Mies pettänyt yli 10 vuotta sitten

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Surullinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
En jättäisi. Jos on lapsia ja liitto muuten hyvä. Keskusteluyhteys pelaa, varsinkin nyt tässä asiassa. Mutta miehen on jaksettava selittää ja puhua. Petetty tarvitsee paljon tietoa ja tukea. Sitä sanotaan että pettäminen rasittaa eniten sen seuraavat 2 vuotta. Jos sen kestää niin alkaa helppaamaan.

Itseäni on petetty. Annoin anteeksi mutta ikunas en unohta. Ja luottamus tästä lähin on asia mistä te joudutte ehkä käymään useasti keskusteluja. Kaikki miehet ei tuota jaksa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minä en jättäisi. En olisi halunnut edes tietää. Mutta jos suhde on hyvä, loistava jopa, en antais jonkun horon 10 vuoden takaa hajottaa muuten ihanaa suhdetta. Miehelle tekisin selväksi, että kerta vielä ja...

Hyvä näkökulma tämäkin, erityisesti tuo "jos suhde on hyvä, loistava jopa, en antais jonkun horon 10 vuoden takaa hajottaa muuten ihanaa suhdetta" antaa ajattelemisen aihetta. Ei olisi tullut mullekaan edes mieleen!
 
Alkuperäinen kirjoittaja sillä on muutakin tunnustettavaa:
Kokeilee jäätä kepillä nyt? Minä veikkaan että on muitakin naisia.

Tuokin voisi olla totta. Ensin kokeillaan, mitä puoliso sanoo "lievimmästä" rikoksesta ja päätetään sitten, uskaltaako loppuja kertoa... Oletko ap vielä täällä?
 
Puhuisin miehen kanssa. PALJON. Miksi petti, PARIKIN kertaa, ja miksi kertoi VASTA NYT, haluaisin ainakin tietää. Ja millä tavalla mies meinaa, että luottamus pysyy ennallaan?

Vaikka onkin noin vanha juttu, niin on se silti sinulle uusi asia ja isku vasten kasvoja. Ihan älytöntä. Pyydä aikaa hengähtää ja miettiä asiaa, ei mies voi olettaa että purematta nielet moiset uutiset. Tarvittaessa hakekaa ammattiapua.

Koita jaksaa <3
 
Eräs "ystävämme" oli nähnyt silloin yli 10 v sitten mieheni ja ämmän yhdessä kaupungilla. Hän kertoi vasta nyt minulle tästä ja kysyin saman tien asiasta mieheltäni. Hän tunnusti välittömästi. Ei ole uskaltanut aikaisemmin kertoa.




Alkuperäinen kirjoittaja häh:
Kertoiko miehesi syyn siihen, että kertoi tuosta pettämisestään sinulle nyt 10 vuoden jälkeen, kun ei tähänkään asti ole sitä tehnyt?

 
Niin kun olisikin. Ei ole ollut lasta silloin.
Tämä on niin epätodellista. Kaikki on ollut aivan ihanaa elämää viime vuodet, lapsi tullut, asunto hankittu, matkusteltu yms.
Yhtäkkiä tuntuu, että tunteeko omaa ukkoaan enää ollenkaan.


Alkuperäinen kirjoittaja Huumekoira:
Olisipa mies kertonut silloin heti, niin olisit voinut käsitellä asian jo silloin 10 vuotta sitten.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Täällä minä vielä olen. Minä, joka aina ennen sanoin, että se on kerrasta poikki jos petät minua. Vaan todellisuus on toisenlainen. Rakastan kovasti miestäni ja hänkin minua.
En haluaisi hänestä luopua. Silti tuo 10 vuoden takainen pettäminen ja sen ilmituleminen iskivät minuun kovasti. Olen varma, että pettämistä on tapahtunut vain tämän ainoan kerran ja mies kovasti sitä katuu.
Tällä hetkellä yritän vain selviytyä päivästä toiseen ja hoitaa lastamme. En varmasti pysty koskaan antamaan tekoa hänelle anteeksi. Ja en ole vielä todellakaan varma miten tässä loppujen lopuksi tulee käymään. Niin kovasti minua on loukattu. Asian yrittää unohtaa, vaan mielessään näkee nuo kaksi ihmistä yhdessä. Suorastaan tulee oksettava olo.
Ehkä tämä tästä jotenkin helpottaa...

jos asia on noin, niin en sinuna jättäisi.
Jos kerta mies on tuon jälkeen kymmenen vuotta ollut uskollinen, ja rakastaa sinua, niin mielestäni kannaattaa yrittää käsitellä asia kunnolla, mutta jatkaa silti suhdetta, vaikkei se varmasti ole helppoa.

:hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Niin kun olisikin. Ei ole ollut lasta silloin.
Tämä on niin epätodellista. Kaikki on ollut aivan ihanaa elämää viime vuodet, lapsi tullut, asunto hankittu, matkusteltu yms.
Yhtäkkiä tuntuu, että tunteeko omaa ukkoaan enää ollenkaan.

