässähtää ja lössähtää kun renkula on sormessa, senjälkeen sinusta tulee naiselle täysin merkityksetön ihminen.

miten ihmeessä niin on voinut käydä, kun olet noin rakastavalla asenteella liikkeellä...

 

[Hyvä mies]

[QUOTE="jaahas";25654947]miten ihmeessä niin on voinut käydä, kun olet noin rakastavalla asenteella liikkeellä...[/QUOTE]

Sinuako tässä pitäisi rakastaa, onhan nämä suhdekuviot nähty miljoonaan kertaan. Samanlaista paskaa kaikki tyyni, pahimmat ovat nämä muokkaaja hirviöt, jotka luulevat että mies on koira. Mitä jos miehet kohtelisimme teitä naisia kuin koiria, ette varmasti pitäisi siitä.

 

[Yesse]

Tuli mieleen, että sitä paskaa voisi hieroa naamaan, se vasta hauskaa olisi.

 

[Yesse]

Väärä ketju.

 

["Sanna"]

Käsittämättömiä vastauksia olet saanut. Kyllä se avioliitto paljon vaikuttaa asiaan, jos kerran suhteessa ollaan tosimielellä. Paljon on ollut niitä tapauksia, joissa leski on joutunut lähtemään kodistaan avokin kuoleman jälkeen, kun vainajan lapset ovat tulleet vaatimaan vanhempansa puoliskoa itselleen.

Yhtä ikäviä tapauksia ovat ne, joissa leski ei ole saanut osallistua edes kumppaninsa hautajaisiin, koska hänellä ei ole mitään virallista asemaan avokkinsa suvussa.

Kaikkia tällaisia vastaavia tilanteita ei voi etukäteen hallita millään sopimuksilla. Vain avioliitto tuo turvaa puolisolle. Jos toisesta välittää (myös oman kuolemansa jälkeen), niin silloin todellakin kannattaa mennä naimisiin.

 

["..."]

Jos avioliiton perusta on se, miten perintö jaetaan kuoleman jälkeen, niin ollaan kyllä hakoteillä. Toisaalta taas, ehkä sillä ei ole aikomustakaan olla sun kanssas niin kauaa että tarttisi tommoisia asioita ajatella? Mieti vähän millä kantimilla suhde on. Onko se rakkautta vai vaan mukavuuden halua ja muutoksen pelkoa... (Nimim. exän kanssa samantapaisessa tilanteessa 10 vuotta tuhlannut)

 

[avoleski]

Kerran avoleskeksi jääneenä olen päättäänyt että ikinä en enää ala avoliittoon. Jos ei mies mun kanssa halua naimisiin niin ei ole mulle tarkoitettu.

Eksän lähiomainen oli hänen alkoholisoitunut veljensä jonka kanssa ei ollut välissä 20 vuoteen. Enkä minä joka olin hänen lastensa äiti. Tämän juopon kanssa piti sitten asioita hoitaa...

 

["vieras"]

Nythän on karkauspäivä tulossa, joten siitä vaan kosimaan.

 

["Sanna"]

[QUOTE="...";25655359]Jos avioliiton perusta on se, miten perintö jaetaan kuoleman jälkeen, niin ollaan kyllä hakoteillä. [/QUOTE]

Ei kyse ole perinnön jakamisesta, vaan toisesta huolehtimisesta ja toisen elämän turvaamisesta. En minä ainakaan haluaisi, että mieheni elämä vaikeutuisi kohtuuttomasti ja kurjistuisi, jos minä sattuisin kuolemaan. Hän on elämäni tärkein henkilö, joten on kohtuullista, että hän saisi pitää haluamansa kaltaisen muistotilaisuuden minulle.

 

[hmm...]

Jos se ei kerta mitään muuta, niin miksei sitten voisi mennäkin?

 

["vieras"]

Avioliitto on yliarvostettua... :snotty: Olet naimisissa tai et, niin puolison kuoltua joudut hänen sukulaistensa kanssa tappeleemaan silti joka tapauksessa jostain... Jos teillä ei ole tarkoitustakaan hankkia yhteisiä lapsia, niin naimisinmenolla ei ole mitään virkaa. Taloja saa osteltua muutenkin ja jos toinen kuolee (tai häippäsee muuten), niin onhan sulla oikeus vaatia siitä oma osasi.

