Mies natkuttaa

[Nanne]

Että semmonen ongelma. Minä en koskaan ole nalkuttanut, enkä arvosta nalkuttavia ihmisiä ollenkaan. Asioista pitää osata keskustella. Joopa joo.

Meillä tilanne on sellainen, että olemme uusioperhe ja kotonamme asuu kaksi minun biologista lastani. Edellisen avioliiton aikana totuin hoitamaan kaikki asiat yksin (lasten hoidot, siivoukset, ruoan laitot jne). Yksin ollessani hoidin myös kaikki yksin ja koskaan en ole saanut kuulla, että olisin siivoton ihminen, vaikka en joka hetki rätti kädessä kuljekaan. koti on mielestäni asumista varten ja siellä touhuillaan kun aika on huvittaa touhuilla. Käyn aika paljon tunteella, eli jos lasten mieltä jokin painaa tms. niin en kyllä ala siivoilemaan kesken kaiken, vaan kuuntelen lasten asioista ja keskityn heihin. Noh, ongelma on siinä, että mies ei ollenkaan ymmärrä tapaani asua ja elää. Olemme asiasta monet kerrat keskustelleet, mutta ei.

Jos jotakin kotonani teen, niin teen sen pääsääntöisesti väärin; oli sitten kyse siivoamisesta, pyykeistä jne. Mies on varsinainen Duracell ja jaksaa painaa pitkän työpäivän jälkeenkin. Minua ei henkilökohtaisesti raskaan päivän jälkeen kiinnosta muu kuin se, että voin nukkua hetken, jolloin olen taas valmis touhuilemaan. Jos en nuku, niin koko loppuilta menee maatessa, koska en vain jaksa. Mies ei tätä voi kerta kaikkiaan ymmärtää. Olemme sopineet, että mies ei enää puutu esim siivoamisiin tms, mutta kun ilmeestä näkee ja siitä, että on pahalla tuulella, jos lasten huoneet ovat sekaisin, pyykit laittamatta jne. Mitä ihmettä enää voin keksiä tilanteen laukaisemiseksi?

Se, mikä minua ehkä eniten ärsyttää on se, että miksi mies on jatkuvasti tekemässä ja touhuamassa. Miehen mielestä hän ei voi vaan olla ja öllötellä, mutta minun mielestäni on kyse näyttämisestä kaikille muille ihmisille. Ja sitä en arvosta ollenkaan. On käsittämätöntä, että pihalla touhutaan aamusta iltaan, jotta naapurit ei vaan katso, että onpa laiskoja. Ei ei. Koti on elämistä varten ja nimenomaan meille, ei naapureille.

Viimeisin episodi oli kun mies oli muutaman päivän pois ja minulla oli kerrankin aikaa olla keskenään lasten kanssa. Mitä seurasi? kauhea natkutus kun en ollut siivonnut, pessyt pyykkiä jne. Ei hemmetti, en ymmärrä...Muilla samanmoisia ukkoja?

 

[touhoserkku]

KIITOS !

Tämä herätti minut. Hyvä kun olet nostanut kissan pöydälle. Uskon että erilaisuutenne hioutuu ajan kuluessa ja opitte arvostamaan toistenne suhtautumista elämään. Näin ainakin meille on käynyt. Minä herään klo 7 viikonloppuisinkin ja vaimo nukkuu kaikessa rauhassa puoleen päivään....ennen minua harmitti, mutta nyttemmin olen nauttinut omista aamuistani;-) Yritä löytää hyviä puolia miehestäsi ( listaa top 10 ) , hivele niitä niin huomaat että hänkin sivelee pian sinun sydäntäsi ....