Vaikka se on 10 vuotta sitä salannut, se ei tarkoita sitä, että kaikki se 10 vuotta ois ollut valetta. Se kuitenkin lopulta kertoi, mikä osoittaa sen, että se asia on sitä todella vaivannut. Jos sillä olis tapana pettää, se ois jo unohtanut koko asian.

Teillä on oikeasti ollut onnellista, ei 10 vuoden takainen tapahtuma vie sitä. Ja tästä eteenpäin, kuvittele miten paljon enemmän voitte olla onnellisia, kun tuo ikävä salaisuus ei ole enää teidän välissä vaan voitte olla ihan rehellisiä toisillenne.
 
kannattaisi tuossa tilanteessa kuitenkin mennä pariterapiaan, parikin käyntiä voisi selventää kummasti tilannetta. miehesi on epäilemättä kypsynyt kymmenen vuoden aikana.
tää kaveris teki kyllä aika ohrasesti, kun piti mennä nyt avaamaan suunsa kun on kymmenen vuotta pysynyt hilaa asiasta..
 
No, niin ajattelin vielä viestin kirjoittaa tähän ketjuun jonka itse aloitin.
Asiat ovat sujuneet siten, että ensijärkytyksen jälkeen olin useita päiviä suorastaan sokissa, enkä osannut edes itkeä tilannetta. Tuntui että jäädyin sisältä totaalisesti. En tuntenut miestäni kohtaan mitään muuta kuin katkeraa vihaa.
Kuten jo aikaisemmin sanoin olen ennen ollut sitä mieltä, että yksi pettäminen riittää ja se on siinä. Mutta mutta, toisin siinä nyt näyttää käyvän. Jos en rakastaisi miestäni ja hän minua olisi tilanne helppo päättää eroon. Mutta kun olemme molemmat vielä hyvin rakastuneita ja kiintyneitä toisiimme on tilanne toinen. Mieheni mieltä on ko asia kuulemma painanut ja hän sanoo ettei koskaan enää tekisi noin minua kohtaan. Viimeiset vuodet tuon episodin jälkeen ovatkin olleet todella ihania, kuten jo aikaisemmassa viestissäni kerroin.

Lopullisen niitin tälle yhdessä pysymisen-päätökselle teki se että menin tämän pettäjä-naisen työpaikalla käymään (julkinen tila).
Hän oli erittäin ylimielinen minua kohtaan. Sanoi ettei ole kenenkään avioliittoa halunnut rikkoa yms. Hän ei tuntenut minkäänlaista häpeää eikä edes pyytänyt anteeksi. Tärisin raivosta kun lähdin hänen luotaan pois.
Kun pääsin ulos tuntui kun suuri raskas taakka olisi pudonnut minusta pois.. Tajusin, ettei tuollaisen naisen takia kannata pilata omaa hyvää avioliittoa ja tunsin itseni vahvemmaksi ja paljon arvokkaammaksi kuin hän. Tämä voi kuulostaa oudolta en ehkä osaa selittää oikein mutta kuitenkin oloni oli paljon parempi kuin päiviin.

 
Täällä sitä "nilkutetaan" eteenpäin. Kyllä elämä on muuttunut totaalisesti. Toiset päivät ovat yhtä helvettiä ja ukon olen laittanut "ulkoruokintaan" muutamia kertoja. Sitten taas tilanne rauhoittunut. Kyllä on vaikeaa kun yhtäkkiä luottamus toiseen menee totaalisesti. Olen saanut selville (liekö sitten totta) suhteen laadusta asioita. Ovat harrastaneet seksiä kerran ja muuta kiehnäämistä ollut muutamia kertoja.
Koko ajan mielessä pyörii vaan se, että onkohan suhde sittenkin ollut vakavampi? Onko tarkoitus ollut jättää minut? Mies vakuuttelee, että koskaan ei ole ketään muuta rakastanut kuin minua ja muita ei ole ollut. On todella katuvainen, laihtunut, yms. Näyttää siltä, että hän todella kärsii tilanteesta myös. Pitää vaan yrittää eteenpäin...

 
Kehottaisin sinua ap ajattelemaan teidän suhdetta silloin kymmenen vuotta sitten, kun pettäminen tapahtui. Menikö teillä silloin huonommin kuin nyt? Miettisin myös tämän ystävän motiiveja, joka asiasta halusi sinulle kertoa 10 vuoden jälkeen. Halusiko hän satuttaa sinua?

Ja mieti nyt tosiaan tarkkaan myös omaa nykyistä tilannettanne? Mitä sinulla on nyt ja mitä jää jos eroatte? Mitä lapsellenne seuraa siitä? Itse olen sitä mieltä, ettei hyvä suhde voi yhteen pettämiseen kaatua. Jos suhteessa on vikaa, niin sitten ehkä..
 

Yhteistyössä