Mies on kiukkuinen , vetäytyvä...ei jaksa enää tätä meidän juttua!!!

[vierailija]

Viime viikolla mies ollut koko viikon kireä. Ärhentelee, komentelee, odottaa että asiat menisivät meillä kotona kuten hän sanoo. Komentelee lapsiani. Omilleen on yhtä aurinkoa. Sekunnissa ilme ja äänen sävy muutttuu kun kääntää kateensa minun lapsestani omaansa.

Olimme viikonloppuna laivalla. Siellä kaikki íhanaa ja hyvin. Koskettaa minua ja on huomaavainen. Kotona tätä ei tapahdu. Halaan ja huomioin häntä päivittäin, hän kieltää että minä halaisin hellisin ym. Laivalla oli iloinen, nauravainen ja huomaavainen. Keskusteli ja kaikki oli mukavaa.

Kun saavuimme kotiin muuttui hän heti kun astuimme kynnyksen yli. Lapseni katsoivat isovanhemman kanssa telkkkaria. Mies meni makuuhuoneeseen ja osoitti kaikella että lasten olisi pitänyt olla ja sängyssä. Kun eivät olleet olisi minun pitänyt heti sulkea tv la paassittaa lapset nukkumaan.

Aamulla oli kiukkuinen. Liikaa meteliä. Komensi minua kol 13.00 että laittaisin lapset omiin huoneisiin. Heistä lähti hänen mielestään liikaa meteliä. Pelasiat rauhallisesti pleikkaria. Juttelivat normaaliin äänensävvyyn. EI mitään riehumista ym. Mies oli koko päivän nukkumassa tai makailemassa sängyssä. Meidän kaikkien olisi pitänyt olla hiljaa kun hän ei halua kuulla mitään ääniä.

Lähdimme iltapäivällä ulos kävelylle kaikki. Mieheni oli hiljaa koko ajan. Suupielet mutsulla ja tuijotti eteenpäin. Ei puhunut mitään jos häneltä jotain kysyttiin tai juteltiin. Kysyin että mikä nyt on . Sanoi hiljaa että masennus iski kun tulimme kotiin.

En tiedä enää mitä voisin tehdä. Minä teen kaiken väärin. Lapseni tekevät kaiken väärin. Mikään meissä ei ole hyvin. Olemme asuneet 2 vuotta samassa taloudessa. Hän ja hänen lapsensa ovat hyviä, täydellisiä, virheettömiä, heissä ei ole mitään vikaa. Ovat sellaisia kuin mieheni toivookin.

En saa mitään positiivista palautetta. Lapsiani arvostellaa jatkuvasti. Nuorimmaiseen hän ei ota mitään kontaks´tia. Tai jos ottaa on se komentamista, arvistelua, piikittelyä negatiivista. Hän om omin sanoin sanonut ettei häntä kiinnosta rakentaa suhdetta lapseeni koska lapsi on hänen mielestään niin rasittava.

Tämä lista on loputon.....

Tää oli nyt tällanen yrjöys. Mulla ei oo ketään kenelle tästä puhuisin. Olen yrittänyt miehelleni kertoa tunteistani . hän ei haua puhua. Haukkuu minua että olen psyykkisesti sairas ja vammainen ihminen, kuten myös lapseni.

 

[pilipali]

En ikinä voisi asua ihmisen kanssa joka kohtelee lapsiani noin. Ainut ratkaisu olisi muuttaa erilleen. Kyllähän lapsetkin tajuavat että mies ei heistä pidä.

 

[viisikymppinen isoäiti]

Masenrunut

 

[vierailija]

Masenrunut

En oo kovin montaa masentunutta nähyt, jotka oireilevat toisen lapsen hyljeksivään käytökseen.

Enemmänkin epäilen tekosyyksi olla idiootti.
Lapsethan tuossa lopulta henkisesti kärsii kun tuntevat/tiedostavat kyllä tilanteen.