 

[Mona]

Ei ole yhtä oikeaa tapaa elää ja olla. Toiset haluavat pitää kotinsa siistimpänä, toiset taas siivoilevat joskus ja koti saa heidän mielestään näyttää eletyltä. Tosia tiskit ja likapyykit vaivaavat, toiset pesevät ne kun jaksavat. Oleellisinta olisi, että kaikki saman katon alla asuvat viihtyvät ja voivat rentoutua kotonaan. Jollain tavalla pitäisi yhteinen sävel löytyä. Se ehkä vaatii sitä, että kumpikin joustaa pikkuisen lähemmäksi toista.

 

[mies]

Siis olet ottanut kotiisi miehen , joka valittaa sinun ja lastesi tavasta elää kodissanne. Kyllä miehen pitää nyt hioutua tavoillenne ja jos se on vaikeaa, niin mikään pakko ei kai ole tuollaista sietää?
Nostan kyllä hattua, jos jaksatte ja pystytte yhteisen linjan löytämään, ja mielestäni miehen on tultava sinua vastaan, sillä ymmärrän sinua täysin, koska minulla on samanlainen käsitys elämästä.

 

[touhupeppu]

Eivät kaikki osaa rentoutua vain olemalla. Jotkut tarvitsevat rentoutuakseen nimenomaan kodinlaittoa, remonttia, puutarhatöitä tms. missä käden jälki näkyy.

Minä en osaa heittäytä sohvalle ennen kuin kaikki paikat ovat kunnossa. Mutta kun ne ovat kunnossa nautin tosiaan vain olemisesta, hetken.

Jos minä tulisi kotiin, jossa puolisoni olisi ollut muutaman päivän mitään tekemättä, lähtisin takaisin sinne missä olinkin. Itse pidän kodin aina siinä kunnossa että työssä käyvän puolison on sinne hyvä tulla, eikä häne tarvitse heti alkaa elämisenjälkiä siivoamaan. Samaa odotan puolisontani, ja saan, luojan kiitos.

 

[Guest]

up

 

[Mikko Morottaja]

Ymmärrän miestäsi täysin. Huomioi toki, että on kyse myös hänen kodistaan. Miehen viihtyisyys on selvästi siistimpää kuin sinun. Sinulla on kaksi lasta. On kohtuullista, että itse tai lapset siivoavat omat jälkensä, koska mies kokee olonsa viihtyisäski vain silloin kun paikat ovat suurin piirtein kunnossa.
Kyllä moni ottaisi ilomielin sinulta tuon miehesi ja kiittäisi vielä viedessään. Olepa tarkkana, että saat pitää hänet ja tuomansa edut.Ja muistapa minkä vuoksi edellinen mies on exäsi. Olitko kenties hutilus jo tuolloin? Sinä hoivaat lapsiasi, mutta et huomaa toisen aikuisen tarpeita ollenkaan.Jos ei kompromissia ala löytyä, sinulla on todella paljon aikaa jutella lapsiesi kanssa ja samaan aikaan huusholli kaatuu päällesi.
Ei ole miehn eikä naisen mukavaa tulla pitkän työpäivän jälkeen siivottomaan kotiin.Minä lähtisin kyllä heti seuraavalla oven avauksella.

 

[Meikämaija]

Itsenäisten ihmisten on vaikea tottua ottamaan vastaan toisen näkemyksiä ja varsinkin arvostelua. Niin se on. Teitä on nyt kaksi semmoista samassa huushollissa. Suhde taisi voida erinomaisesti omista asunnoista käsin, koska uskalsitte yhteenkin muuttaa? Mies vain ei tainnut arvata, että orkesterissa hän ei olekaan ainut kapellimestari, etkä sinä liioin halua luopua omasta asemastasi?

Pakostahan se on niin, että kun lapset ovat kotona, ei voi vaatia, että kaikki on aina tip top. On kuitenkin oltava perusssäännöt, joita kaikki noudattavat. Omat huoneet ja tavarat pidetään kohtuullisesti järjestyksessä, osallistutaan iän ja edellytysten mukaan siivoukseen ja kotitöihin, kotona ei "hilluta" ja sotketa paikkoja, pöydän kattaus ja purkaminen tehdään oma-aloiteisesti jne. Ne taidot ja tavat ovat koko perheen hyödyksi ja lasten tulee oppia ne myös omaa elämäänsä varten. Jos et ole aiemmin noita asioita opettanut, nyt on aika. Kiittämällä kannustaen se onnistuu parhaiten, moitteilla opetat vain lusmuamaan.

