Mies lähtee pitkän tauon jälkeen töihin ja mä jään 2v kanssa yksi kotiin. Vähän olen vihainen miehelle nyt

["vierailija"]

Kaksisuuntainen mielialahäiriö? Hakeudupa psykiatrin hoitoon, lääkkeettömyys ei taida sun tilannetta ratkaista. Hoitopaikka lapselle voisi olla ihan hyvä ajatus. Tsemppiä!

 

[Porvoolainen]

Ja taas upposi kun veitsi sulaan voihin.

Että ootte TYHMIÄ!

 

["vieras"]

mä en voi mennä töihin kun mulla on sosiaalisten tilanteiden pelko. Nyt olen kunnossa ja kaikki hyvin,mutta pelkään,että kun jään yksin niin asiat muuttuu.

Minusta mies tekee raukkamaiseti kun lähtee pakoon kun ei ole taloudellisesti tarvetta siihen.

Ehkäpä mies ajattelee omaa mielenterveyttään ja kokee, että hänen on lähdettävä töihin, että hän itse jaksaisi. Muuten olisitte kohta molemmat samassa kunnossa ja kuka sitten jaksaisi huolehtia yhtään mistään.

Jospa saisitte lapsellenne hoitopaikan. Sulle itsellekin voisi tehdä hyvää joku kodin ulkopuolinen aktiviteetti.

 

[leijona76]

Mie ymmärrän kyllä miestäkin, itse elän mielenterv.häiriöisen kanssa ja se on puolisollekin rankkaa. Miehellä nyt lääkitys+terapia ja elämä sujuu jokseenkin. Mutta en voi omaa elämääni rakentaa miehen tarpeiden varaan enkä ole omaishoitaja. Kuulostaa siltä että ap:n tilanne ei oo hoidossa ja kondiksessa. Laita se lapsi hoitoon ja vaadi itelleskin kunnon hoitoa.

 

[uskomatonta!]

mä en voi mennä töihin kun mulla on sosiaalisten tilanteiden pelko. Nyt olen kunnossa ja kaikki hyvin,mutta pelkään,että kun jään yksin niin asiat muuttuu.

Minusta mies tekee raukkamaiseti kun lähtee pakoon kun ei ole taloudellisesti tarvetta siihen.

Miksei muka ole? Ootteko olevinaan jotain vapaaherroja tai suurperijöitä? Jos olette niin palkkaa lapselle hoitaja. Jos ette, lakkaa kitisemästä ja anna miehesi elättää perheensä, ei se leipä pöytään tule sua hyysäämällä. Miksi olet edes hankkinut lapsen jos siivoaminen ja makaaminen on sulle tärkeempää?

 

[pelottaa ja ketuttaa]

Joo, perintöä on tullut ja sillä elämme. Ilmeisesti sinä et taida tietää mitään siitä kun ei jaksa. Olisit onnellinen kun jaksat,minä en aina jaksa.

Oli virhe tänne laittaa mitäään viestiä.

Kiitos ja näkemiin

 

[erinys]

Pelottaa,et miten mä jaksan. Mies oli sitä mieltä,et jos vähääkää tuntuu ettei jaksa ni haetaan hoitopaikka.
Mietin asiaa ja huomenna alan etsiä hoitajaa lapselle, en mä jaksa kuitenkaan yksin lasta hoitaa. Lapsi kun on aika vaativa. Ulkona pitäisi olla kerran tai kaksi päivässä ja leikkiä pitäisi sisälläkin. Kotihommat pitäisi tehdä vielä siihen päälle(inhoan jos koti sekaisin vähääkään)

Teen kotona töitä aina silloin kun niitä on,mut nyt on ollu vähemmä, noin kerta viikkoon joku homma.

Mies lupasi,että on mun kanssa kotona hoitamassa lasta,mut nyt sitten lähteekin töihin. Vähän ottaa pattii tuollainen.

vitun paska provo.

 

[Madicken04]

Ehkä sitä perintöäkään ei ole järkevää käyttää kovin pitkään siihen että molemmat vanhemmat ovat kotona, toisaalta miehellekin on raskasta jäädä kotiin tuossa tilanteessa. Arki kuitenkin jatkuu eikä koko perheen kannata siitä syrjäytyä.

