S
Suru
Vieras
Tuosta on jo vajaa puoli vuotta.. välillä on helpompaa eikä asia vaivaa mieltä, välillä en melkeinpä edes muista sitä.. Sitten iskee taas tällaiset tunteet kuin nyt.. Mua itkettää niin pirusti, sattuu sydämeen ja tuntuu että romahdan kokonaan.. Se mielikuva miehestä ja siitä toisesta naisesta leijuu tossa mun silmien edessä, en halua sitä katsoa, mutta se kuva ei häivykään.. Pidin aina miestäni maailman luotettavimpana ihmisenä, en uskonut että hän koskaan voisi tehdä tuota, minkä teki.. Kertoi asian itse, ei halunnut elää valheessa, vaan halusi minun tietävän.. Halusin jatkaa, rakastan miestäni, mutta helvetti vie tämä sattuu taas niin p*rkeleesti =(.. Kukaan mun kavereistani ei tiedä, en ole halunnut kertoa, joten ei ole ketään, jolle puhua.. Miehelle en jaksa enää tästä jauhaa, se ei auta kuitenkaan mitään.. asiasta on jo puhuttu niin paljon.. Oikeesti mä tarvisin nyt ison halin ja jonkun, joka sanoisi, että kaikki kääntyy vielä hyväksi ja mä selviän tästä.. Sattuu vaan taas niin paljon =(