Mies jyrää nyt sun perhees maahan jotta loput ajasta saattekin mennä kokonaan vain hänen ehdoilla. Lopulta lapsesi kyllästyvät ja riintaantuvat enimäkseen vain sinun kanssasi. Mies on ovela ja tietää tämän. Oletko varma ettei mitään persoonalisuus ongelmia?

 

[viisikymppinen isoäiti]

En oo kovin montaa masentunutta nähyt, jotka oireilevat toisen lapsen hyljeksivään käytökseen.

Enemmänkin epäilen tekosyyksi olla idiootti.
Lapsethan tuossa lopulta henkisesti kärsii kun tuntevat/tiedostavat kyllä tilanteen.

Mies jyrää nyt sun perhees maahan jotta loput ajasta saattekin mennä kokonaan vain hänen ehdoilla. Lopulta lapsesi kyllästyvät ja riintaantuvat enimäkseen vain sinun kanssasi. Mies on ovela ja tietää tämän. Oletko varma ettei mitään persoonalisuus ongelmia?

No ainakin meillä ilmeni nii, että osaa lapsista, vaikka ovat omia ei voinut sietää, kodin ulkopuolella oli rakastava ja ihana.

 

[vierailija]

No ainakin meillä ilmeni nii, että osaa lapsista, vaikka ovat omia ei voinut sietää, kodin ulkopuolella oli rakastava ja ihana.

No sitten se on kai uskottava. Mutta en kyllä ennen moiseen ole törmännyt ilman että taustalla on ollut jokin ihan muu ongelma kuin itse masennus.

Yleensäkään en ymmärrä iten aikuinen ihminen voi syrjiä lasta vaikka kuinka paha mieli itsellä olisikin.

Yhtäkkiä se sitten vain taas tykkäsikin lapsestaan vai?

 

[viisikymppinen isoäiti]

No sitten se on kai uskottava. Mutta en kyllä ennen moiseen ole törmännyt ilman että taustalla on ollut jokin ihan muu ongelma kuin itse masennus.

Yleensäkään en ymmärrä iten aikuinen ihminen voi syrjiä lasta vaikka kuinka paha mieli itsellä olisikin.

Yhtäkkiä se sitten vain taas tykkäsikin lapsestaan vai?

Ei, tie oli pitkä kulkea, vaati monenlaista asiaa, ennen kuin asiat korjaantunut. Vielä nytkin jos on paha hetki, niin pahatuulisuus kohdistuu näihin samaiseen lapsiin
Onneks ovat jo isoja, niin tietävät miten toimia.

 

[vierailija]

No noinhan siinä käy, mutta ei sitä kuka muu kuin itse huomaa, ja omakin silmä tottuu ajan mittaan.

 

[vierailija]

Sillä on toinen nainen!

 

[vierailija]

Tämä tilenna on minulle aivan sietämätön. Tajuan tilanteen vakavuuden... En voisi elää parisuhteessa että asuisimme eri osoitteissa. Kun mieheni tulisi meidän luokse niin sama asenne lapsiani kohtaan jatkuisi. Ongelma ei häviä erilleen muutolla jos haluamme jatkaa yhdessä oloa. Mieheni täytyisi mennä ongelmansa kanssa alkujuurelleen ja kohdata alkuperäinen ongelma. Joka ei ole minä ja lapseni vaan syy oon hänen menneisyydessään/itsessään miksi käyttäytyy meitä kohtaan näin.

Kauhukuvani on että mieheni murskaa lapseni henkisesti. Kun lapseni kasvavat aikuiseksi ja löytävät puolisot eivät halua tulla kotiin missä on mieheni. Mieheni odottaa että lapset kasvavat aikuiseksi. Sanoin että vaikka lapseni ovat aikuisia tuevat he aina olemaan osa minun elämääni. Ja silloin heidän elämänsä mukana tulevat puolisot, lapsenlapet ym. Mieheni ei halua tällaista elämää.

