Mies lähti

[Nooraressu]

Mieheni on juonut viikonloppuisin jo kolmatta vuotta. Nyt on ollut pari kolme viikkoa helpompaa. Kun meille oli tulossa sukulaisia, joista osa hyvin sairaita, mieheni lupasi olla selvänpuoleinen ainakin aattoillan, jolloin olisin tarvinnut apua mm. keittiössä.
Olen yksin siivonnut, valmistanut jouluruoat, koristellut talon ja hankkinut sukulaisten ja omaisten lahjat.Ostin muutaman lämpimän lahjan myös miehelleni.
Mieheni ryypiskeli ahkeraan eilisen illan, valvotti koko seuruetta yön.Tuliapalokin meinasi tulla kun hän sytytti nukkuessammme kynttilän ja heitti sanomalehden sen viereen. Uunikin oli laitettu kuumenemaan tyhjänä.
Tilanne kärjistyi vähän enen joulurauhan julistamista. Mies ilmestyi keittiöön pikkuhousuissa ja aikamoisessa humalassa. Sain raivokohtauksen ja käskin miestä lähtemään ulos talosta.Onhän tämä yhteinen koti. Mies pukeutui, irroitti tietokoneen johdon ja heitteli tavaroita ja ruokia lattialle. Yleensä ei ole fyysisesti väkivaltainen.Hän otti mukaan useita pulloja alkoholia ja katosi.
Meillä ei ole tietoa mihin on mennyt, mutta kaikki ovat kovasti huolissaan ja kaikki syyttelevät hiljakseen minua kun olen suututtanut miehen.
Tietääkseni hänellä ei ole sellaista ystävää, jonka luokse olisi voinut mennä. Olen siis huolissani itsekin. Siitä olen varma, että hän makaa hyvin humalaisena jossain. Onko hän turvassa, se askarruttaa mieltä. Samalla on aavistus, että tämä on jonkinlainen vedenjakaja omankin sietokyvyn suhteen.
Kovin paha mieli on silti, varsinkin kun itse vietin viime joulun sairaalassa. Meille ei kai sitten tule enää hyvää joulua.Mietin kuinka monen luona alkoholi on hallitsevana jouluntuojana tänäkin vuonna.Olen surullinen itseni puolesta ja monen muun perheen puolesta.Kaiken lisäksi tunnen itseni kovin syylliseksi kun loukkaannuin ja suutuin noin kauheasti. Mihinkähän päin tästä voisi jatkaa?

 

[Silloin tällöin.]

Ei kait tollaista tarvitse kellään sietää. Tiedä mitä olisi voinut tapahtua, jos olisit antanut jatkaa sen touhuja. Itse poikamiehenä juon silloin tällöin pers kännit. Paha tapa, mutta vaikea kait niitä nuorena opittuja taitoja on muuttaa.Olet kaiketi hyvä nainen kirjoituksesta päätellen. Koitahan jaksaa.

 

[voi juma.....]

Ole onnellinen kun lähti! En tajua tollasia naisia jotka vinkuvat juopon, ilonpilaanjan ja laiskan ihmisen perään. Mitä ihmettä siinä voi olla niin ihanaa, että ikävöit vaikka hän on SIKA! t. ei kertakaikkiaan tajua

 

[Masa+keijo homonne]

Vitun mulkku! Jos se mies kuolee niin sie saat syytteet taposta. Ja me ollaan homoja!

 

[MArsa]

Vittu, oletko ihan mälli ja pässi. Miksi tuollaista laahaat mukana. Lopettaisitte tuollaisen juoppojen haalimisen.

 

[Kurjaa]

Sinulla on varmasti paha oööa. On turha toisten arvostella ja ihmetellä sitä, että miksi siedät tuollaista miestä. Ihmisellä voi olla tunteita vaikka kuinka juoppoa ja huonoa ihmistä kohtaan. Miehesi lähinnä säälittää minua.

Olette varmasti monet kerrat jutelleet AA:n menosta. Tuollaisen tapahtuman jälkeen se olisi paikallaan. Miehelläsi on todellinen ongelma. Ei hänkään sisimmässään varmasti halua pilata toisten elämää. Hän ei vain mahda sairaudelleen mitään.