Totta on miehen toteamus, että siivottomassa kodissa ei voi viihtyä. Myös lapsille lisää turvallisuuden tunnetta järjestys ja rajat. Niitä myös arvostetaan enemmän, kun itse osallistuu niiden ylläpitoon. Ei siellä kodissa kuitenkaan kärpäsen tarvitse liukastua, kohtuus kaikessa.

Touhukkaan ihmisen aika ei kulu, jollei ole tekemistä. Mies tarvitsee oman puuhapajansa. Ei siinä ole näyttämisestä kysymys. Hän nauttii siitä, että paikat ovat kunnossa, mutta ärsyyntyy, kun muut eivät itse yhtään yritä sitä ylläpitää. Muista, että lapset eivät ole miehen omia ja siksikin ärsyyntyminen tulee herkästi.

Se kompromissi pitää löytyä yhdessä ja kaikkien se myös sisäistää, muutoin ei hyvä seuraa.

 

[ap]

Edellinen on ex, koska löi nenän ja jalan P***ksi. Joten ei varmaankaan sen vuoksi, että en siivonnut. Ja minä tyttö muuten siivosin; joka ainoa päivä luutusin lastenhuoneiden ja makuuhuoneiden lattiat, jotta lapset eivät saa mitään pöpöjä. Tämän voi myös ex todistaa, koska hän ei aikoinaan tehnyt kotona yhtään mitään Hodin myös yhden valvottavan ja yhden sairaan lapsen yksin, joten olen ollut varsin tiukoilla tuolloin. Ehkäpä havaitsin, että minun ei kannatta stressata turhilla siivoamisilla enempää, koska on oikeastikin tärkeämpiä asioita maailmassa.

Mies tietää, että olen ollut hyvin tiukoilla lasten ja kodin kanssa aikoinani, joten minusta on käsittämätöntä, että hän kehtaa minua syyllistää siitä, että lapset eivät alle 10 vuotiaina imuroi oma-aloitteisesti. Täytyy myöntää, että oma mokani osittain, koska en ole lapsilta paljon vaatinut (siis muuta siivoamista kuin oman huoneen). Mutta aikoinaan en vain yksinkertaisesti ehtinyt alkaa tappelemaan lastenkin kanssa joka asiasta, exässäkin oli kestämistä Olin täysin verrattavissa yh-äitiin vaikka naimisissa aikoinaan muka olinkin. Ja niin, valvottavan ja sairaan lapsen lisäksi opiskelin kahdessa koulussa ja edelleenkin siivosin joka päivä.

Ääh, tarina on liian pitkä kerrottavaksi. En minä suinkaan kotonani makaa päivää mitään tekemättä, vaan olen töissä 8-9 tuntia päivässä. Ja opiskelen lisäksi. Ja opetan liikuntaa sivutoimenani. Ja kuskaan lapsia harrastuksiin. Joten totta, olen siis hutilo ja makaan päivät pitkät

Noh, eiköhän me joku kultainen keskitie löydetä kun asioista vaan puhutaan

 

[Inhorealisti1]

Jos sillä miehellä on niin pajon energiaa ja epäjärjestys ärsyttää, niin näytä sille missä on siivouskomero. Kolme kärpästä yhdellä iskulla. Miehellä on tekemistä, saatte siistin kodin ja sinä saat aikaa levätä ja olla lastesi kanssa.