Jos olet itse noin epävarma niin se päivähoitopaikka olisi kyllä ollut hyvä lasta ajatellen. Muutenkin voisit tarvia keskusteluapua ja jonkun kenen kanssa suunnitella arjen askareita järkevämmiksi (esim kumpi mahtaa olla tärkeämpää; kaappien puunaaminen vai lapsen ruokkiminen). Tässä voisi olla työsarkaa sille perhetyöntekujälle.

 

["mimmi"]

Mies kuulostaa järkevältä kun lähtee töihin. Säälin sun miestä kun on noin uusavuton akka. Toivottavasti saat lapselles äkkiä hoitopaikan niin on sillä edes joku turvallinen aikuinen päivisin.

 

["heihei"]

Miksi te aina lähdette tällaisiin ilmiselviin ja huonoihin provoihin?

 

[Madicken04]

[QUOTE="heihei";28366324]Miksi te aina lähdette tällaisiin ilmiselviin ja huonoihin provoihin?[/QUOTE]

Huvikseen ja ajankuluksi?

Toisaalta oli miten provo hyvänsä, varmasti löytyy niitäkin perheitä joissa masentunutta äitiä pelottaa ja ahdistaa jäädä yksin kotiin lapsen kanssa.

 

["Lissu"]

[QUOTE="heihei";28366324]Miksi te aina lähdette tällaisiin ilmiselviin ja huonoihin provoihin?[/QUOTE]

Koska oikeasti on olemassa mielenterveyshäiriöisiä äitejä, jotka eivät ole kykeneviä hoitamaan lastaan. Tiedän erään ihan tosielämässäkin. Tilanteessa pärjäillään koska lapsella on huolehtiva isä, ja isän ollessa töissä lapsi on päiväkodissa.

Sitä suosittelen tässäkin tilanteessa, lapsen etu ekana. Ja lapsen etu on turvallinen hoito.

 

["vieras"]

Täys provo, mutta kiva yritys

 

[ei välttämättä provo]

Kyllä itse tavallaan ymmärrän sen, miten masennuksen kanssa kamppaileva jaksaa siivota kaappeja muttei välttämättä olla pitkää päivää kahdestaan pienen lapsen kanssa. Itse olen vuosikausia seilannut lievän ja vaikean masennuksen välillä. Saatan paeta esimerkiksi jynssäämään saunaa, jos tuntuu, ettei minulla riitä henkistä kapasiteettia olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Saatan jaksaa tehdä jotain mekaanisia siivoushommia tai muuta vastaavaa, mihin ei tarvita henkistä kapasiteettia eikä läsnäoloa. Lapsen kanssa raskasta on se, että he ovat pieniä ihmisiä jotka kaipaavat poikkeuksellisen paljon läsnäoloa ja huomiota, eikä masentuneella välttämättä ole jaksamista sellaiseen ainakaan kahdeksaa-yhdeksää tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Toisen aikuisen läsnäolo saattaa auttaa jonkin verran aloitteellisuudessa: huonoina päivinä mieheni auttaa minua pääsemään lapsen kanssa ovesta ulos ja muistuttaa siitä, että vaikka minä en muistaisi syödä edes joka päivä, lapsi tarvii ruokaa viisi kertaa päivässä.

Seuraavista voisi olla apua:

-osa-aikainen päivähoito
-jääkaappiin tehdyt valmiit ateriat: salaatit, voileivät, lämmitettävät keitot,smoothiet
-kertakäyttöastiat
-hälytykset kännykässä: ruoka-ajat, ulkoiluajat
-mies käy kaupassa

Tunnetteko ketään, joka voisi käyttää lastanne ulkoilemassa sellaisina päivinä, jolloin itse et jaksaisi? Tai joka voisi käydä hakemassa teitä puistoon ja ymmärtäisi, jos sinä et olekaan juttutuulella?