Ehkä miehesi on mennyt jonkun tuttavansa luo. Kyllä häntä varmasti hävettää, kunhan selviää. Jos selviää ennen arkea. Sinun on turha hävetä hänen puolestaan. Hän on vastuussa teoistaan ja nyt olisi sinun korkea aika lopettaa miehesi hyysääminen. Vaikka on joulu ja varmasti sinusta tuntuu pahalta nyt, niin ilmoita miehellesi, että nyt riittää! Heti arkena miehesi on ryhdyttävä tekemään asialle jotakin.

Ensi viikonloppunahan on uusivuosi ja miehelläsi on taas uusi syy ryypätä. Miten aiot kestää sen? Ole nyt rohkea ja reipas ja heti tiistaina ala toimia. Ei sinun tarvitse eroa laittaa vielä vireille, kunhan ilmoitat vain miehellesi, että et aio sietää tätä elämää enää.

Käske hänen muuttaa pois, koska et halua sairastua hänen vuokseen. Ota yhteyttä Al Anonin vertaisryhmään ja hae sieltä tukea päätöksellesi. Elämä ei ole helppoa eikä tule olemaan vastaisuudessakaan. Vaikeammaksi se joka tapauksessa tulee muuttumaan juopon kanssa eläessä.

Ole nyt rohkea Nooraressu! Aloita vuosi 2006 uskomalla siihen, että olet ansainnut hyvän elämän ja siihen ei kuulu joka viikonloppuinen pelkääminen miehesi vuoksi. Teet samalla palveluksen myös miehellesi.

Rohkeutta uuteen elämääsi Nooraressu!!!

 

[Ellu]

Hei Nooraressu, sinun ei tarvites tosiaankaan pilata omaa elämääsi... Minäkin tein vuosi sitten ratkaisun heitin juopon pihalle, ja elämä on uskomatonta mutta ihanaa...
Jaksa tehdä ratkaisu, se on vaikea mutta joskus se mitta täyttyy, minä olin ennen päätöstä 3 päivää syömättä ja sen jälkeen oli ratkaisunteko helppoa...
Tiedän siinä sairastuu itsekkin ja sehän onkin juopon tarkoitus painaa toisen itsetunto niin alas ettei sieltä hevin nousta... MUTTA NOUSE... JA TEE...

 

[marriina]

..ja anna mennä! Kyllä routa porsaan kotiin ajaa. Muista, joka hetki, valinta oli hänen omansa ja ilmeisesti hän ei ole holhouksen alla, vai?? Pelkäät, jos kuolee...kuuleppas nyt!..jokainen vähäjärkinenkin tajuaa, että se kuolema voi kohdata kotonakin, vaikka siinä sukulaisten silmien alla ja vielä selvänä. Syytätkö itseäsi, siitäkin, että mies juo???

Alkoholistin parasta auttamista, on jättää hänet yksin, ongelmansa kanssa, ei ole vaimon asia kilpailla viinan kanssa, sillä sen tietää jokainen, että viina vie, se ei kysele! Kenenkään ei ole pakko hyysätä toista ja peitellä alkoholistin tekemsiä...parhaan tuen antamista on panna alkoholisti vastaamaan itse, omista tekemisistään...joutuu valitsemaan senkin syökö vai juoko.
..jos ja kun mies nyt tulee kotiin, niin älä missään tapauksesa kysy, missä hän ollut..ja et kerro, että olet ollut huolissasi..Olet, kuin mies olisi vain pistäytynyt roskia viemässä. Tiedän, ettei kukaan muu kuin juova ihminen osaa halutessaan olla mitä nöyrin ja ihanin ihminen, kun pitää saada synninpäästö, entistä teoista, että pääsee taas uusia tekemään.

Sanot kylmän rauhallisesti, jos mies tahtoo avioliiton pysyvän koossa, valitsee, joko viinan tai liiton välillä...ja piiruakaan et löysää ehtoja!
Meillä on menty yli 10v näin, ei pisaraakaan viinaa!!

Taas kerran, juova löytää 1111 syytä juoda, mutta tarvitsee vain yhden, sulkeakseen pullon korkin ja se hänen on itse löydettävä.