 

[vierailija]

Tämä tilenna on minulle aivan sietämätön. Tajuan tilanteen vakavuuden... En voisi elää parisuhteessa että asuisimme eri osoitteissa. Kun mieheni tulisi meidän luokse niin sama asenne lapsiani kohtaan jatkuisi. Ongelma ei häviä erilleen muutolla jos haluamme jatkaa yhdessä oloa. Mieheni täytyisi mennä ongelmansa kanssa alkujuurelleen ja kohdata alkuperäinen ongelma. Joka ei ole minä ja lapseni vaan syy oon hänen menneisyydessään/itsessään miksi käyttäytyy meitä kohtaan näin.

Kauhukuvani on että mieheni murskaa lapseni henkisesti. Kun lapseni kasvavat aikuiseksi ja löytävät puolisot eivät halua tulla kotiin missä on mieheni. Mieheni odottaa että lapset kasvavat aikuiseksi. Sanoin että vaikka lapseni ovat aikuisia tuevat he aina olemaan osa minun elämääni. Ja silloin heidän elämänsä mukana tulevat puolisot, lapsenlapet ym. Mieheni ei halua tällaista elämää.

En ymmärrä ihmisiäää...

Miksi ihmeessä olet sen kanssa jos nyt jo tiedät että hön tulee MURSKAAMAAN SINUN LAPSESI HENKISESTI.

Sama kun kattoisit nyrkillä lyontejä lastasi kohtaan joka päivä, tämä kipu voi jopa olla vielä armliaampaakin kuin henkinen satuttaminen. Tideä sitten. Satuttamista molemmat.

Et ole hyvä äiti jos annat lapseesi sattua vain koska haluat pitää sellaisen mihehn lähelläsi joka heitä satuttaa. Olet aika itsekäs.

 

[vierailija]

Toivon että tekisimme yhdessä matkan, mutta mieheni ei halua tulla mukaan. Kun sanoin että varaan matkan vain itselleni ja lapsilleni niin sekään ei käynyt. Suuttui myös siitä.

Olisipa ihanaa että nyt raksntaisimm tätä elämää ja tämä elämä kantaisi vanhuuteen asti. Mutta näin ei nyt vain meille taida tapahtua. Ajatuksemme elämästä ovat liian erilaiset tällä hetkellä enkä tiedä paraneeko tämä tilanne mitenkän. Jotenkin aistin että mieheni on nyt niin jumissa tunteidensa kanssa että muutosta ei tule tapahtumaan pitkään aikaan josko koskaan

 

[vierailija]

Koen myös että olen huono äiti. Mutta pelkään liika muutosta. en tiedä miksi mutta olen koko tilanteeseen täysin lamaantunut.

 

[vierailija]

En ymmärrä ihmisiäää...

Miksi ihmeessä olet sen kanssa jos nyt jo tiedät että hän tulee MURSKAAMAAN SINUN LAPSESI HENKISESTI.

Sama kun kattoisit nyrkillä lyöntejä lastasi kohtaan joka päivä, tämä kipu voi jopa olla vielä armeliaampaakin kuin henkinen satuttaminen. Tiedä sitten. Satuttamista molemmat.

Et ole hyvä äiti jos annat lapseesi sattua vain koska haluat pitää sellaisen mihehn lähelläsi joka heitä satuttaa. Olet aika itsekäs.

Oli olevinaan vähän kiire niin korjailin

 

[vierailija]

Koen myös että olen huono äiti. Mutta pelkään liika muutosta. en tiedä miksi mutta olen koko tilanteeseen täysin lamaantunut.

No eihän tuollaiseen auta ku hiettää ukko pihalle, tai sitten hänen on sen lapsen kanssa opeteltava käyttäytymään. Jälkimmäinen tuskin onnistuu.

Vaikka kokisit nyt etä olet huono äiti, voit asian parantaa taistelemalla lapsesi puolesta. Tuo on väärin, ja sinun on pakko jaksaa äitinä puuttua siihen.

