No, koko aamupäivän nukkui myöhään iltapäivään. Kävin kaupassa ja oli herännyt sillä aikaa. Oli yhtäkkiä puhtia täynnä? =/ Meni itse kauppaan toimittelemaan asioitaan. Osteli lahjoja ym.
Noh nyt lähti vielä 100km päähän ajamaan ja viemään lahjoja isälleen.
Olin itse aiemmin sanonut, että voisi viettää ekan joulun ihan perheenä, mutta sitten en jaksanut ruveta tekemään kaikkea ja nyt myöhäistä. Kinkku on ja laatikot ja yksi kakku. Mutta ei sama kuin kotijouluissani. =(
Olen miehelle puhunut monesti että jouluna mummolaan. Mies vissiin ei ole kuunnellut. Olen myös puhunut mitä ruokia siellä on ja äitini on kova laittamaan joulua ja olemme siellä olleet aiempina vuosina. Lisäksi sinne tulee vanha "mummoni" joka yli 90v jo. En tiedä kauan elää.
Nyt mieheltä kysyin miten kinkku paistetaan tai laatikot, niin sanoi että hän tekee kinkun yöllä ja laatikot vasta huomenna. Itse sanoin että me mennään mummolaan jouluksi. Niin suuttui ja sanoi, että olin puhunut joulusta täällä. Lähti ovet paiskoen pois. Huh...kivaa joulua taas. =(
Sanot että olet miehelle monesti puhunut, että "jouluna mummolaan", mutta hän ei ole kuunnellut.
Tästä tulee kuva että olet itsekses päättänyt että vietätte joulun sun vanhempien luona. Mitä jos mies ei pidä siellä olemisesta? Jos olet jo kolmikymppinen niin olet varmasti siellä monet joulut jo viettänyt. Ehkä hän ei tunne olevansa perhettä?
Ja toisaalta sanoit että olit itse aiemmin sanonut että viettäisitte joulun kotona. Siinä tapauksessa minusta olisi erikoista yhtäkkiä lähteä mummolaan.
Miten teidän keskustelut yleensä menee?
Sanoisitko esim että "mä haluisin puhua joulusta", jo vaikka joskus lokakuussa
ja miettisit itse mihin vaihtoehtoihin oot valmis - sun vanhempien luona, sen vanhempien luona vai teillä kotona - tai sit jos on joku muu paikka. Jos on joku muu paikka niin voisi miettiä viemisiä esim jos laittaa jonkun ruoan tms.
Jos oot valmis esim vaan joko olemaan sun vanhempien luona tai teillä kotona tai jossain muualla, niin musta olis hyvä että ymmärtäisit jos hänkin haluaa olla vaan joko omilla vanhemmillaan, teillä kotona tai sitten joidenkin muiden luona.
Jos mä olisin aikuinen ja mentäisiin mun puolison luokse, niin musta vois olla kiva viedä jotain. Jos vaan "mennään olemaan", niin tuntuu että ollaan itsekin jotain lapsia. Mua hieman ärsyttäis nähdä kun puolisoni käyttäytyy kuin lapsi jos ollaan kyläilemässä vanhemmillaan, on passattavana tms.
Jos tämä on se ongelma, niin miettisin keinoja miten "osallistuu" aikuismaisesti, esim jouluruokien laittaminen, tiskaus, mitä niitä nyt on.
Monet vanhemmat on hiukka liian n.s. vieraanvaraisia ja haluaa pitää kolmikymppiset lapsensa edelleen taaperoina ja tämä voi olla puolisolle melko ällöttävää.
Mitä tulee teidän jouluruokiin - kinkku, useampi laatikko ja kakku on ihan yllin kyllin. Ja jos et ole aikaisemmin viettänyt joulua omassa kotona ja laittanut ruokaa niin jostainhan se on aloitettava. Mutta loppupeleissä joulun ratkaisee tunnelma ja yhdessäolo. Jos haluat enemmän niin voit katsoa ensi joulun reseptit vaikka tammikuussa jos siltä tuntuu ja suunnitella niiden laittoaikataulut etukäteen. Lapsillekin kyllä riittää tuo ja voi olla ihan kivakin olla omalla porukalla.
Jos haluaisit edelleen olla miehesi kanssa ja hän ei vaikka viihdy sinun vanhempien luona, niin voisitko miettiä miten teette joulun teidän luona sitten. Puhut äidistäsi hyvänä jouluntekijänä, voisitko ajatella mahdollisuutta miten sinustakin tulisi hyvä joulun tekijä. Varmasti äidilläsi on vuosikymmenten kokemus jouluruokien tekemisestä esim. Jos aloitat nyt niin ei mene monta vuotta kun olet jo tosi hyvä. Ja jos miehestäsi on johonkin, niin voisitteko esim jo lokakuussa kattella että hankitaanko kuuset ja millaisia lahjoja jne. Toi nukkumisjuttu kuulostaa siltä että hän on melko stressaantunut. Jos jo siinä vaiheessa vaikka jaatte tehtävät (hyvässä hengessä) niin
Jos kotitöitäkin voisi jakaa tolleen periaatteiden mukaan että kummallakin on tietty vastuu joista on yhteisesti katsottu että ne on järkeviä, eikä esim silleen että sinä sanot aina että tee sitä tee tuota ja tee se nyt, niin kotielämä voisi sujua paremmin ja teillä olisi ehkä joskus jopa jotain puhuttavaa.
En syytä sinua, miehesi vaan on ehkä sen verran urvelo että ei osaa hoitaa asioita silleen win-win tilanteiksi (ei pahalla, esim mun isäkin on mutta on nuoren vaimonsa avustuksella kehittynyt melko paljon viimeisen 10 vuoden aikana)
Jos mummosi tilanne huolettaa sinua, niin voitko miettiä että kävisit / kävisitte moikkaamassa häntä erikseen jonain joulunpyhinä tai uuden vuoden paikkeilla, esim ennen loppiaista, tai ainakin että puhuisitte nyt jouluna puhelimessa. Se kai on se vanha perinne että siinä välissä sukuloidaan. Teilläkin on varmasti kymmeniä yhteisiä jouluja takana.
Onko teillä sukulaisiin kovin pitkät matkat?
Onhan sillä joku, ei ole tervettä valvoa öitä ja nukkua päiviä. Äitinsä sanoo että aina ollut tuollainen, no sitten tietää mikä pojallansa on.