 

[vanha juoppo]

Ellu on oikeassa. Me juopot juomme niin kauan kun se meille on suinkin mahdollista. Siihen ei vaikuta parisuhteet tai muutkaan sen kaltaiset turhanpäiväisyydet. Jos ap:n ukko juo itsensä hengiltä on se hänen oma valintansa, ei ap:n. Mielestäni ap:n kannattaa pistää ukko ulkoruokintaan lopullisesti tai lähteä itse pois tilanteesta. Ei elämää kannata haaskata moisessa helvetissä. Jos mies haluaa muutoksen elämäänsä ja on 1-2 vuotta raittiina (vähintään) voi ap harkita asiaa uudelleen.

 

[Ap]

Mies ei ole palannut, mutta yksi lapsista on saanut metsästettyä miehen kiinni puhelimella.JOssain hän on, eikä halunnut tulla aterialle. Minä en hänen kanssaan puhunut. yritän miettiä, miten nyt jatkan tästä, jos ilmestyy. Sain teiltä hyviä neuvoja. Tiedän, että hän jossain odottelee maanittelujani. Minä en nyt siis pyyytele takaisin, on missä on ja jos palaa, annan vaihtoehdot. Niinklö se on?
Koti on yhteinen. Voinko noin vaan panna kävelemään? Totta kai hänelläkin on oikeutensa.Toisaalta ei kai jouluna voi alkaa ositustakaan tekemään.Heh.

Yleensä hän on hyvin röyhkeä tässä asiassa. Hän saa mielestään juoda omassa kodissaan ja tehdä mitä tahtoo. Itse olen sitä mieltä, että alkoholin käyttö kotona on aika lailla yhteinen asia. Vaikuttaahan se muihin.

Minun mies ei juurikaan koskaan ole ollut nöyrä tai anteeksi pyytelemässä. Hän on sellainen juoppo, että on ylimielinen. Hän sanoo, ettei omatunto koskaan kolkuta, koska juo omia rahojaan omassa kodissaan.
Vakavasti asioista on vaikea puhua, koska hän sanoo, ettei syyllisty.
No, mittari on nyt punaisella minullakin, mutta rankalta tuntuu ajatus alkaa yhdessä tehtyä kotia purkamaan ja toista paikkaa etsiskelemään.Koettakaa nyt vähän vielä beesata, varsinkin ne joilla on tästä asiasta kokemusta. Jostain on nyt saatava voimia ratkaisun tekoon. Hiukan tuntuu, teidän ansiostanne, että saatan kyetä toimintaan.
Kiitos avusta ja kannustuksesta. Se on tärkeää ja auttoi jouluyönä paljon. Hyviä ihmisiä näkyy olevan paljon.

 

[Ellu]

Voi hitto toivoin jo hetken että se sika olisi kuollut, on virhe maanitella, usko nyt hyvä nainen...
Viskaa vaan vaan vaihtovaatteet ovesta pihalle...Tässä vaiheessa et voi muuta...
Odota arkeen ja hae ero... Elämäsi ei muuten parane, sen tietää jo lapsetkin...

 

[marriina]

Maanitelemaan et rupea. olkoon siellä, vaikka maailman tappiin!..johan siinä nauraa aidan seipäätkin, saati mies itse, kun muija ruikuttaa..ole nyt kiltti ja tule kotiin...sehän antaa aiheen juhlia, kun on herra talossa.
Kuules..minä tein aikonani sen ratkaisun, että keräsin lapset ja sen verran tavaraa mukaani, että nukkumaan pääsi, silläkin uhalla, ettei takasin tulla..ja muutin pois. Vaikka koti oli yhteinen ja yhteinen työkin on täällä. Olin henkisesti valmistaunut siihen jo vuosien ajan ja otin senkin huomioon, että mitään en ehkä yhteisestä pesästä koskaan saisi..
Mutta mies pani pullonkorkin kiinni, samana päivänä, kun lähdin....ja se on kiinni pysynyt!

 

[Ellu]

Se on ihme, 1000 yksi pystyy lopettamaan, mut hyvä niin...
Tässä minun elämä vielä kerran...


Tämä on tosi.
Aikaa on kulunut vuosi ja virallisesta erosta kuusikuukautta.
Tapasin miehen netinkautta noin neljä vuotta sitten, olkoon hänen nimensä vaikka Sakari, kirjoittelimme ja hän antoi minun ymmärtää että hän on maailman mukavin, suloisin, rakastavin, mies ainutlaatuisin maailmassa, jonka minä sitten konkreettisesti koinkin näin olevan.