 

[natku]

Ehkä mies tuntee itsensä "hotellinne" siivoojaksi. Se ei paljon miehen mieltä ylennä. Jotkut vain tykkäävät että koti on siisti ja molemmat tai koko perhe osallistuvat sen siisteydenylläpitoon. Koeta ymmärtää myös miehenkanta asiaan, niin voitte ehkä löytää jonkin kultaisen keskitien. Ei riitä että sinun kantasi tuli ymmärretyksi.

 

[ap]

hmmm. Nyt jostain syystä ymmärsitte, että en siivoa ollenkaan. Se ei pidä paikkaansa. Kyse oli siitä, että meillä on siivoamiseen erilaiset tavat. Minä en siis kulje luutu kädessä jynssäämässä paikkoja jatkuvasti, mies kulkee. Hyvä hänelle, jos se on hänestä kivaa. Minä voin siirtää siivoamisen tunnilla, kahdella tai huomiseksi, mikään pakko ei ole tehdä ny just heti kaikkea. Osasinkohan selittää asiaa ollenkaan...

Ongelma tulee siitä, että mies on sen verran erilainen näissä asioissa, että hän ehtii ne ennen minua tekemään ja sitten kuittailee asiasta. "Et taaskaan, et koskaan, tahallaanko...jne" Koitan sanoa, että olisit odottanut, niin olisin tehnyt, mutta ei niin ei.

Olen ehdottomasti samaa mieltä siinä asiassa, että meillä kummallakin on omat tapamme elää ja asua, kuten kaikilla muillakin. Jos minä esim vaadin, että lakanat vaihdetaan päivittäin ja miehen mielestä se on hölmöä, niin minä en voi vaatia miestäni niitä vaihtamaan, eikö vaan? sama juttu tässä: jos mies on sitä mieltä, että kotona kuljetaan luutu kädessä, niin mies voi sen tehdä, mutta hän ei voi minulta vaatia samaa...eikö vaan?

 

[ilsa]

Palkatkaa viikkosiivooja niin pääsette molemmat helpommalla. Mies voi sittennalkuttaa sille siivojalle jos homma ei hoidu hänen tyyliinsä.

 

[Meikämaija]

Kommenttiesi perusteella ainakin minä tulin siihen tulokseen, että nyt mättää joki muu asia kuin siivous, se on vain keppihevonen. Uusioperhe on aina haaste.

Mies tuli ulkopuolisena perheeseen, jossa oli oma opittu järjestyksensä, sinä pomona. Nyt hän taitaa tuntea itsensä aika ulkopuoliseksi, sillä sinä vahvana naisena pidät kyllä oman ja lastesi puolta - ja jatkat pomouttasi.

Mies yrittää päästä sisälle kuvioon ja saada omaa paikkaansa tuolla ylenpalttisella järjestelyllä, ja sitten se johtaa siihen, että kaikki olette ärsyyntyneitä toistenne tapoihin. Teillä on ilmiselvä valtataistelu.

Enpä ole kade, en sinulle enkä miehelle. Taidatte tarvita ulkopuolista näkemystä ja apua tilanteenne helpottamiseen. On turhaa energian polttamista kinaamalla siitä, kumpi on enemmän oikeassa, kun teidän pitäisi keskittyä siihen, miten MEIDÄN NYKYISESSÄ perheessämme eletään. Unohda sinä se entinen ukko ja sen tavat, älä vertaa äläkä kuvittele, että jos vähänkin löysäät omaa otettasi, seuraa katastrofi. Tämä nykyinen kun tuntuu olevan ihan eri maata ja huolehtii kyllä oman osansa arjen asioista ilman kontrolliakin.

 

[Kaksinaismoralisti on idioottimaista]

Mikä ihme ongelma on se, että yrittää keskustella?????????????

Ja jos keskustelun katsoo nalkuttamiseksi, niin kestäkää sitä!!!!!!!!!!!!!!
Me miehet ollaan jouduttu kestämään vuosikymmenet ihme pirttihirmujen nalkuttamista ja räyhäämistä.... Siinä sitten nyt teillä vaihteeksi, nalkuttajat!!!