 

[Rockwood]

Pelottaa,et miten mä jaksan. Mies oli sitä mieltä,et jos vähääkää tuntuu ettei jaksa ni haetaan hoitopaikka.
Mietin asiaa ja huomenna alan etsiä hoitajaa lapselle, en mä jaksa kuitenkaan yksin lasta hoitaa. Lapsi kun on aika vaativa. Ulkona pitäisi olla kerran tai kaksi päivässä ja leikkiä pitäisi sisälläkin. Kotihommat pitäisi tehdä vielä siihen päälle(inhoan jos koti sekaisin vähääkään)

Teen kotona töitä aina silloin kun niitä on,mut nyt on ollu vähemmä, noin kerta viikkoon joku homma.

Mies lupasi,että on mun kanssa kotona hoitamassa lasta,mut nyt sitten lähteekin töihin. Vähän ottaa pattii tuollainen.

:O Kandee pitää lapsiluku sitten tuossa ainokaisessa!:xmas:

 

[ei välttämättä provo]

Se piti lisäämäni, että on kuitenkin hyvästä perheellenne, että miehesi menee takaisin töihin koska haluaa niin tehdä. Masennuksesi ei parane sillä, että elätte koko perhe sen ehdoilla. Anna ihmisille ympärilläsi tilaa elää normaalia elämää. Kokemuksesta voin sanoa, että tekee sinullekin hyvää huomata, että olet varmasti vahvempi kuin uskot olevasi. Te pystytte ratkaisemaan tilanteenne muutenkin, kuin niin, että miehesi jää kotiin ikään kuin potemaan hänkin sinun masennustasi.

Jos tuntuu siltä, että päivähoito olisi lapsen etu kokonaisuus huomioiden, laittakaa lapsi päivähoitoon.

 

["vieras"]

aina ihmetellään kun joku miehestään valittaa, että miksi on tehnyt sellaisen kanssa lapsia.

tällaisessa tapauksessa voisi kysyä ihan samaa siltä mieheltä....

 

["vieras"]

Sinäkö siis haluat, että miehesi olisi ennemmin kotona ja työttömänä kuin että kävisi töissä?

 

[uskomatonta!]

Joo, perintöä on tullut ja sillä elämme. Ilmeisesti sinä et taida tietää mitään siitä kun ei jaksa. Olisit onnellinen kun jaksat,minä en aina jaksa.

Oli virhe tänne laittaa mitäään viestiä.

Kiitos ja näkemiin

Pälä päle, mulla on veivannut masennus viimeiset 7 vuotta lievästä vaikeaan masennukseen ja takaisin, mä todella tiedän mitä on olla masentunut. Mutta kyllä mä nyt jumalauta olen kakarani aina ruokkinut. Eihän sitä itsekään pysy elossa jos ei mitään syö, jos jaksaa itsensä ruokkia niin todellakin jaksaa lapsetkin. Jos ei jaksa niin olkoot mielummin itse syömättä kuin näännyttää lapsensa. Asiat tärkeysjärjestykseen hyvä ihminen.

 

[Joxu]

:O Toivon todella, sydämeni pohjasta, että tää on provo. Hae nyt jumaliste sitä apua tai tee itsestäs lastensuojeluilmotus, varmasti saisit apua arkeen ja lapsen hoitoon.

 

["vieras"]

Kokeilussa nyt lääkeetön jakso. Olen ollut niin hyvässä kunnossa,että lääkäri katsoi,että en tarvitsisi nyt lääkkeitä. Kerroin tulevasta,mutta hän oli silti sitä mieltä,että ei lääketää ainakaan heti

Sori nyt vaan mutta mä en usko tähän. Ei varmasti kukaan lääkäri laita millekään lääkkeettömälle KOKEILUjaksolle ihmistä joka ihan selvästi on maanis-depressiivinen, ja pienen lapsen vanhempi. Kun ei siis "pelkkää" masennustakaan sairastavaa laiteta.

 

[..]

Oli provo tai ei, mun on pakko kysyä miksi tommonen ihminen on päättänyt lisääntyä. Oisi tyytynyt hinkkaamaan vaan kaappejaan

 

[viisikymppinen isoäiti]

tämän on kai pakko olla provo