Tapailimme silloin tällöin, sitten hän päättikin jäädä, ensin muutamaksi kuukaudeksi ja lopulta muutti asumaan kanssamme, minulla on tytär kymmenen vanha, oikea enkeli.
Kaikki meni aluksi normaalisti, mutta sitten pikkuhiljaa aloin tuntea ja tietää hänen taustoistaan. Sakari oli tehnyt elämän työnsä palkkasotilaana eri maissa, viimeisin Israelissa.

Kuvaan tuli mukaan viina, jota Sakari ei puheinsa mukaan käyttänyt ollenkaan, no naisethan uskovat kaikenlaista, niin kuin minäkin.
Mutta kun totuus alkoi pikkuhiljaa paljastua, elämämme alkoi muuttua kauhuksi ja painajaiseksi.

Hän kertoili pääsääntöisesti mitä on palkkasotilaan tehtävä, saaden minut ja tyttäreni kauhun valtaan, sain myös selon siitä miten hän on kohdellut ja teloittanut ihmisiä, siitä en tiedä onko nämä tarinat tosia, mutta kaipa näillä jutuilla olikin tarkoitus saada meidät alistetuksi, mutta maailmahan on täynnä pahuutta.

Viina vei Sakarin mielipuoliseen sekotilaan ja useat viikonloput hän viettikin poliisin säilössä, siitä alkoi sitten pahoinpitelyt, aina kun hän oli viinaa ottanut. Nainen on siitä ihmeellinen olio että luulee tilanteen muuttuvan, kun mies niin sanoo.

Lopulta tilanne meni siihen että yhteiselo näytti olevan lopussa ja hän lähtikin taas työmaalleen Israeliin, jossa hänellä oli neljän kuukauden pesti.

Siellä olo oli hänelle tuskallista niinpä hän alkoi taas kirjoittelemaan, kauniita, kaipaavia kirjeitä tähän malliin.

Kaiketi tama sitten Sinulle tulee, toivon sydamestani. Oli hankala yo, nujakointia, ei haittaa, odotan kevatta ja rakkauteni kasvaa jokaisesta minuutista, kaikesta pahan nakemisesta tulee aina vaan suurempi hellyys, jonka haluaisin Sinulle antaa. Kevat odottaa.

Ei tarvi luulla etta hankaluuksia tulee, ei toki. Mutta haluan sanoa, etta jos jotakin kay, (ei kay!!!), niin Sinulle tulee siita ilmoitus. Kun ei minulla muita ole, niin Sina olet lahin omainen. Viranomaisen lisaksi, hih... Kumminkaan siitakaan ei tulisi Sinulle kuluja, halusin vaan etta tiedat jos hiljenee. Ei hiljene, sen tiedan.

Toivottavasti tama tulee perille, en ehka nyt ihan heti paase katsomaan, ainakaan ellei tanaan viela onnistu. Jos en olisi ryhmanjohtaja niin en tietenkaan paasisi lainkaan. Jotain iloa siitakin asiasta, iso ilo muuten onkin. Vaikka pirunmoinen vastuu.

Jos viela saan Sinut tavata niin haluaisin... pitaa Sinua sylissa pitkan aikaa ja olla vaan, tuntea Sinut, kokea. Ja sitten tietysti...

Jumalattomia kaksiroottorisia koptereita tulee ja menee, meteli kauhea, tanaan varmaan siirrytaan jonnekin koko hela paska, paskamaista kun ei koskaan tieda ennenkuin perilla missa ollaan mita tehdaan. No, sehan on kasvattavaa.

Maailmani olet, ajatukseni hallitset, ei ole taalla hataa, takaan, kaikki ok. ja vannon etta palaan linjalle aina kun voin, tieda se, ja tiedathan Sina. Unelmani, tayttymykseni.

Rakastan, todella! Sinun, s

(Nimesi kadessani on KAUNIS, ihan totta!!!) Olen siita tavattoman ylpea, todella olen, silla sinua todella rakastan FOREVER,(ikuisesti), kuten siina lukee. Vaikka minut tanaan unohtaisit.

Maailmani, Sina siella, ei pelata pahinta. Palaan aivan varmasti heti kun voin.

Ja ajattelin että nyt lopultakin hän on muuttunut ja päätin antaa mahdollisuuden kaiken uhalla vaikka sukulaiseni evät siitä pitänneet, mutta kuitenkin lupasin, että hän voisi palata luoksemme.