 

["vieras"]

no jos haluat miehen kanssa naimisiin niin kyllä suhteen pitäs siinä vaiheessa olla niin lujalla pohjalla että pitäs ihan suoraan pystyä asia miehelle sanomaan

 

[järjen ääni]

Hyvä! Missään tapauksessa ei pidä tuossa tilanteessa ostaa asuntoa ellette ole naimisissa!

Avioliitto on ennen kaikkea juridinen sopimus minkä veroista ei millään muulla papereilla saa, ja se sopimus kannattaa solmia, jos jonkun kanssa haluaa elämänsä jakaa.

Etenkin kun teillä ei ole yhteisiä lapsia. Jos teillä on yhteinen asunto ilman avioliittoa ja toinen avopuolisoista kuolee, voi perikunta heivata avolesken asunnosta pihalle ihan tuosta vaan.

Minä en eläisi tuollaisessa suhteessa. Avioliitto tai ei mitään.

 

["Piika-äiti"]

Miksi sinun on päästävä naimisiin? Joku uskonnollinen tausta? Vai oletko vielä kovin nuori ja idealistinen?

Asumiset voi järjestää, keskinäiset testamentit tehdä, hoitaa yhteisiä ja toisenkin asioita tiukan paikan tullen valtakirjoilla.
Avioliitto ei todellakaan muuta mitään teidän tilanteessanne.

 

["vieras"]

Hyvä! Missään tapauksessa ei pidä tuossa tilanteessa ostaa asuntoa ellette ole naimisissa!

Avioliitto on ennen kaikkea juridinen sopimus minkä veroista ei millään muulla papereilla saa, ja se sopimus kannattaa solmia, jos jonkun kanssa haluaa elämänsä jakaa.

Etenkin kun teillä ei ole yhteisiä lapsia. Jos teillä on yhteinen asunto ilman avioliittoa ja toinen avopuolisoista kuolee, voi perikunta heivata avolesken asunnosta pihalle ihan tuosta vaan.

Minä en eläisi tuollaisessa suhteessa. Avioliitto tai ei mitään.

Ja höpö höpö! Jos sillä toisella avopuoliskolla on myös omistusuhde asuntoon (todistetusti), ei kuolleen puolison perikunta sitä voi itselleen omia kokonaan. Jos sitä ei ole selkeäsi merkattu minnekään, etkä voi sitä todistan, niin siinä tapauksessa ehkä.

 

["joopajoo"]

[QUOTE="Piika-äiti";25655738]Miksi sinun on päästävä naimisiin? Joku uskonnollinen tausta? Vai oletko vielä kovin nuori ja idealistinen?

Asumiset voi järjestää, keskinäiset testamentit tehdä, hoitaa yhteisiä ja toisenkin asioita tiukan paikan tullen valtakirjoilla.
Avioliitto ei todellakaan muuta mitään teidän tilanteessanne.[/QUOTE]
MIKÄÄN paperi ei tuo avioliiton veroista suojaa. Ei testamentit - korotettu perintövero, koska ei yhteisiä lapsia, ei asumisoikeutta - avoleski potkaistaan pois asunnosta. Nämä nyt ne keskeisimmät järkisyyt avioliiton puolesta.

Eli miehellä on oikeus olla haluamatta naimisiin mutta naisella sitten ei olekaan oikeutta haluta naimisiin?

Niin palstaa.

 

[näin se menee]

[QUOTE="vieras";25655767]Ja höpö höpö! Jos sillä toisella avopuoliskolla on myös omistusuhde asuntoon (todistetusti), ei kuolleen puolison perikunta sitä voi itselleen omia kokonaan. Jos sitä ei ole selkeäsi merkattu minnekään, etkä voi sitä todistan, niin siinä tapauksessa ehkä.[/QUOTE]
Ei voi ei, mutta jos avopuolisolla ei ole varaa ostaa perikuntaa ulos asunnosta, kämppä todellakin lähtee myyntiin ja avoleski vaikka sillan alle, ei voisi vähempää kiinnostaa.

Ja se nyt on typerintä ikinä tehdä avoliitossa suullisia sopimuksia omaisuudesta. Esim. asunnon on oltava täsmälleen prosentilleen papereissa kummallekin oikein, koska eron tai kuoleman yhteydessä se asunto ei todellakaan mene puoliksi vaan kumpikin avopuoliso saa siitä sen osan minkä papereiden perusteella omistaa.

"Maksa sä ruoat niin mä maksan auton ja asunnon." Ja eron tullessa auton ja asunnon omistaja pitää omaisuuden, ruoan maksaja ne kauppakuitit.

Todella typerää elää avoliitossa.