Jos olet väsynyt niin katsohan itseäsi ja kysy onko se jo murskannut sinutkin jottet juurikin jaksa lähteä tilanteesta..

 

[vierailija]

Tuohan on vaan se perinteinen sikasyndrooma, joka vaivaa useimpien palstamammojen miehiä.

 

[vierailija]

Kyllä varmasti tuollaista murskaamista minuakin ohtaan on tapahtunut. En vain osaa tehdä päätöstä ja toimia. Asuntoa olen katsellut mutta sopivaa ei loe löytynyt. En halua puhua hänelle ennen kuin olen löytänyt asunnon ja olen turvannut selustani.

 

[.....]

Itsekin vaikea kuvitella, että kovin kauaa suostuisin tuollaista katsomaan. Kaikessa muussa olen valmis joustamaan ja ymmärtämään, mutta mitä tulee lapsiin, toimin kun tiikeriemo, ja suojelen heitä ja asettaudun heidän puolelleen. Eli jos ei tilanne nopeasti korjaantuisi, vaihtaisin osoitetta.

Ja toisaalta ymmärrän sen, että joku ei jostain lapsesta tykkää. Itsekin olen tavannut monia lapsia, joiden seurassa joutuu oikeasti koko ajan hillitsemään ärsyyntymistään heihin.
Mutta yhtenä keinona voisitte kokeilla, että mies viettäisi kahdenkesken aikaa lapsesi kanssa. Jos tekisivät kahdestaan jotain, tutustuisivat paremmin, saisivat myös positiivisia kokemuksia ja ehkä sitä kautta suhde lähtisi kulkemaan paremmille raiteille.

 

[vierailija]

Siis onko tämä miehen kärttyisyys kestänyt yhden viikon vai pitempään? Vai pelkästään risteilyn jälkeen?

 

[vierailija]

Hyvä kysymys!

Siis onko tämä miehen kärttyisyys kestänyt yhden viikon vai pitempään? Vai pelkästään risteilyn jälkeen?

 

[vierailija]

Voi jeesus mitä neuvoja täällä taas jaetaan. Väritetyn yksipuolisen tarinan perusteella palstan anonyymit torvelot, mielenterveysongelmaiset, trollit, moniongelmaiset ja ties ketkä pääsevät vapaasti perseestä revityillä analyyseillaan, mielipiteillään ja "neuvoillaan" vaikuttamaan jonkun jo valmiiksi liikuttuneessa ja epätasapainoisessa mielentilassa olevan mamman päätöksiin oman perheensä tulevaisuudesta.

Toivon, ettei yksikään mies ikinä päätyisi tilanteeseen jossa hänen perhe-elämäänsä, parisuhteeseensa ja tulevaisuuteensa vaikutetaan puolisonsa pyynnöstä anonyymisti uusfeministisellä keskustelupalstalla. Se on melko turha toivo, kun näitä vastaavia ketjuja on täällä päivittäin ja surullisinta on, että joku saattaa oikeasti ottaa täällä jaettavat kommentit vakavasti ja tehdä niiden pohjalta tosielämän konkreettisia päätöksiä.

Koska mitään muuta ratkaisuahan ei näihin ikinä ole kuin ero, ja mies on aina tarinan roisto ja nainen täysin viaton kärsijä, jonka omassa toiminnassa ei ole mitään moitittavaa tai kehitettävää. Eikä voi ollakaan, koska sitä puolta ei koskaan vahingossakaan tuoda esille eikä kyseenalaisteta, saati sitten että edes yritettäisiin nähdä asioita miehen kannalta.

 

[0oo0]

Voi jeesus mitä neuvoja täällä taas jaetaan. Väritetyn yksipuolisen tarinan perusteella palstan anonyymit torvelot, mielenterveysongelmaiset, trollit, moniongelmaiset ja ties ketkä pääsevät vapaasti perseestä revityillä analyyseillaan, mielipiteillään ja "neuvoillaan" vaikuttamaan jonkun jo valmiiksi liikuttuneessa ja epätasapainoisessa mielentilassa olevan mamman päätöksiin oman perheensä tulevaisuudesta.