Se oli elämäni suurempia virheitä, taas meni pari kuukautta, kun helvetti alkoi. Viikonloput menivät hänellä putkassa, koska pelkäsimme tyttäreni kanssa häntä. Minä idiootti vielä suostuin menemään hänen kanssaan naimisiinkin kun luulin että se olisi hänelle pelastus.

Mutta mikään ei sitten muuttunutkaan kuin pahempaan suuntaan, lopuksi pahoinpitelyt olivat niin julmia että meni pitkiä aikoja ennen kuin olin taas kunnossa.
Viimeinen pahoinpitely aiheutti sen että menin salaa lääkärille ja sain tarvittavat todistukset, tiesin jo siinä vaiheessa miten tulee menetellä.

Henkisesti olin aivan maassa en uskaltanut puhua ihmisten kanssa koska Sakari oli niin ”mustis” kaiken lisäksi, sitten päätin että otan vastuun omasta ja tyttäreni elämästä.
Viimeinen yö oli raskas valvoimme koko yön tyttöni kanssa, lukkojen takana ja odotimme hänen sammumistaan viinaan.

Aamun valjetessa läksimme varhain työpaikalleni ja otinkin heti puhelun hälytyskeskukseen, siellä jututti minua naiskonstaapeli, joka antoi suunnitelmalleni täyden tuen ja lupasi että saan apua heti kun tarvitsen.

Kello yhdeksän aikaan sitten Sakari heräili pöhnistään ja saapui työmaalleni,
Raivon vallassa, viinan puutteessa, kävi kimppuun, tönien nyrkkeillen.
Sain sanottua eräälle henkilölle että nyt hälytä apua, Sitten tämä sankari lähtikin kaupan auettua kaljan hakuun hakemaan tasoitusta elämälleen.

Poliisit saapuivatkin hänet noutamaan, silloin oli rauha maassa kun tiesin hänen olevan putkassa.
Aamulla tiesin kun hän palaa hänen on poistuttava elämästämme ja niin tapahtuikin.

Elämä helvetin jälkeen.
Kiristyskirjeitä alkoi saapua, rahaa oli Sakari vailla, niinpä minun pitikin ottaa lähestymiskielto jonka sain laajennettuna.
Nyt vuoden jälkeen olen valmis nostamaan syytteet pahoinpitelyistä jotka ovat vireillä.

Ahdistus on hävinnyt koska voin kertoa asioita omalle tukihenkilölleni.
Elämä on rauhallinen, tytär on onnellinen ja voimme nukkua yömme rauhassa.
Vaikka joskus vielä painajaiset palaavat uniin, tiedän että unet on todellista elettyä elämää. Enkä haluaisi kenenkään kokevan samanlaista, mutta tiedän että monelle tämä on arkipäivää, liian monelle.

Mietinkin nyt jälkeenpäin miksi olen antanut, tuhlannut aikaa elämästäni,
mutta sitä en vielä osaa selittää, perusta elämälle tulevaisuudelle on kunnossa, mutta alusta on liukas ja tuntuukin vielä siltä jos joku ”potkaisee” tulee vastoinkäymisiä kaatuminen on herkässä.
Jotenkin usko on mennyt miehiin, ihmisiin jos edes joku uskaltautuu juttusille ajattelen mitähän tämäkin ihminen on minusta vailla.
Ehkä on tullut kasvatettua liian kova kuori, mutta…
En halua enää löytää menneisyyttäni.

Aika hälventää muistot, ja elämä kulkee eteenpäin. Elämä on kallis.

 

[marriina]

Kohtaloita on monta, niin monta kuin kokijaakin...ja emme usko, että mikään, jonkun toisen kokema, omalle kohdalle sattuu...ei, nehän sattuu muille, ei minulle... mutta tarkemmin ajatellen, miten se menikään....

Sinulle, joka pohdit, omaa asiaasi, lähteäkkö, näyttää ovea, vai jatkaa entistä....ainoat asiat, mitkä on tärkeitä...rakastatko ja jaksatko?..sillä elämä juovan ihmisen kanssa on helvettiä, mutta ihme kyllä, elämä raitistuneen juopon rinnalla on vielä vaikeampaa. Tarvitaan suurempi halu, elää toisen kanssa, kuin se alttarilla lausuttu tahdon, nämä ovat vastamäkiä..ja itse miettisin moneen kertaan, jos uudelleen olisin siinä tilanteessa..

 

[ap]

Oletteko sitä mieltä, että jos mies lopettaa juomisen ja ryhtyy raittiiksi, hänen ei olekan mukava mies sen jälkeen? En tosiaan tunne, millainen hän voisi olla. En ole nähnyt häntä koskaan ihan raittiina.
Itse en ole soitellut perään, enkä maanitellut. Lapset soittivat tietämättäni.Heillekään ei kertonut,missä on, mutta oli selvänä. Muualla hän kykenee olemaan raitius, täällä ei.

 

[Bounty]

Hei ap! Mieheni ryyppäs kans itsensä miltei hengilt eilen,3 pvä putkeen. Voin kertoa et mun päätöksen teko on helppoa..Mie lähen suhteesta ja yhteisestä kodista!Ainoastaan sinä itse voit tehdä itsesi onnelliseksi!

 

[ap:lle]

Sait ap hyviä ohjeita eikä minulla ole niihin mitään lisättävää.
Olin eilen illalla Elleissä eikä täällä näyttänyt kenelläkään olevan hätä päivää. Oli kuitenkin.

Anna lapselle raitis joulu kampanja ei mennyt kaikkien juovien jakeluun.

Kirjoituksesi perusteella päättelen, että lapset ovat kouluikäisiä. Järkeviä ja rauhallisia lapsia. Ovat sinulle isona apuna.

Muistan joulun 1996, jolloin juoksin lähiömme pubit läpi miestä etsien.

Tänä jouluna perheemme voi hyvin. Lapset ovat jo aikuisia ja kävivät aattona isällään.

Kävin päivällä kävelyllä ja huomasin kadun varrella erään seinälaatan. Miksiköhän en ole tuotakaan aikaisemmin huomannnut. Laatta kertoi ex-työpaikkani perustajan entisestä kodista. Toivun näköjään melko ripeään tahtiin.
Huomaan uusia asioita ympärilläni. Al-Anon-ohjelma on tehnyt tehtävänsä. Tämän freesimmäksi en enää voi muuttua.

 

[Sirpaleena]

Kokemusta kaljaan menevästä miehestä. Hän on maailman ihanin ja hellin aviomies kun on ottamatta, rakastan häntä. Mutta muutama kalja ja sit alkaa vittuilu ja änkyröinti, vanhojen juttujen muistelu. Ja akka on sen saannut sen aikaa. Ero on virreillä,mut en tiedä mitä teen. Särjenkö yhteisen kodin?? Lapset jo pois kotoa.Olen aivan maassa ja välillä epätoivoinen. Onneksi hän piti lupauksen että joulun on selvänä.
Ymmärrän sinun tunteesi, mitä koit tänä jouluna. Meillä vastaavia tilanteita muissa juhlissa.

 

[Kurjaa]

Voi sinua Nooraressu-kulta! Et kai sinä vain tunne syyllisyyttä siitä, että miehesi juo???

Kyselit, että voitko käskeä juoåon miehesi pois yhteisestä kodistanne. KYLLÄ VOIT!! Kodissa vallitsevat sellaiset säännöt, että kaikkien asukkaiden on käyttäydyttävä kunnolla. Jos joku ei noudata sääntöä, niin ei kun ulkoruokintaan ja justiinsa!

Sinä olet tyypillinen huolehtija. Mietit, kuinka miehesi pärjäisi, jos hänet jättäisit. Miten lapset reagoisivat jne. Miehesi on aikuinen ihminen, On hänen asiansa pärjätä, miten tahtoo. Lastesi pärjääminen on myös miehesi vastuulla ja hänhän mahdolliseen eroon on syypää. Miettiköön välillä muitakin eikä vain itseään.

Taitaa tuo miehesi olla narsisti kuvailusi perusteella. Sellaisella ihmisellä ei ole omaatuntoa eikä hän välitä toisten ihmisten tunteista.

Mieti nyt vain omaa ja lastesi elämää. Haluatko jatkaa tuollaista elämää? Haluatko, että lastesi miehenmallina on tuollainen isä? Pelottaako sinua tulevaisuus yksin? Sinä kyllä pärjäät!