Toivon, ettei yksikään mies ikinä päätyisi tilanteeseen jossa hänen perhe-elämäänsä, parisuhteeseensa ja tulevaisuuteensa vaikutetaan puolisonsa pyynnöstä anonyymisti uusfeministisellä keskustelupalstalla. Se on melko turha toivo, kun näitä vastaavia ketjuja on täällä päivittäin ja surullisinta on, että joku saattaa oikeasti ottaa täällä jaettavat kommentit vakavasti ja tehdä niiden pohjalta tosielämän konkreettisia päätöksiä.

Koska mitään muuta ratkaisuahan ei näihin ikinä ole kuin ero, ja mies on aina tarinan roisto ja nainen täysin viaton kärsijä, jonka omassa toiminnassa ei ole mitään moitittavaa tai kehitettävää. Eikä voi ollakaan, koska sitä puolta ei koskaan vahingossakaan tuoda esille eikä kyseenalaisteta, saati sitten että edes yritettäisiin nähdä asioita miehen kannalta.

Ja mitenhän se olisi mahdollista jos aapee on yrittänyt keskustella asiasta miehen kanssa mutta mies ei halua edes puhua?

Arvaillenko meidän muiden tai aapeen pitää yrittää miehen näkökulmaa esiin kaivella?

 

[vierailija]

Voi jeesus mitä neuvoja täällä taas jaetaan. Väritetyn yksipuolisen tarinan perusteella palstan anonyymit torvelot, mielenterveysongelmaiset, trollit, moniongelmaiset ja ties ketkä pääsevät vapaasti perseestä revityillä analyyseillaan, mielipiteillään ja "neuvoillaan" vaikuttamaan jonkun jo valmiiksi liikuttuneessa ja epätasapainoisessa mielentilassa olevan mamman päätöksiin oman perheensä tulevaisuudesta.

Toivon, ettei yksikään mies ikinä päätyisi tilanteeseen jossa hänen perhe-elämäänsä, parisuhteeseensa ja tulevaisuuteensa vaikutetaan puolisonsa pyynnöstä anonyymisti uusfeministisellä keskustelupalstalla. Se on melko turha toivo, kun näitä vastaavia ketjuja on täällä päivittäin ja surullisinta on, että joku saattaa oikeasti ottaa täällä jaettavat kommentit vakavasti ja tehdä niiden pohjalta tosielämän konkreettisia päätöksiä.

Koska mitään muuta ratkaisuahan ei näihin ikinä ole kuin ero, ja mies on aina tarinan roisto ja nainen täysin viaton kärsijä, jonka omassa toiminnassa ei ole mitään moitittavaa tai kehitettävää. Eikä voi ollakaan, koska sitä puolta ei koskaan vahingossakaan tuoda esille eikä kyseenalaisteta, saati sitten että edes yritettäisiin nähdä asioita miehen kannalta.

Miten perustelet väitteesi? toki palstalla on tämä sama "jätä se sika" tyyppi, mutta ei kannata ottaa niitä ehkä niin itseensä ja tosissaan

Ja toiseksi, täälä on ehdotettu ihan lapsen kanssa yhteistä aikaa yms. Ei ainoastaan jätä se juttuja.

Kuka haluaisi kenekään jäävän suhteeseen jossa lapsesta ei toinen osapuoli pidä??

Oletko sitten sitä mieltä että olisi parempi jäädä? tuomitsemisesi on aika karkeaa, kuin että koittaisit antaa mielummin sitten niitä parempia neuvojasi kerran osaat?

 

[Mömmö-Setä]

Väärä lääkitys

 

[vierailija]

Väärä lääkitys

Me tierettiin jo toi sun kohallas.. Ei tarvitse joka kerta kertoa.