 

[ap]

Kyllä pelottaa ja kovasti, varsinkin nyt. Ei vieläkään tietoa, missä voisi olla.Tämmöisillä ihmisillä ei paljon ystäviä ole.Jossainhan hän on. Loukkaavinta on se, että missä lieneekin, hän on siellä selvänä, mutta kotona ei voinut olla, ei edes jouluna.
Vieraat ovat lähteneet, kynttilät ovat sammuneet,joululaulut ovat vaienneet, kuusi nostettuna ulos. Ei haluttukaan koristella sitä.
Tällä ihmisellä on suuri valta meihin.

Tunnen syyllisyyttä kun olen viime aikoina ollut itsekin ilkeä, en vaan ole jaksanut katsella. Elämä on juovan kanssa jatkuvaa toivoa ja pettymistä. Sitten heti selvänä päivänä hän on hyvin mukava ja joustava, ei enää syyttelekään.Hyvät ja huonot ajat vuorottelevat. Sitten lopulta hyvinäkin päivinä haluaa puhua niistä pahoista päivistä ja sitä kutsutaan nalkutukseksi.Olen yrittänyt selvitellä asioita silloin kun miehen muisti toimii. Nyt lähtiessään sanoikin, että minulla on aina suu auki. Ei se nyt likikään aina ole, mutta pahaksi olen itsekin mennyt.

Minun mieheni on ylpeä ja vähän röyhkeänpuoleinen. Hänellä ei omatunto kolkuta koskaan, mutta minulla se on liiankin tiukka, ehkä. Yritän aina maanitella ja sovitella. Parempi jos olisin ollut hiljaa. Ehkä se on vaan pahentanut miehen oloa.
Hän ei ole missään surkeana, tiedän sen, vaan uhmaisena ja kovana. Hänet on nolattu tuttavien läsnäollessa, hänet on paljastettu.Koska itsetuhoisiakin ajatuksia on aikaisemmin ollut, pelkään nyt että hän tekee nyt itselleen jotain. Eikö se ole täysin mahdollista?Kotiin hän ei sieltä ryömi, se on varmaa.Ei ole niitä miehiä. Pitääkö minun jatkaa nöyryttämistä vai uskallanko jatkaa vaikenemista?Mikä olisi nyt oikea tapa käyttäytyä, jatkaako täällä kotona niinkuin ei mitään miehestä välittäisi vai pitäisikö yrittää kännykällä tavoitella?

 

[Tauno]

Terve eukko. Olen täällä hotellilla. Olen joutunut jouluna syömään epäkuranttia ruokaa:katkarapuja ja smetanaa, sipulia ja mätiä, sekä näkkileipää. Onneksi palan painikkeeksi on hyvää olutta ja snapseja. Makailen ja katselen tv.stä hyvää elokuvaa. Siellä joku mies pöllöttää eukkoaan.Siivooja lupasi tulla antamaan suihin. Ehkäpä kipaisen suihkussa.

 

[Kurjaa]

Ymmärrän tunteesi. Sinua kaduttaa pahat sanasi, mutta eikö niihin ollut aihetta? Miehesi joi jouluna ja käyttäytyi lapsellisesti. Ajatteliko hän silloin omia lapsiaan? Miltä heistä tuntuu katsella juovaa isää?

Eikö vieraiden aikana kuuluisi käyttäytyä kuin mies eikä pojankoltiainen? Mikä se sellainen mies on, joka pilaa kaikkien joulun kiukuttelemalla?

Olet huolissasi nyt, sen uskon. Anna kuitenkin miehesi viettää aikaansa muualla ja mieti sinä tulevaisuuttasi. Sinulla on ollut syysi katkeriin sanoihin, joten niitä sinun on turha katua. Kyllä miehesi pärjää. Ei tuollainen jörrikkä itselleen mitään tee. Pelottelee vain sinua, että saisi pitää sinut otteessaan.

Yritä nyt nukkua. Sinun on jaksettava lastesi takia olla reipas myös huomenna. Lapset kyllä tajuavat tilanteen ja ovat myös isästään huolissaan. Älä lisää heidän hätäänsä olemalla heikko nyt. Huomenna puuhailette lasten kanssa tavallisia mukavia asioita ja yritä unohtaa se kiukuttelija edes hetkeksi.

Hyvää yötä ja voimia sinulle

 

[Kirsti]

Miehesi tässä on käyttäytynyt typerästi. Ei jouluna kuulu noin tehdä, varsinkaan kun on vieraita talossa, ja on vielä luvannut käyttäytyä kunnolla.

Neuvoni tähän tilanteeseen on se, mitä muutkin ovat ehdottaneet: älä tee mitään. Mies tulee kyllä kotiin omasta aloitteestaan. No, jos ei kuukauteen kuulu mitään, niin kai sitä on tehtävä poliisille katoamisilmoitus. Kai sitä sitten jo työnantajakin kyselee.

Vaikea tuollaista miestä on mihinkään yhteiseen keskusteluunkaan saada mukaan. Kirjoitit, että mies on ylimielinen ja ylpeä luonteeltaan. Siispä sinun on vain lyötävä omat korttisi pöytään.

Ei tietenkään ole mukavaa lähteä yhteisestä kodista. Mutta entä jos mies laitettaisiin lähtemään? Eihän hän nytkään tunnu kovin kotiaan arvostavan.

Ilmoita kylmästi, että mikäli tahti ei muutu, edessä on avioero. Älä anna mitään tarkkaa aikaa, mihin asti aiot katsella hänen käyttäytymistään. Kokemus on kertonut, että pahastikin alkoholisoitunut mies on pystynyt pysyttelemään raittiina juuri ja juuri määräajan. Kun avioerohakemus on rauennut, mies on lähtenyt juomaan.

Mieti valmiiksi asiat. Voit maksaa miehesi ""ulos"" kodista. Kaikki vaatii vain määrätietoista aktiivisuutta. On neuvoteltava pankinjohtajan kanssa jne.

Mutta jos et missään tapauksessa halua erota, joudut hyväksymään tiettyjä asioita. Ei miehesi varsinaisesti miksikään tule muuttumaan. Tuo asenne hänellä kertoo paljon. Ja tuollainen uhmakas häipyminen kertoo vain luonteesta, jolta voi odottaa mitä vain. Edes lapsia hän ei ajattele. Käytöksellään hän haluaa haavoittaa nimenomaan sinua, ei ketään muita, mutta kuitenkin hän haavoittaa kaikkein eniten omia lapsiaan. Ei tunnu liikuttavan. Joten mitä häneltä oikein odotat?

Entä, kun teille tapahtuu jotakin todella vakavaa? Ajattele, pysyykö tämä mies vahvasti rinnallasi todella suurten vaikeuksien mahdollisesti tullessa? Jos jostain lapsesta aiheutuu huolta, tukeeko mies sinua? Jos teitä kohtaa menetys, onko mies tukenasi? Jos sairastut vaikeasti, auttaako mies sinua?

Punnitse tarkkaan. Luultavasti olet vielä aika nuori ihminen. Edessä on paljon elämää. En todellakaan kehota ehdottomasti sinua eroamaan, ei sellaista muutaman nettikirjoituksen perusteella voi kukaan toiselle neuvoa. Mutta sinun on itsesi mietittävä omat vaihtoehtosi tarkkaan. Haluatko elämältä juuri sitä, mitä se nyt on? Vai olisiko mahdollista muuttaa asioita?

Älä odota mieheltäsi mitään muutoksia. Vain sinä itse voit muuttaa omaa elämääsi.

 

[Mielipide]

Miehesi itsetuhoiset ajatukset ovat vain sanan sälää ja huomion kaipuuta. Näethän itsesi miten huolissasi olet spekuloidessasi jos hän tekeekin itselleen jotain. Jos tekee, se on hänen ratkaisunsa, et sinä voi vahtia aikuista miestä kuin pikkulasta konsanaan. Ja kaikista maailman vähiten se olisi sinun syysi.

 

[miettivä]

Ensinnäkin mies ei ole lapsi jota pitää vahtia, hän tekee itse omat ratkaisunsa ja toimii niiden mukaan.Hän itse on vastuusssa omista tekemisistään.

Juomari on juomari, lupaukset ovat tyhjää vaan.

Tietenkit voit suuttua, onhan sinullakin sietokyky.

Sinut on hyvin kasvatettu ottamaan syyt niskoillesi miehen käytöksen vuoksi, vaikka mitä tekisi, niin sinun on syy.
Pitääkö pelätä miehen käytöstä suhteessasi, saat pelätä jatkossakin.
Olkoonkin arki pyhä sunnuntai..

Syntipukin rooli on raskas.